Energiaomavaraisuudelle ja tuulivoimalle kovempi tarve kuin ikinä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myrkyttänyt energiariippuvuuden Venäjästä. Euroopalla on ollut pitkään tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian osuuden nostamisesta. Nyt omavaraisuus on saanut myös epäilijät kannattamaan uusiutuvaa energiaa. Suomen vuonna 2021 kuluttamasta sähköstä 20,1 prosenttia oli tuontisähköä. Onneksi Suomeen on rakenteilla runsaasti uutta tuulivoimaa. Lyhyellä tähtäimellä myös kuluttajat voivat tehdä osansa säästämällä energiaa.

Vuosi 2021 oli tuulivoiman kannalta selvästi heikompi kuin toissavuosi, jolloin tuulisuus oli neljänneksen normaalia korkeampi. Tämän takia tuulivoimalla tuotettu energiamäärä pysyikin lähes samana. Viime vuosi oli pääosin kuiva ja korkeapainevoittoinen, joka usein tarkoittaa niukempia tuulia matalapaineiden hallitsemaan sääkuvaan verrattuna. Vuosi alkoi kuivalla ja vähätuulisella säällä, joka heikensi pohjoismaista vesitilannetta ja käänsi sähkön hinnat nousuun. Jyrkintä nousua nähtiin kuitenkin vasta talven lähestyessä polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnan noustessa. Vesitilanne jatkoi myös heikentymistään sateista lokakuuta lukuun ottamatta, mikä kylmän sään lisäämän kulutuksen tukemana nosti joulukuun sähkön hinnat tuplasti korkeammiksi kuin aiemmin on nähty kuukausitasolla. Spot-hinta oli viime vuonna korkeimmillaan sekä pohjoismaisen systeemihinnan että Suomen spot-hinnan osalta.

Kuluva vuosi aloitettiin leudosti matalapaineiden hallitsemalla säätyypillä, mikä on näkynyt korkeina tuulituotantomäärinä. Sähkön hinnat laskivat joulukuun tasoista, mutta olivat edelleen pidempään historiaan nähden erittäin korkeita. Tuulivoimatuotannon painottuminen talveen sopii erinomaisesti yhteen kulutuksen painottumisen kanssa. Tuulituottaja saa hyvän korvauksen parhaimpien tuotantokuukausien aikana ja toisaalta ilman tuulituotantoa olisi hinnat merkittävästi korkeampi sähkön käyttäjille. Suomessa tuulivoimatuotanto on päiväkeskiarvona ylittänyt jo 2500 megawattia useana päivän alkuvuoden aikana. Tänä vuonna Suomeen valmistuu enemmän uutta tuulivoimaa kuin koskaan aiemmin ja ensi talvena ollaankin ennätystasolla tuotantomäärien osalta, mille onkin tarvetta.

Kuva 1: Pohjoismainen tuulituotanto ja systeemihinta (päiväkeskiarvolukemat). Datalähde: SKM Market Predictor Syspower.

Kuva 2: Suomen tuulituotanto ja Suomen aluehinta (päiväkeskiarvolukemat). Datalähde: SKM Market Predictor Syspower.

Tuulivoiman tuotantoindeksissä suuria vaihteluita

Vuoden 2021 tuuliolosuhteet vastasivat pitkäajan keskiarvoa koko vuoden tuulivoiman tuotantoindeksin ollessa 98 prosenttia. Ilmatieteen laitoksen tuottamassa koko Suomen tuotantoindeksissä oli kuitenkin kuukausitasolla ajoittain suurta, jopa 30 prosentin vaihtelua pitkänajan keskiarvoon verrattuna.

Tuulivoiman tuotantoindeksin laskenta perustuu Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn menetelmään, joka huomioi 125 tuulipuistoa ja niissä olevien tuulivoimaloiden tehokäyrät. Tuuliaineistona käytetään ERA-reanalyysiaineistoa 100 metrin korkeudelta.

Tammi-helmikuussa ja loppuvuonna marras-joulukuussa vallitsevat tuulen suunnat olivat pohjoisen-idän suuntaisia, jolloin tuulen nopeudet olivat tavanomaista heikommat ja koko maan kattava tuulivoiman tuotantoindeksi oli 68–85 prosenttia normaalista. Maaliskuussa matalapaine toiminta oli vilkasta ja Suomessa koettiin normaalia useampia myrskypäiviä, joiden myötä tuulivoiman tuotantoindeksi oli 133 prosenttia. Lähes vastaaviin tuotantoindeksin lukemiin päästiin elokuussa ja lokakuussa. Huhtikuussa tuulivoiman tuotantoindeksi oli 110 prosenttia, kun taas normaalia lämpimimpien säiden myötä touko-kesäkuussa tuotantoindeksi oli 92 prosenttia.