Ilmastonmuutoskeskustelu synnyttää ilmastoahdistusta, etenkin nuorissa. Keskustelua maalaavat usein uhkakuvat, mutta liian usein varjoon jäävät ne saavutukset, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty ja tehdään kaiken aikaa sekä mahdollisuudet, jotka ovat jo kätemme ulottuvilla. Marinin hallituksen johdolla Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Päästöjen vähentämisen tulee jatkua vielä tämän jälkeenkin. Kriitikoiden mielestä tavoitteet kuulostavat utopistisilta, mutta syksyllä julkaistun Sitran laajan selvityksen mukaan tavoitteet ovat saavutettavissa ja tarvittavat keinotkin ovat jo näköpiirissä.
Vuoden 2021 syksyllä julkaistun Sitran raportin mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaaditussa aikataulussa. Päästöttömyyteen päästään raportin mukaan yhteiskunnan voimakkaalla sähköistämisellä sähköntuotantokapasiteetin kasvaessa yli kolminkertaiseksi nykyisestä eli yli 70 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Tarvittava sähkö tuotettaisiin puhtailla energiantuotantomuodoilla. Selvityksessä mallinnettujen skenaarioiden mukaan leijonanosa tästä uudesta tuotannosta tulisi maatuulivoimasta, jonka osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi peräti yli 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa kaiken kaikkiaan 47,2 gigawattia maatuulivoimalla tuotettua sähköntuotantokapasiteettia.
”Selvityksessä tarkasteltiin, miten päästöttömyys voidaan saavuttaa ja mitä se tarkoittaa Suomen energiantuotantojärjestelmän näkökulmasta. Reunaehtona tarkastelulle oli, että kehityksen tulisi tapahtua mahdollisimman kustannustehokkaasti, mikä johti saatuun tulokseen, jossa maatuulivoimalla on merkittävä rooli Suomen tulevaisuuden energiantuotantojärjestelmässä”, kuvailee Sitran asiantuntija Samuli Puroila selvityksen tuloksia
Tuulivoima on nopein ja halvin tapa hillitä ilmastonmuutosta
Sitran mukaan nyt tehty selvitys on ainutlaatuinen, sillä siinä tarkastellaan sähköjärjestelmän kokonaiskustannuksia niin sähkön hinnan kuin sähköjärjestelmän kustannuksien kehityksen osalta vuoteen 2050 saakka. Tulokset ovat selvät: ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa maatuulivoiman voimakkaalla lisäämisellä paitsi nopeasti, myös kustannustehokkaasti, sillä maatuulivoima on tällä hetkellä sekä selvityksen mukaan myös tulevina vuosikymmeninä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa.
”Tullaanko maatuulivoimaa lopulta rakentamaan näin paljoa, se jää nähtäväksi. Selvityksessämme olemme pyrkineet optimoimaan yhteiskunnan sähköistämiselle kustannustehokkaimman ratkaisun ja mikäli sitä ei toteuteta skenaarioissamme hahmotellulla tavalla, koituisi päästövähennysten saavuttamisesta todennäköisesti suuremmat kustannukset muilla tavoin”, Puroila kuvailee.
Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat viime vuosien aikana laskeneetkin nopeasti teknologiakehityksen, korkeampien tornien ja pidempien lapojen vuoksi ja kustannusten odotetaan edelleen jatkavan laskuaan. Vaikka molempien hinnat painuvat, merituulivoiman kustannukset laskevat maatuulivoiman kustannuksia nopeammin.
Tästä huolimatta merituulivoima näyttelee selvityksen skenaarioissa kuitenkin vielä marginaalista roolia, sillä korkeammasta kapasiteettikertoimestaan huolimatta merituulivoiman kustannukset, kantaverkkoon kytkemisen kustannukset mukaan lukien, pitävät selvityksen mukaan merituulivoiman hinnan vielä tulevinakin vuosikymmeninä tasolla, joka ei pysty kustannustehokkuudessa kilpailemaan maatuulivoiman kanssa. ”Näkemyksemme mukaan maatuulivoima jatkaa edullisimpana tuotantomuotona kustannusten edelleen laskiessa. Suomessa meillä myös on edelleen hyvin tilaa rakentaa maalle, toisin kuin Keski-Euroopassa”, Puroila kommentoi.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie on kiinnittänyt huomiota selvityksessä esitettyihin arvioihin merituulivoiman kehityksestä: ”Maatuulivoiman kasvun osalta selvitys lyö tiskiin kunnianhimoiset luvut, mutta alan keskiöstä katsoen odotukset merituulivoiman osalta näyttävät kovin vaatimattomilta. Uskallamme väittää, että ennen vuotta 2050 myös merituulivoima ehtii hyvää vauhtiin ja kustannuksetkin tulevat yhä kilpailukykyisemmiksi.”
Optimismilla eteenpäin
Tuulivoima-alalle Sitran julkaisema selvitys oli erittäin positiivinen, mutta kieltämättä selvityksen esittämät luvut yllättivät jopa alan toimijat.
Puroilan mielestä Suomella on hyvät edellytykset selvityksen maalaamaan kehitykseen. ”Meillä on jo kohtuullisen päästötön sähköntuotantojärjestelmä ja sillä tiellä ollaan menossa hyvää vauhtia oikeaan suuntaan. On kuitenkin toimintoja, joiden sähköistämisessä on haasteita eivätkä ne aina ole pelkästään teknologisia, vaan osa haasteista on myös esimerkiksi sosiaalisia. Siksi yhteiskunnan, kansalaisten ja eri toimialojen tuki on välttämätöntä”, Puroila muotoilee.
Yleinen ilmapiiri on Puroilan mielestä selkeästi muuttunut ja viime vuosien aikana ilmastonmuutoskeskustelu on leikannut läpi yhteiskunnan. ”Iso laiva on saatu käännettyä. Kysymys on siinä, ehditäänkö korjausliike tehdä tarpeeksi nopeasti, jotta saamme tarpeeksi nopeasti tarvittavat päästövähennykset aikaan”, Puroila pohtii.
Tuulivoimarakentamisen osalta suunta näyttää hyvältä. Suomen Tuulivoimayhdistyksen alkuvuonna 2022 julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2021 nähtiin tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi, kun uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui Suomeen yhteensä 671 megawattia. Eivätkä tulevat vuodetkaan näytä yhtään heikommilta. Suomessa on meneillään tuulivoimarakentamisen buumi, mikä voi parhaimmillaan siivittää Suomen täysin päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. ”Kaikki mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat käsissämme, kunhan jaksamme tehdä työtä sen eteen”, Puroila kiteyttää.