Tuulivoiman voimakkaan lisääntymisen ja tuotannon vaihtelevan luonteen vuoksi sähköverkon tuotannon ja kulutuksen välinen tehotasapaino on haasteellisen tilanteen edessä. Epätasapaino lisääntyy mitä enemmän ennakoimatonta tuotantoa, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa, liitetään osaksi yhteistä sähköverkkoamme. Ratkaisuna toimii vaihtelevan energiantuotannon puskuri eli energiavarasto, joka tasoittaa vaihtelevaa tuotantoa.
Energiavarasto on oikein ohjattuna nopeasti reagoiva ratkaisu tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen. Varastoitu energia voidaan käyttää paikallisesti tai suuremman yhteisen tarpeen mukaisesti silloin kuin tarve on. Hallitun tehotasapainon ylläpito mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin liittämisen valtakunnan sähköverkkoon.
Tämän päivän sähköenergiavarastoinnista puhuttaessa vallitseva tapa on akkuteknologiaan perustuva energianvarasto. Oikeanlaisella akkukemialla käyttötarkoitukseen se on varsin pätevä tapa, huomioiden etenkin hyvä ”sähköstä sähköön” energiakierron hyötysuhde ja nykyään hyvällä tasolla oleva käyttöikä. Käyttöikään eli syklikestoisuuden maksimaaliseen hyödyntämiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla mitoitusteknisillä valinnoilla sekä huolellisesti valitulla energiavaraston käyttöprofiililla.
Ansaintamallia energiavarastoille
Sähköverkon tehotasapainon ylläpitoon on olemassa myös erilaisia kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämiä tehoperusteisia markkinapaikkoja, joilla energiavaraston omistaja saa uusia tulovirtoja liiketoiminnalleen.
Profigrid Oy konsultoi asiakkaitaan selvittämään energiavaraston kannattavuutta, soveltuvaa teknologiaa ja tuulivoimapuistoon liittämistä.
”Nykyisin nähtävillä olevat korkeat sähkönhinnan heilahtelut tuovat mahdollisuuksia myös energiaintensiivisimmille energiavarastoille, joiden ansainnan logiikka on yksinkertainen: energiaa puretaan varastosta korkeammalla hinnalla kuin sitä sinne ladataan,” Profigrid Oy:n perustaja Marko Räty kertoo.
Energiavarastokäyttö tuo hyvät valmiudet edellä mainittujen ansaintamallien yhdistämiselle ja oikein suunnitelluilla valinnoilla energiavarasto on sopeutumiskykyinen erilaisiin taloudellisesti kannattaviin käyttötapoihin yhä muuttuvilla energiamarkkinoilla ja muokattavilla ajotapayhdistelmillä.
Nopean reagointikykynsä ja energiapuskurinsa ansiosta energiavarasto avaa taajuusmarkkinoita tuulipuistoille ja mahdollistaa jopa hybridikäytön tuulivoimaloiden kanssa, millä saavutetaan uudenlainen reserviyksikkö.
Energiavarastotoimijoita on markkinoilla yhä kiihtyvällä tahdilla ja akkujen kysyntä sekä niiden tuotanto jatkavat voimakkaasti kasvuaan.”Energiavaraston hankinta kannattaa aloittaa konsepti- ja hankesuunnitteluvaiheesta, jossa määrittelemme tavoitteen mukaiset käyttösovellukset ja ansaintamallit. Näiden pohjalta suunnitellaan oikeanlainen teknologia, mitoitus ja elinkaari kokonaisenergiakierron hyötysuhde huomioiden, turvallisuutta unohtamatta”, Räty selvittää.
Katse tulevaisuuden teknologioihin ennen energiavaraston hankintaa
Ennen investointipäätöstä on hyvä laatia riskianalyysi niin teknologian kuin ansaintamallien osalta. Kehittyvässä ympäristössä näiden osalta kannattaa katsoa myös kauemmaksi tulevaisuuteen, jotta teknologiset valinnat ovat riittävällä tasolla pysyäkseen vauhdikkaan energiamurroksen mukana.
Hankesuunnittelun jälkeen aineistoa koostetaan niin teknisessä kuin kaupallisessa mielessä, jolla varmistetaan oikeanlainen teknologinen kokonaisuus rajapintoineen sekä investoinnin tärkeät elinkaaripalvelut jopa 20:lle vuodelle.
”Autamme kilpailutusaineistojen laadinnan lisäksi myös kaupallisissa sopimusaineistoissa sekä suorituskykytakuiden määrittämisessä”, Räty kertoo.
Projektivaiheeseen siirryttäessä projektin kokonais- ja toimitusvalvonta astuvat tärkeään rooliin ja näillä varmistetaan projektin tarkoituksenmukainen kulku, aikataulu ja kustannukset. Energiavarastohankkeeseen kuuluu monesti suunnittelu- ja toteutusvaiheita aina betonin valamisesta keskijännite- ja valokuituyhteyksiin, joten hankkeen osaajatarve on laaja-alainen.
Käyttöönotto- ja hyväksyttämisvaiheessa suureen rooliin tulevat laitteiston vaatimuksenmukaisuus, järjestelmätekniset vaatimukset verkkoon liittymisestä ja suorituskykytestit niin laitekokonaisuuden kuin kantaverkkopalveluliittymisen osalta.