Omassa työssäni olen jo useampi vuosi sitten muistuttanut työyhteisöäni siitä, että teemme parhaillaan historiaa. Kun vuosikymmenten päästä historioitsijat tutkivat, tai omat lapset ja lasten lapset kysyvät, mikä oli meidän roolimme energiamurroksessa, voimme ylpeydellä vastata olleemme aivan keskiössä mukana muuttamassa maailmaa uusiutuvan energian parissa. Tarina pätee suureen osaan, jollei kaikkiin, tuulivoimayhteisössämme. Meistä jokainen tekee merkityksellistä työtä, jolla on tarkoitus.

Historioilla on omat aikakautensa, joita vertailemalla historioitsijat arvioivat ajanjakson tapahtumia ja merkityksellisyyttä tutkittavalle asialle. Suomen tuulivoiman toistaiseksi merkityksellisimmän ajankohdan koen tapahtuneen kesällä 2018, kun maamme ensimmäinen markkinaehtoinen investointi, Tuuliwatin Viinamäen tuulipuisto, julkaistiin. Tässä tapahtui siirtymä valtion reguloimasta tukijärjestelmästä vapaaseen markkinaehtoiseen toteutukseen. Toki reguloitu syöttötariffi oli tehnyt juuri sen mitä sen pitikin: se loi Suomeen tuulivoimateollisuuden alun. Vaikka syöttötariffin hintalapun on sanottu olevan korkea, tulee tuulivoimateollisuus hyvittämään sen tulevien vuosien aikana monikymmenkertaisesti takaisin Suomen valtiolle.

Tällä tuulivoiman nykymenestyksen hetkellä täytyy muistaa, että Viinamäen hanke rakennettiin vasta 2019, eli Suomen nykytuulivoiman historian pituus on itseasiassa kolme vuotta! Tämän hankkeen jälkeen Suomeen on julkistettu noin 5 000 megawatin edestä tuulivoimainvestointeja, näiden rakentamisten ajoittuen aina vuoteen 2024 saakka. Historiaan on tämän kuluneen kolmen vuoden aikana kirjoitettu useita hienoja hetkiä, ja olemme vasta tarinamme alussa! Tulevien vuosien saatossa tuulivoimakapasiteetti tulee kasvamaan Suomessa merkittävästi, jolloin tullaan saavuttamaan muun muassa Suomen sähköomavaraisuus. Tämä on todellinen merkkipaalu ja joka nojaa isosti tuulivoiman kasvavaan kapasiteettiin.

Koska teollisen tuulivoiman kehittyminen on ollut kovin nopeaa, on odotettavissa erilaisia kasvukipuja. Jotkut ovat selvästi nähtävissä, jotkut vielä varjoissa. Eri regulaatioita ja lakeja on jouduttu päivittämään tuulivoimateknologian ja -kehityksen alla, jotta ne vastaisivat tämän päivän tarpeita. Pullonkauloiksi ovat ajansaatossa osoittautuneet muun muassa erilaisten ympäristöselvitysten puuttuminen, eri oikeusasteiden käsittelyajat, lunastuslupien käsittelyajat, henkilöresurssit, puuttuvat koulutuspolut alalle, tutkahaasteet ja viimeisempänä kantaverkon rakentamistahti, joka huolimatta Fingridin erinomaisesta toiminnasta ja ennakoinnista, näyttäisi olevan kovan haasteen edessä.

Historia on osoittanut, ettei minkään alan omia pullonkauloja ja haasteita tule vierastaa, eikä varsinkaan jättää niitä muille selvitettäväksi, vaan alan tulee olla mukana ratkomassa jo esille tulleita ongelmia ja luoda alan selviytymismalleja. Tässä olemme alana ja yhteisönä toimineet historiassa, ja tänäkin päivänä, esimerkillisesti. Nyt Suomen Tuulivoimayhdistys on muun muassa käynnistänyt työryhmän, jonne yhteisön jäsenet voivat toimittaa niin kutsuttuja hiljaisia signaaleja. Tämän tarkoituksena on saada alalta vinkkejä asioista ja tapahtumista, jotka lähettäjän mielestä ovat merkityksellisiä alalle ja tämän tulevaisuudelle.

Olin viime elokuussa sattumalta hotellin aamupalalla erään merkittävän, tuulivoima-alaankin vaikuttavan, henkilön kanssa. Päivittelimme syödessämme maailman menoa ja pähkäilimme Suomen energia-alan nähtävissä olevia haasteita ja sumeaa tulevaisuutta. Hän sanoi merkityksellisesti: ” Me jatkamme juuri sen tekemistä mitä jo teemmekin. Yritämme saada mahdollisimman paljon tuulivoimaa Suomeen.”

Historian kirjoitus jatkuu…

Heikki Peltomaa on Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja