Kuluttajat valitsevat ostamansa hyödykkeet monin eri perustein. Monille tuotteen alkuperä on tärkeä tieto. Moni valitsee sähkön sen tuotantopaikan tai –tavan mukaan, vaikka tietyssä paikassa tuotettu sähkö ei tiettyyn kotiin – vaikkapa toiselle puolelle Suomea – tulekaan. Alkuperätakuu varmistaa sen, että kuluttajan valinnallaan tekemä kannanotto tulee kuuluville.
Sähkö on hyödykkeenä hyvin erityinen. Sitä ei voi juurikaan varastoida ja sitä täytyy joka hetki tuottaa ja kuluttaa täsmälleen yhtä paljon. Sähkö siirretään tuottajilta asiakkaille ainoastaan yhden, kaikille yhteisen, sähköverkon kautta. Sähköä pystytään tuottamaan monilla eri teknologioilla ja energialähteillä. Osa energialähteistä on uusiutuvia ja osa fossiilisia. Sähköä markkinoidaan asiakkaille monin eri argumentein, on muun muassa tuulisähköä, päästötöntä sähköä ja lähellä tuotettua sähköä. Jo tällä hetkellä moni haluaa valita sähkötuotteen omien arvojensa mukaan, ja tulevaisuudessa asiakkaat toivottavasti tiedostavat sähkön alkuperän merkityksen vieläkin paremmin.
Kaikki tuotettu sähkö siirretään kuitenkin samassa sähköverkossa, jolloin asiakkaalle toimitetun sähkön alkuperän määrittäminen on käytännössä mahdotonta. Jotta uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön markkinat voisivat syntyä ja toimia, on tarvittu luotettava mekanismi, jolla myydyn sähkön alkuperä voidaan varmentaa. Tähän tarpeeseen on kehitetty alkuperätakuujärjestelmä, joka antaa kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa ostamansa sähkön alkuperään ja sähkön myyjälle mahdollisuuden antaa asiakkaalle sähkön uusiutuvaan alkuperään liittyviä tietoja perustellusti ja luotettavasti.
Alkuperätakuiden peruuttaminen keskeistä
Sähkön tuottajille alkuperätakuujärjestelmä on täysin vapaaehtoinen. Uusiutuvilla energialähteillä sähköä tuottava tuottaja voi rekisteröidä voimalaitoksensa alkuperätakuiden rekisterinpitäjän alkuperätakuurekisteriin. Suomessa rekisterinpitäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, joka on eriyttänyt alkuperätakuupalvelun tytäryhtiölleen Finextra Oy:lle.
Rekisteröinnin jälkeen sähkön tuottaja ilmoittaa rekisterinpitäjälle sovituin väliajoin uusiutuvan sähkön tuotantomääränsä ja rekisterinpitäjä myöntää tuottajalle vastaavan määrän alkuperätakuita. Yksi alkuperätakuu vastaa yhden megawattitunnin uusiutuvaa sähkön tuotantoa ja se on voimassa 12 kuukautta. Alkuperätakuut on mahdollista myydä eteenpäin täysin erillään fyysisen sähkön myynnistä.
Jos sähkön myyjä myy asiakkailleen alkuperältään uusiutuvaksi määriteltyä sähköä, tulee tämän uusiutuvan sähkön alkuperä varmentaa peruuttamalla myyntiä vastaava määrä alkuperätakuita. Alkuperätakuiden peruuttaminen on ainoa tapa varmentaa sähkön uusiutuva alkuperä, mikä tekee järjestelmästä uusiutuvan sähkön osalta selkeän ja varman.
Energiavirasto on asettanut aikarajan, mihin mennessä tarvittava määrä alkuperätakuita tulee peruuttaa edellistä kalenterivuotta koskevan myynnin osalta. Laissa asetettujen velvollisuuksien noudattamista valvoo Energiavirasto.
Tuulivoimalat kattavasti järjestelmän piirissä
Sähkön myyjien tulee ilmoittaa asiakkailleen vähintään kerran vuodessa edellisen vuoden aikana myymänsä sähkön alkuperäjakauma. Alkuperä-takuujärjestelmällä on myös tässä tärkeä rooli.
Sähkön myyjä voi laskea alkuperäjakaumaansa uusiutuvaksi sähköksi ainoastaan peruuttamiaan alkuperätakuita vastaavan määrän. Varmentamattoman ja alkuperältään tuntemattoman sähkön osalta sähkön myyjän tulee ilmoittaa sähkön alkuperä Energiaviraston laskeman jäännösjakauman mukaisesti. Jäännösjakauma kertoo Suomessa kulutetun varmentamattoman sähkön keskimääräisen alkuperän.
Tuulivoiman tuottajat hakevat aktiivisesti alkuperätakuita tuotannolleen. Alkuperätakuurekisteriin on rekisteröitynyt 72 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetti on yhteensä hieman yli 1000 MW. Tuulivoimalla tuotetulle sähkölle myönnettyjen alkuperätakuiden määrä on noussut voimakkaasti viime vuosina.
Vuonna 2015 tuotetulle tuulisähkölle myönnettiin alkuperätakuita lähes 2,2 terawattitunnin edestä, kun tuulivoimalla tuotettiin Suomessa sähköä vuoden aikana noin 2,3 terawattituntia. Myös muiden uusiutuvien tuotantomuotojen osalta alkuperätakuita haetaan huomattavissa määrin. Viime vuonna uusiutuvan sähkön nettotuotanto oli Suomessa 29,6 TWh ja sähkön alkuperätakuita myönnettiin 25,1 TWh. Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta siis noin 85 prosentille myönnettiin alkuperätakuita, mikä on jo varsin hyvä taso.
EU:n laajuinen järjestelmä
Sähkön alkuperätakuujärjestelmästä on säädetty Euroopan Unionissa direktiivitasolla ja järjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa. Alkuperätakuita myöntävät tahot ovat perustaneet yhteisen järjestön (AIB, Association of Issuing Bodies), jonka jäsenyys on jo lähes kahdellakymmenellä EU- tai ETA-maalla. AIB:n hubin kautta alkuperätakuita voidaan siirtää luotettavasti ja sähköisesti eri maiden välillä.
Alkuperätakuista käydään kauppaa niin kahdenvälisillä sopimuksilla kuin pörssissäkin. Kauppaa tehdään huomatavissa määrin myös kansainvälisesti, Suomen rekisterissä alkuperätakuiden vientiä ja tuontia on vuositasolla noin 30 terawattitunnin edestä. EEX-pörssissä (The European Energy Exchange) on listattuna kolme eri alkuperätakuutuotetta: pohjoismainen vesivoima, Alppi-vesivoima sekä Keski-Euroopan tuulivoima. Hintataso pörssiin listatulla pohjoismaisella vesivoimalla on ollut viime aikoina noin 0,20 euroa ja Keski-Euroopan tuulivoimalla noin 0,30 euroa. Suurin osa kaupoista tehdään suoraan osapuolten kesken tai välittäjien avulla, ja hinnat voivat näissä erota selvästikin EEX-pörssin noteerauksista.