Tuulivoimalan lapaan rakennettu oluthana. Se tulee monelle ensimmäisenä mieleen Bladefencesta. Yrityksen osasto onkin monilla messuilla ollut suomalaisten messuvieraiden kohtaamispaikka messupäivän päättyessä. Mutta mitä yrityksen oivaltava ja osaamista hyvin kuvaava nimi oikeastaan kertookaan yrityksen filosofiasta lapojen huoltamisen suhteen? Bladefencen toimitusjohtaja Ville Karkkolainen kertoo, mistä kaikki sai alkunsa, ja mitä lähivuosina tapahtuu. Bladefence näkee, että kasvupotentiaali on suuri – etenkin Pohjois-Amerikassa.
Bladefence on nostolava-autoja ja niihin liittyviä palveluita vuokraavan Janneniska Oy:n tytäryhtiö, joka sai alkunsa 2010. Yrityksen perustamisen taustalla olivat tuulipuistoissa eri puolilla Eurooppaa tehdyt huomiot: Janneniska oli vuokrannut kalustoa kuljettajineen voimalavalmistajien tekemiä lapahuoltoja varten. Homma näytti suomalaisen näkökulmasta tehottomalta ja kehittymättömältä, mutta sitä seuratessa muodostui käsitys tuulivoimaloiden huoltotoiminnasta ja markkinan tarpeista. Nostolava-autot ovat kalliita investointeja, joiden käyttötunnit jäävät helposti mataliksi, mikä puolestaan nostaa vuokrauskustannuksia. Itse huoltotoiminta, jota varten kalusto oli vuokrattu, ei näyttänyt kustannustehokkaalta, ja Janneniska haistoi markkinaraon: mitäpä jos alkaisi myydä kokonaispalvelua eli tuulivoimaloiden lapahuoltoja omalla kalustolla ja miehistöllä pelkän kaluston vuokraamisen sijaan?
Alkutaival oli pitkä. Tuulivoimamarkkinalla voimalavalmistajat ovat isossa roolissa. Voimalatoimituksiin liittyvät pitkät huoltosopimukset, jolloin ulkopuolisten tekemää huoltoa on takuun voimassa pysymisen näkökulmasta rajoitettu. Tuulivoiman kustannusten lasku on ollut jatkuvaa ja voimakasta, mikä näkyy myös alihankkijoiden kiristyneessä asemassa. Toisaalta voimalavalmistajilla on omat intressinsä päästä jakamaan huoltomarkkinaa. Kilpailu on siis kovaa, ja markkinaosuuden valtaaminen haastavaa etenkin Euroopassa, mistä tuulivoima nykymuodossaan on lähtöisin, ja minne pitkän historian vuoksi on perustettu myös paljon huoltoyrityksiä.
Kohti avoimuutta ja pitkiä sopimuksia
Bladefencen toimitusjohtaja Ville Karkkolainen nostaa yhdeksi yrityksen tärkeimmistä etapeista DNV GL:n lapakorjaussertifikaatin saamisen ensimmäisenä pohjoismaalaisena yrityksenä vuonna 2012. ”Se avasi ovia kansainvälisille markkinoille.” Yrityksen toiminta Suomessa on näihin päiviin asti ollut melko pientä, ja liikevaihdosta suurin osa tulee ulkomailta.
Bladefencen tavoitteena on ollut päästä kohti pitkiä lapahuoltosopimuksia. Tätä varten on luotu Spindurance-tuote. Ensimmäisen Spindurance-sopimuksen Bladefence solmi vuonna 2015 virolaisen 4Energian kanssa. ”Pelkillä tuntihintaisilla projektihommilla meidän on vaikeaa pärjätä erittäin kilpaillulla markkinalla. Pitkät sopimukset avaavat ovia kasvulle ja mahdollistavat ennakoivan huoltotoiminnan projektitöitä paremmin. Sitä me haluamme tehdä”, Karkkolainen kertoo.
”Markkina on kehittynyt reunaehdoilla, joita ovat luoneet voimalatoimittajien pitkät huoltosopimukset ja takuut. Me haluamme muuttaa sitä avoimemmaksi”, Karkkolainen kertoo Bladefencen tavoitteista. ”Olemme tehneet myös alihankintaa voimalavalmistajille, mutta silti meidän kasvumme kannalta olennaista on ollut onnistua tekemään sopimuksia suoraan loppuasiakkaiden kanssa. Tuulivoiman kustannusten laskun myötä alihankkijan osa ei ole helppo.”
Bladefence on erikoistunut tekemään hyvinkin vaikeita lapahuoltoja tilanteissa, joissa paljon vauriota on jo päässyt syystä tai toisesta tapahtumaan. Yrityksellä on kuitenkin halu seurata lapojen elinkaarta pitkällä aikavälillä ja kerätä siitä tietoa sekä pystyä ennaltaehkäisemään lapavauriot, jotka aiheuttaisivat voimalalle pitkän huoltoseisokin ja sen omistajalle ansionmenetyksiä.
”Emme välttämättä voi huoltaa lapoja voimalavalmistajan takuuaikana, joskin olemme tehneet joiltakin osin alihankintaa valmistajille. Olemme kuitenkin mielellämme jo sinä aikana mukana seuraamassa lapojen kunnon kehitystä, tekemässä tarkistuksia sekä konsultoimassa ja tukemassa voimalan omistajaa neuvotteluissa. On hyvä, että ulkopuolinen taho varmistaa lapojen kunnon eri vaiheissa, jotta esimerkiksi kuljetuksen, rakentamisen ja takuun aikana aiheutuneet vauriot varmasti havaitaan ajallaan, ja niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat niille toimijoille, joille kuuluvatkin,” Karkkolainen sanoo. ”Me haluamme pelata avoimin kortein. Kun teemme lapatarkistuksia, saavat voimalavalmistajan laadunvalvontakaverit kernaasti olla mukana tarkkailemassa ja tekemässä huomioitaan. Laadunvarmistus ja oppiminen ovat kaikkien etu.”
Euroopan ja Pohjois-Amerikan erilaiset tuulivoimamarkkinat
Euroopassa tuulivoimarakentamiselle on pitkät perinteet. Puistojen omistus on melko sirpaloitunutta, ja puistojen koot pieniä. Pohjois-Amerikassa tuulivoimarakentaminen alkoi hiukan myöhemmin, puistojen omistajia on rajallinen määrä, ja puistokoot ovat suuria: alle 40 voimalan puistoja ei oikeastaan edes ole.
”Pohjois-Amerikka on ollut meillä koko ajan tähtäimessä. Siellä voi kustannustehokkuuden saada aivan eri tasolle, kun yhdessäkin puistossa riittää töitä pitkäksi aikaa, eikä tarvitse laskea tarjouksia pienten kokonaisuuksien huollosta. Ajan saa käytettyä aktiiviseen tekemiseen paikasta toiseen siirtymisen sijaan.”
Kanadan markkinan tekee erikoiseksi se, että ylipäänsä suuria nostolava-autoja on siellä vain muutamia siinä missä pelkästään Pohjois-Euroopassa niitä on useita kymmeniä. Kasvua ja tukijalkoja voi siis hakea myös muilta aloilta kuin tuulivoimasta.
”Olen vuosia käynyt puhumassa tilaisuuksissa ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Piirit ovat pienet sielläkin, ja mutkan kautta saimme konsultaatiopyynnön pienestä projektista. Lennätimme kaverit sinne katsomaan tilannetta ja hoitamaan homman. Sitä kautta pääsimme lähelle isoa voimaloiden omistajaa. Sattuman kaupalla löytyi hyvä tyyppi vetämään Kanadan toimintoja.”
”Oli pitkään selvää, että Kanadassa on markkina, josta voi napata osansa, mutta sinne lähteminen oli iso riski. Oli vain päätettävä lyödä lifti ja huoltopaku laivaan Vuosaaressa ja lennettävä itse perässä lapioimaan puolen vuoden byrokratiasuota. Kalusto oli vietävä paikalle ensin, sillä etukäteen kaikkien toimintaan tarvittavien lupien saaminen olisi ollut täysin mahdotonta. Etenkin kun suuri nostalava-autokalusto on Kanadassa uusi juttu. Tilanne oli sinänsä hullu, että meille tuli tarjouspyyntöjä Kanadasta, mutta emme voineet vastata niihin, kun ei ollut kalustoa siellä. Olihan se iso riski pienelle yrityksille, vaikka töitä vaikuttikin olevan”, Karkkolainen muistelee viime vuosien tapahtumia.
”Ensimmäinen vuosi Kanadassa on mennyt hyvin, vaikka ei kaikki tietenkään helppoa ole ollut. Aloimme viime kesänä tehdä hommia ensimmäiselle kanadalaiselle asiakkaallemme, emmekä oikeastaan päässeet asiakkaasta eroon ennen talven tuloa. Tekemistä on paljon. Köysitöitä tehtiin vielä joulukuussa. Sitten Kanadaan tuli kunnon talvi”, Karkkolainen kertoo. ”Saamme tämän vuoden aikana maahan lisää kalustoa. Emoyhtiömme Janneniska investoi hiljattain kaksi miljoonaa euroa nimenomaan Bladefencen kasvuun Kanadassa. Amerikan valloittaminen on myös haaveissa, mutta se on vielä oma lukunsa.”
Karkkolaisen mukaan kanadalaiseen työ- ja toimintakulttuuriin on ollut helppoa sopeutua suomalaisiin tapoihin tottuneena. ”Kanadalaisten kanssa ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Vaikka Eurooppa on sinänsä pieni ja tiivis markkina, ovat kulttuurierot esimerkiksi suomalaisten ja saksalaisten tai italialaisten välillä yllättävän suuret.”
Suomen Hyötytuulesta uusi kotimainen Spindurance-asiakas
Bladefencen tavoite on olla voimalan omistajan pitkäaikainen kumppani, jotta lapojen kunnossapitoa ja huoltoa voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. ”Monille on tehty pitkään projektitöitä ja tultu ajanoloon kumppaneiksi, mutta kyllä homman voi viedä eri tasolle, kun tehdään pitkäaikainen sopimus tulevista huolloista”, Karkkolainen sanoo. ”Meidän tavoitteemme on, että asiakas tietää lapojensa todellisen kunnon ja arvon.”
Spindurance-konsepti on kiinteähintainen lapojen huolto-ohjelma, joka muokataan tuulipuistossa vallitsevien olojen, lapojen kunnon ja asiakkaan tavoitteiden mukaan. Yleensä puistossa käydään kerran vuodessa, jolloin lavat tarkastetaan nostolava-autoa apuna käyttäen. Samalla tarkistetaan, että muun muassa ukkosenjohdatinjärjestelmä ja vedenpoistoreikä ovat kunnossa, sekä korjataan pienet kulumisesta aiheutuneet vauriot.
Suomen Hyötytuulesta tuli Bladefencen uusi Spindurance asiakas helmikuussa 2017. ”Tämä on tärkeä askel meille, sillä koko Spindurance-konsepti perustuu volyymiin ja ennakointiin. Se, että suuri kotimainen tuulivoimatuottaja allekirjoittaa laajan sopimuksen kanssamme, on erittäin tärkeää ennakoivaa huoltoa painottavan viestin eteenpäin viemisessä. Mahtavaa, että meillä alkaa vihdoin olla myös aito kotimarkkina. Kotimaisen tuulivoiman tukeminen sataa meidän laariimme vähän viiveellä,” Karkkolainen kommentoi Suomen Hyötytuulen kanssa tehtyä sopimusta. Sopimus kattaa 39 maatuulivoimalaa Suomessa ja on kestoltaan viisi vuotta.
Erityisesti Suomen ilmasto-olosuhteissa ennakoivan huollon merkitys korostuu, sillä vaurioiden kasvaessa kasvaa myös riski veden pääsemisestä sisään lapojen rakenteisiin. Rakenteisiin päässyt vesi voi talvella jäätyessään ja laajetessaan aiheuttaa pahoja vaurioita. Samoin ukkosenjohdatinjärjestelmän ja vedenpoistoreiän tarkastukset ovat tärkeitä: molempien hyvä toimintakunto on olennaista ukkosen aiheuttamien vaurioiden laajuuden minimoimisessa.
”Lavoissa pienestä tulee helposti suurta, kun vesi ja jää pääsevät tekemään työtään tuulen jatkuvasti luoman kuorman ja ilman epäpuhtauksien lisäksi. Pieniä vaurioita on ihan eri juttu korjata kuin suuria, ja hyvin huolletut lavat saavat voimalan tuottamaankin paremmin. Onhan se voimalan omistajan kannalta kiistatta taloudellisempaa, kun tietää lapahuollon kustannukset etukäteen ja voi ajoittaa huollot kesäkauteen. Jos niin voi välttää voimalan seisottamisen akuutin rikon vuoksi parhaaseen tuotanto-aikaan, maksaa huoltosopimus äkkiä itsensä takaisin.”
Lapahuollot ajoitetaan yleensä kesäkauden ympärille, vaikka Bladefence onkin erikoistunut toimimaan kylmillä pohjoisilla alueilla vaativissa olosuhteissa. Akuutteja huoltoja toki tehdään talvellakin, mutta ei ennakoivia huoltoja. Tuulisuus on talvikaudella voimakkainta, joten voimaloita ei haluta seisottaa huoltojen vuoksi.
”Meidän työntekijämme pitävät pitkät lomat talvella vuodenvaihteen ympärillä. Myös koulutukseen panostetaan silloin”, Karkkolainen kuvailee yrityksen arkea.
Bladefence rekrytoi lisää työntekijöitä Suomeen ja Kanadaan. Vilkkaimpana aikana viime vuonna oli töissä 15 – 20, tänä vuonna 25 – 30 henkilöä.