Suomalainen tuulivoima sai siivet selkäänsä 2010-luvun alkupuolella. Vuodesta 2013 lähtien kansallisia rakennus- ja tuotantotilastoja on rikottu vuosi toisensa jälkeen, ja nyt Suomessa on yhteensä 700 tuulivoimalaa. Ajatuksena uusiutuvaa energiaa on helppo kannattaa, mutta paikallisesti tuulivoimalan kaltainen uusi elementti maisemassa voi jakaa mielipiteitä. Yksi tuulivoimahankkeen onnistumisen kannalta oleellinen seikka on paikallisen yhteisön tuki. Mihin hyväksyttävyys tuulivoima-alalla kiteytyy, ja miten sitä voidaan parantaa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin Akordin toteuttamissa hyväksyttävyyshuoltamo-työpajoissa.
Muun muassa ympäristöalan haastavien vuorovaikutustilanteiden fasilitointia tekevän Akordin toteuttaman tuulivoiman hyväksyttävyys -hankkeen tavoitteena oli tuottaa tuulivoiman parissa toimiville uusia valmiuksia konfliktien ennakointiin ja käsittelyyn, sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden rakentamiseen omassa toiminnassaan. Työpajoissa pohdittiin yhdessä tuulivoima-alan toimijoiden kanssa uusia menetelmiä sidosryhmäyhteistyön ja hyväksyttävyyden parantamiseksi ja seuraamiseksi. Teema on alalle tärkeä, sillä onnistuneet ja sosiaalisen toimiluvan omaavat tuulivoimahankkeet toimivat koko alan käyntikortteina ja vahvistavat positiivista suhtautumista tuulivoimaan.
Alan sisäinen dialogi on tärkeää
Monella teollisuuden alalla törmätään kysymykseen toiminnan hyväksyttävyydestä, mutta liittyykö tuulivoima-alalla hyväksyttävyyteen jotakin erityistä, mikä erottaa toimi-alan muista? Akordin asiantuntijoiden Lasse Peltosen ja Sanna Rönkkösen mukaan vaikeiden sijoituspaikkaprosessien nyrkkisäännöt ovat melko lailla samat teollisuudenalasta riippumatta. Isossa kuvassa kyse on yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamisesta sekä kaikkien osapuolten kuuntelemisesta, jotta paikallisista vaikutuksista voidaan keskustella ja selvitä rakentavasti.
”Tuulivoiman erityispiirteenä on ehkä se, että se on yleisesti hyväksytty energiantuotantomuoto mutta paikallisesti projektit voivat herättää paljonkin vastustusta. Osa toimijoista näkee tuulivoiman vain ”ylätasolta” eivätkä ehkä ymmärrä miksi sitä vastustetaan paikallisesti, toteaa Rönkkönen.
Toinen toimialaa koskeva seikka on, että kehitys on tapahtunut ja tapahtuu edelleen nopeasti. Alalla on paljon erilaisia toimijoita ja yhteisten pelisääntöjen löytyminen ottaa uudella alalla aikansa. Peltonen ja Rönkkönen kertovat, että hyväksyttävyyshuoltamoiden keskusteluissa todettiin, että kaikki toimijat eivät vielä välttämättä ymmärrä hyväksyttävyyden merkitystä koko alan kehityksen kannalta. Juuri tämän vuoksi alan sisäinen dialogi aiheesta on erityisen tärkeää: Yksikin alhaisen hyväksyttävyyden hanke voi horjuttaa koko alan sosiaalista toimilupaa.
”Keskustelu tuulivoima-alan vastuullisuudesta on ollut vielä melko vähäistä. Alan vastuullisuuden systemaattiselle kehittämiselle olisi kuitenkin tarvetta nyt, kun tuulivoiman tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Siksi kehitystyötä tarvitaan hyväksyttävyyden huomioon ottamiseksi koko toimialalla, esimerkiksi standardisoitujen toimintamallien muodossa”, summaa Peltonen.
Hyväksyttävyyshuoltamoihin osallistuneet alan edustajat näkivät itse alan sidosryhmätyön kipupisteinä muun muassa sen, että hyväksyttävyyden saavuttamiseen ei juuri panosteta prosessissa. Hankkeissa hyväksyttävyyden hankkimisen suhteen ollaan usein reaktiivisia proaktiivisuuden sijaan eikä osata välttämättä ottaa huomioon tai kohdata ihmisten tunteita. Väärä lähtöasenne voi vaikuttaa siihen, että tiedotus on paitsi teknistä, se ei myöskään ole riittävän avointa.
Kun faktat eivät aina riitä
Peltosen ja Rönkkösen mukaan yksi hyväksyttävyyshuoltamoiden keskeisimmistä viesteistä on, että hyväksyttävyys on yksi tuulivoiman tuotantotekijä siinä missä hyvät tuuliolosuhteet, rahoitus ja toimiva teknologiakin. Esimerkiksi pitkien valituskierteiden välttäminen säästää paitsi aikaa myös rahaa. Tästä syystä hyväksyttävyyden osatekijöitä kannattaa ymmärtää ja integroida ne osaksi omaa toimintaa.
Toinen keskeinen viesti on, että faktat eivät riitä. Vaikka faktat olisivat puolellamme, on keskustelun lopputulos valitettavan usein kinaamista siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Akordin asiantuntijoiden mukaan olisi tärkeämpää keskittyä kuuntelemaan huolenaiheita sekä vastustuksen taustalla olevia tarpeita.
”Keskustelussa hyväksyttävyydestä huomio on usein kiinnittynyt tuulivoiman vaikutuksiin, kuten ääni- ja maisemavaikutuksiin. Vaikutukset eivät kuitenkaan itsessään selitä vastustusta. Vastustuksen synnyttää se, miten reiluina vaikutukset koetaan ja millaisia uhkakuvia niihin liittyy, miten avoimesti niitä selvitetään, miten niistä viestitään sekä miten luotettavana yhtiötä ja päätöksentekijöitä pidetään”, listaa Rönkkönen.
Peltosen mukaan herkkyys paikallisille olosuhteille on avainasemassa hyväksyttävyyden edistämiseksi, ja jokaisen projektin omat erityistarpeet ja haasteet tulisi huomioida. ”Luottamuksen rakentamisen merkitys hankepaikkakunnalla on olennaisen tärkeää ymmärtää. Uudet toimintamallit hyväksyttävyyden lisäämiseksi, kuten paikallisyhteisöjen osallistuminen ja kumppanuusajattelu, tarkoittavat siirtymää pois perinteisestä top down -suunnittelun mallista. Olisi myös tärkeää rohkaista uusien lähestymistapojen testaamista sosiaalisen hyväksynnän edistämiseksi esimerkiksi yhteistyössä kuntien kanssa”.
Peltosen ja Rönkkösen mukaan myös taloudellisten hyötyjen merkitys on tärkeä, mutta herkkä kysymys. Joku pitää kyläyhteisön edistämiseen tarjottua rahaa tarpeellisena kompensaationa vaikutuksista, toinen näkee sen lahjuksena. Asiaan on myös monta mahdollista lähestymistapaa, joissa esimerkiksi ajoitus on oleellinen. Viestintä on tässäkin tärkeässä osassa: käsitteet olisi hyvä avata ja kääntää tavallisen ihmisen kielelle. Välittäjäorganisaatioiden ja fasilitaattoreiden käyttö voi helpottaa kommunikointia, lisätä luottamusta vaikeissa vuorovaikutustilanteissa sekä auttaa luottamuksen ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Hyväksyttävyydestä hankekehittäjän silmin
Tuulivoimahankkeiden paikallisen hyväksyttävyyden kanssa ovat läheisesti tekemisissä erityisesti tuulivoimahankkeita suunnittelevat ja toteuttavat yritykset. Yksi hyväksyttävyyshuoltamoihin osallistuneista hankekehittäjistä on Metsähallitus, jonka tuulivoimaportfoliossa on jo 9 tuulivoimahanketta.
Tuulivoimahankkeiden parissa pitkään työskennelleen Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemen mukaan tuulivoimaprojektin suurin haaste on nimenomaan sosiaaliset vaikutukset, jotka voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. ”Hankkeeseen ottavat kantaa ennalta arvaamattomasti ehkä monetkin sidosryhmät ja tietysti viime kädessä kunnalliset päättäjät. Rakennettujen kiinteistöjen etäisyys hankealueeseen ei kerro paljoakaan hankkeen hyväksyttävyydestä kuntalaisten mielissä.”
Tervaniemen mukaan hankkeen menestys tiivistyy yleensä aina kaavan valtuustokäsittelyyn.” Laadukkaasti läpi viety arviointi- ja kaavoitusprosessi, sekä oikean tiedon ymmärrettävästi kertominen ovat hankevastaavan tärkeimmät työkalut hankkeen hyväksyttävyyden saavuttamisessa”.
Haastavissa vuorovaikutustilanteissa suunnittelu on kaiken a ja o, ja hyväksyttävyyshuoltamot kannustivat ja tarjosivat työvälineitä suunnitelmallisuuteen, kertoo Tervaniemi. ”Kannattaa huolellisesti miettiä, miten lähdet keskustelemaan sidosryhmien kanssa, ja miten esittelet hanketta erityisesti prosessin alkuvaiheessa. Tunteita ei kannata nostattaa pintaan, koska silloin erilaisia näkemyksiä ymmärtävä keskustelu helposti vaikeutuu. Kamppailemme edelleen myös uskottavuutemme kanssa: vaikka meillä on runsaastikin luotettavaa tietoa kerrottavana yleisölle, meitä ei aina uskota.”
Tervaniemen mukaan hyväksyttävyyshuoltamoiden parasta antia oli ryhmien ja ihmisten perustarpeiden ymmärtäminen. Tämä mahdollistaa niiden kunnioittamisen ja huomioimisen uskottavasti mahdollisuuksien mukaan. ”Prosessissa pitää syntyä oikeudenmukaisuustunne siihen osallistuneille”, Tervaniemi kiteyttää.
*******
Tuulivoiman hyväksyttävyyshuoltamot toteutettiin viiden tilaisuuden sarjana noin puolentoista vuoden aikana. Kolmen hyväksyttävyyshuoltamo-työpajan lisäksi järjestettiin hankkeen kick-off-seminaari sekä hankkeen päättänyt loppuseminaari. Hyväksyttävyyshuoltamo-hankkeen rahoittajina toimivat Suomen Tuulivoimayhdistys ja Energiateollisuus ry:n ympäristöpooli.
Mikä Akordi?
Akordin rooli on olla neutraali apu tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen, usein ympäristöön liittyvä, ongelma ratkaistavana. Erikoisalaamme on vastuulliseen ympäristön suunnitteluun sekä kestävään energiantuotantoon ja luonnonvarojen käyttöön liittyvä sidosryhmäyhteistyön ja neuvottelun suunnittelu ja fasilitointi.
Tavoitteemme on edistää yhteistoiminnallista, eri toimijoita ja sektoreita yhteen tuovaa tekemisen tapaa Suomessa. Kun avaintoimijat tunnistetaan ja heidät otetaan ajoissa mukaan päätöksentekoon, saadaan aikaan kaikkien kannalta kestävämpiä ratkaisuja ja sopimuksia.