Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. SDP:n osalta kysymyksiin vastasi varapuheenjohtaja Ville Skinnari.

Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?

Tärkeintä on asettaa tavoite- ja toteutusaikataulu sille, että Suomi omalta osaltaan tekee kaikkensa pysäyttääkseen ilmastonmuutoksen korkeintaan 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. SDP:n visiossa tulevalla vaalikaudella otetaan isoja askeleita kohti hiilineutraalia ja -negatiivista yhteiskuntaa. Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Vuonna 2050 Suomen päästöjen tulee olla jo merkittävästi pienemmät kuin hiilinielumme.  Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kahta asiaa: päästöjen vähentämistä ja hiilidioksidin poistamista ilmakehästä.

Käytännössä tämä tarkoittaa toimia, joilla vähennetään kulutusta ja siirrytään ilmaston kannalta kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, asumisessa, ruuantuotannossa ja maankäytössä. Samalla on vahvistettava metsien ja maaperän hiilinieluja samalla kun luodaan aikataulun fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat kestäviä niin ympäristön, ihmisten kuin talouden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan vuonna 2017 hyväksymä ilmasto – ja energiastrategia tulee päivittää seuraavalla hallituskaudella.  Kyse on myös elinkeinopolitiikan ja uusien innovaatioiden mahdollisuuksien hyödyntämisestä kotimaassa ja kansainvälisesti eli siitä, miten luomme Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa.

Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?

SDP:n tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Seuraavassa on esitelty vaaliohjelmamme tavoitteita, joiden avulla on mahdollista kulkea kohti tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta.

  1. SDP vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti energiajärjestelmän päästöjen vähentämiseen. Päästökaupan puutteet korjataan ja päästökaupasta saatavat tulot ohjataan ilmastorahoitukseen.
  2. Päästövähennysten toimeenpanoa nopeutetaan. Laaditaan selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseksi sekä metsien ja maaperän hiilinielun vahvistamiseksi. Seuraavalla vaalikaudella luodaan maankäyttösektorin politiikka, jonka tavoitteena on nettonielun lisääminen.
  3. Perustetaan Suomeen ilmastopolitiikan pyöreä pöytä, jonka tehtävänä on luoda yhteinen näkymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi nykyistä nopeammalla aikataululla.
  4. Vahvistetaan ilmastopaneelin asemaa ja rahoitusta siten, että se kykenee tuottamaan nykyistä paremmin monitieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja arvioimaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia ja riittävyyttä kriittisesti.
  5. Käytetään verotusta systemaattisesti kestävän kehityksen edistämiseen siten, että arvioidaan myös vaihtoehtoiset ohjausmuodot. Arvonlisäverosta tulee kehittää kestävää kehitystä tukeva veromuoto, joka ohjaa kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon.
  6. Tavoite vähäpäästöisestä liikenteestä vaatii monia keinoja ja erilaisten käyttövoimien hyödyntämistä. Tarvitaan hybrideitä, kaasuautoja, sähköautoja sekä biopolttoaineita. Jotta näissä vaihtoehdoissa onnistutaan, tulee myös pienituloisille olla realistisia vaihtoehtoja.
  7. SDP haluaa seuraavalla hallituskaudella selvittää ja laatia aikataulun uusien polttomoottoriautojen kieltämiselle henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä.
  8. Lentoliikenteen kasvua hillitään ja päästöjä vähennetään. SDP kannattaa lentoliikenteen päästöohjauksen vahvistamista laajentamalla päästökauppa koskemaan kaikkia lentoliikenteen päästöjä. Lentoveron tai -maksun käyttöönotto selvitetään.
  9. SDP haluaa Suomen olevan ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa, jotka luopuvat kokonaan kivihiilen energiakäytöstä. Uutta asentoa tulee hakea ennakkoluulottomilla ratkaisuilla, kehittämällä älykkäämpää sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, parantamalla siirtoyhteyksiä sekä uusia energian varastointimahdollisuuksia hyödyntäen
  10. Päästökaupan ja sähkömarkkinoiden kehitys ohjaa ensisijaisesti tulevia investointeja, mutta erityisesti tuulivoima näyttää korvaavan fossiilisia energialähteitä tulevaisuudessa. Uusia tuotantotukia ei tulisi enää ottaa käyttöön, mutta harkinnanvaraisia investointitukia tulisi jatkossakin sallia
  11. Lämmityksessä on luovuttava kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta siirtymäajan kautta. Tulevien hallitusten on panostettava vahvasti uusien teknologioiden kehittämiseen ja niiden käyttöönottoon liittyvään T&K-toimintaan.
  12. Teollisuuden toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta varmistamalla sähköenergian ja logistiikan kohtuulliset kustannukset ja kilpailukyky. Suomi tarvitsee teollisuuden toimialakohtaisen tiekartan siirtymisestä vähäpäästöiseen tulevaisuuteen. Tiekartan avulla on mahdollista määrittää miten julkinen sektori voi vauhdittaa siirtymistä kohti päästöttömyyttä ja varmistaa työllisyys muutoksessa.

Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?

Tuulivoimalla on merkittävä rooli fossiilisia raaka-aineita käyttävien voimalaitosten korvaamisessa. Tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt viime vuosina suurin askelin, nostaen yksittäisen voimalaitoksen maksimikapasiteettia ja laskien tuulivoimalla tuotetun energian hintaa. Suomessa on edelleen runsaasti alueita, jotka tuuliolosuhteidensa puolesta soveltuvat tuulivoimakäyttöön. Samalla on kuitenkin sähköntuotannon kokonaisuuden näkökulmasta huolehdittava riittävästä toimitusvarmuudesta ja säätövoimasta.