Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. Perussuomalaisten osalta kysymyksiin vastasi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?
Perussuomalaisten näkemys on, että Suomessa sähköenergian tuotantorakenteen on oltava monipuolinen. Monipuolinen tuotantorakenne turvaa tuotantovarmuuden. Siksi sähköä on jatkossakin tuotettava ydin-, vesi-, kivihiili- ja turve- sekä biovoimatuotannolla. Suomella ei ole, taloudellisesti eikä huoltovarmuusmielessä, varaa luopua kivihiilen eikä turpeen käytöstä. Tuotantorakenteen yksipuolistamiseen ei ole myöskään ilmastopoliittista tarvetta. Huoltovarmuuden kannalta olennaista on Suomen sähköenergiatuotannon omavaraisuus. Suomessa toimivien laitoksien kapasiteetti on riitettävä turvaamaan korkeimpienkin kulutuspiikkien aikaan 100 % energiatarpeestamme. Miten Suomessa kulutettu energia kulutuspiikkien aikana tuotettaisiin? Ydin– ja vesivoimalla sekä kivihiilellä, turpeella ja metsäteollisuuden jäteliemillä yhteensä vähintään 80 %. Loput 20 % tuotettaisiin puulla ja maakaasulla. Maariskin merkitys ei tulevaisuudessa liene ainakaan pienemässä. Tarvitaan toimia, joilla varmistetaan Suomessa kohtuuhintainen energia, teollisuusmyönteinen ilmapiiri ja turvallinen ympäristö sekä ihmisille että teollisuudelle.
Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?
Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, että EU:n antamat päästötavoitteet eivät toteudu. Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi. Siksi esitämme EU:n sisäisen taakanjaon muuttamista. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Nykyisellä päästöjen taakanjaolla EU:n päästöt vain lisääntyvät, vaikka Suomessa sammutettaisiin kaikki valot ja ajettaisiin energia- ja teollisuustuotanto alas. Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan vähintään puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa. On aika tunnustaa tosiasiat ja lopettaa haihattelu. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Meillä on aikaa neuvotella EU:ssa taakanjako sellaiseksi, jolla voimme lunastaa annetut sitoumukset.
Eurostatin mukaan Suomi on vähentänyt ilmastopäästöjä eniten EU:ssa vuoden 2017 aikana eli hiilidioksidipäästömme vähenivät lähes 6%. Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50% vuodesta 1990, kun EU:n keskiarvo oli vain 26%. Perussuomalaisten mielestä nyt on aika palata kansallisesti realistiselle päästötavoitteiden tasolle ja aikatauluun.
Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?
Tuulivoiman rooli on marginaalinen. Tuulivoiman lisäyksessä puhutaan hetkellisillä nimellisteholuvuilla vuosittaisten energiantuotantomäärien sijaan. Tuulivoiman katkeileva tuotanto on täystehoksi muunnettuna 9–38 prosenttia nimellistehosta. Suomessa uusiutuvan energiatuotannon tukieurot ollaan ohjaamassa marginaaliselle tuotannolle. Tuulivoimaa suunnitellaan tuettavaksi vuosittain yhteensä jopa 500 miljoonalla eurolla. Näillä tukimiljoonilla saadaan katettua ainoastaan 4-6 prosenttia sähköntarpeestamme. Uhratuilla sadoilla miljoonilla lähinnä kasvatetaan kestävyysvajetta Suomessa.
Perussuomalaisten vaatimuksesta valtioneuvosto päätti tehdä riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Ennen sen valmistumista ei pitänyt aloittaa uusiutuvien energiamuotojen tuotantotukia koskevien lakien valmistelua. On valitettavaa, että nykyhallitus ei pitänyt kiinni kummastakaan lupauksesta. Lisäyksestä tuulivoiman tukimiljoonista hallitus kyllä päätti, mutta tieteen kriteerejä täyttävää läpinäkyvää tutkimusta ei Suomessa ole tehty teollisen mittakaavan (3-5 MW) tuulivoimaloiden vaikutuksesta 20 km säteellä. Tutkimus piti tehdä kaksiosaisena; ensiksi tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen ja voimakkuuden mittaustutkimus, sitten infraäänen vaikutuksen tutkiminen ihmisen fysiologiaan eli infraäänen yhteys terveysvaikutuksiin.