Ilmastonmuutos on jo pidemmän aikaa raivannut tietään yhdeksi keskeisimmistä globaaleista huolenaiheistamme. Viisi vuotta sitten solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot sopivat tavoittelevansa aiempaa kestävämpää kehitysuraa, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidettäisiin selvästi kahden, mutta mieluiten puolentoista asteen sisällä suhteessa esiteolliseen aikaan. Tämän sanottiin edellyttävän sitä, että nettonollapäästöt saavutetaan globaalisti viimeistään vuonna 2050, eli silloin ilmakehästä poistetaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin sinne päästetään.

Viime vuosien keskusteluissa on todettu, että hiilineutraalius tulisi saavuttaa jo paljon aiemmin Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa. Keskusteluun vastattiin, ja nykyinen hallitus kiristi Suomen kansallista hiilineutraaliustavoitetta kymmenellä vuodella vuoteen 2035. Päästökaupan ulkopuoliseen niin sanottuun taakanjakosektoriin painottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ollaan päivittämässä vuonna 2021, ja myös EU on suunnitellut kiristävänsä tavoitteitaan.

Kunnat vaikuttajina ilmastotalkoissa

Monet kunnat ja kaupungit ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyden ja vapaaehtoisesti asettaneet itselleen tiukat tavoitteet. Kunnianhimoisimmat kunnat tavoittelivat saavuttavansa hiilineutraaliuden jo vuonna 2020.

Helsingin osalta on arvioitu, että kuntaorganisaatio voi suoraan vaikuttaa vain noin kymmeneen prosenttiin kuntansa alueella syntyvistä päästöistä. Kunta voi vähentää omia päästöjään esimerkiksi omistamiensa rakennusten ja lämpölaitosten energiaratkaisuilla tai tukemalla henkilökuntansa ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Monet kunnat ovat päättäneet luopua öljylämmityksestä kiinteistöissään, ja useat kunnat investoivat energiatehokkuuteen esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla, kuten Porvoossa. Yhä useampi kunta tuottaa kiinteistöihinsä sähköä ja lämpöä uusiutuvien energiamuotojen yhdistelmillä, hyödyntäen maa- ja hukkalämpöä sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Esimerkiksi Raahe ja Ii tuottavat tuulivoimaa yli oman tarpeensa, alentaen sähkön kansallista päästökerrointa.

Suorien päästövähennysten lisäksi kunnalla on merkittävä rooli esimerkillisenä toimijana ja suunnannäyttäjänä, sekä tekoja mahdollistavana ja niihin kannustavana, palveluja tarjoavana tahona. Kunta voi ohjata alueensa eri toimijoita kohti kestävämpiä ratkaisuja esimerkiksi kaavoituksen keinoin tai lisäämällä kestävän liikkumisen mahdollisuuksia. Viestinnällä on myös suuri rooli, ja kunnallisia ja alueellisia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia kampanjoita on Suomessa nähty lukuisia.

Ii ja Lappeenranta tarjoavat työntekijöidensä siirtymisiin omistusautojen sijaan yhteiskäyttösähköautoja, jotka ovat iltaisin ja viikonloppuisin kuntalaisten käytössä. Tampereella ja Helsingissä on panostettu seudun kattavaan ja helppokäyttöiseen julkisen liikenteen verkostoon uusine ratikoineen tai edullisine yhteiskäyttökaupunkipyörineen. Uutta tukirahoitusta kiinteistöjen energiaremontteihin on kampanjoitu ja hyödynnetty useilla alueilla, ja aurinkovoimaloiden yhteishankintoja ja kansalaisten energianeuvontaa on tehty ympäri Suomen. Kunnat tekevät myös paljon yhdessä sekä seutukunta- että maakuntatasoilla.

Verkostot päästövähennystyön tukena

Monet hyvät päästövähennyksiin tähtäävistä kampanjoista ja kokeiluista saavat alkunsa tai ainakin leviävät muihin kuntiin erilaisten verkostojen avulla. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Hinku-verkostossa yli 75 erikokoista kuntaa ja kaupunkia sekä viisi maakuntaa tavoittelee vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasolta. Kuntien ilmastotyötä tukee myös Suomen Kuntaliiton Ilmastokunnat-toiminta sekä erinäiset verkostot, kuten esimerkiksi, kansainvälinen kaupunginjohtajien verkosto Covenant of Mayors, sekä Motivan ja SYKE:n yhdessä vetämä resurssiviisaiden kuntien Fisu-verkosto (Finnish Sustainable Communities), jonka 11 jäsenkuntaa tavoittelee hiilineutraaliuden lisäksi jätteettömyyttä ja ylikulutuksen taltuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Kesällä 2020 valmistunut tutkimus tarkasteli kuntaverkoston vaikutusta kunnan päästöihin. Ekonometrisen mallinnuksen mukaan Hinku-kunnan päästöt ovat noin 3 prosenttia alemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat ilman verkostoa, kun muut päästöihin vaikuttavat tekijät oli huomioitu. Hinku-kunnaksi liitytään sitoutumalla kunnanvaltuuston päätöksellä yhteiseen tavoitteeseen, joka sisältää ilmastonmuutoksen hillintä- ja päästövähennystyön kaikessa kunnan toiminnassa. Päästövähennykset syntyvätkin useiden eri sektoreiden muutoksista. Verkoston kautta kunnat saavat inspiraatiota, motivaatiota ja vertaistukea, sekä asiantuntija-apua, selvityksiä ja erinäisiä työkaluja esimerkiksi päästövähennystiekarttojen, energiatehokkuusinvestointien tai yhteishankintojen suunnitteluun, rahoittamiseen ja toteuttamiseen. Johdon sitoutumisella sekä ilmastotyön riittävällä resursoimisella ja sen jalkautumisella läpi kuntaorganisaation todettiin olevan suuri merkitys käytännön työn toteuttamisessa.

Koska ilmastotavoite on yhteinen, kunnan on hyvä houkutella alueen yrityksiä ja kansalaisia mukaan ilmastotalkoisiin esimerkiksi positiivisen viestinnän ja kansalaisaktiivisuuteen kannustamisen, hyvien esimerkkien ja tukimahdollisuuksien jakamisen kautta.

Tällä hetkellä Hinku-kuntien asiantuntijatukea toteutetaan pääosin suuren EU Life-ohjelman Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia eli Canemure-hankkeen kautta. Hankkeessa vauhditetaan Suomen kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden toteutusta usean partnerin, konkreettisten päästövähennystoimenpiteiden, alueellisen yhteistyöverkoston ja keskitetyn asiantuntijatuen avulla. Hankkeen tuotokset tukevat laajasti kuntien päästövähennystyötä.

Jokaisen on toimittava, jotta pääsemme eteenpäin

Yksin olemme pieniä. On selvää, ettei mikään suomalainen kunta voi yksin taklata ilmastonmuutoksen suurta taakkaa, eikä sitä voi tehdä myöskään yksittäinen henkilö tai edes koko Suomen valtio. Sen sijaan meidän on kaikkien toimittava yhdessä ja jokaisen tehtävä oma osansa. Oli motivaationa sitten päästöjen vähentäminen tai taloudelliset säästöt – kaikkia hyviä tekoja tarvitaan.

Kansainvälisellä tasolla päätetään yhteinen päämäärä ja pelisäännöt, ja valtiotason vastuulla on säätää lait ja tarjota kannustavat puitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntien rooliksi jää toteuttaa tehokkaita päästövähennystoimia omien resurssien ja toimivaltansa puitteissa, sekä ohjata, kannustaa ja edesauttaa paikallisten yritysten ja kuntalaisten matkaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Pientenkin tekojen vaikuttavuus voi skaalautua varsin merkittäväksi, kun tekijöiden määrä kasvaa.

Lue lisää:

  • hiilineutraalisuomi.fi
  • Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastotyöhön ja päästöihin (2020). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2020. Kirjoittanut: Riekkinen, V.; Saikku, L.; Karhinen, S.; Aro, R.; Helonheimo, T.; Peltomaa, J.; Pitkänen, K.; Lounasheimo, J.; Kokkonen, V.; Seppälä, J. http://hdl.handle.net/10138/315400
  • Impact of a climate network: The role of intermediaries in local level climate action (2021). Global Environmental Change, vol. 67. Kirjoittanut: Karhinen, S.; Peltomaa, J.; Riekkinen, V.; Saikku, L. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2021.102225