”Ulkomaalaiset porukat rakentavat tuulivoimalat ja sitten ne pyörivät itsekseen kunnes ne puretaan. Korkeintaan joku paikallinen käy välillä tekemässä lumitöitä.” Kyseessä on klassinen virheellinen väite tuulivoimasta. Tuulivoimalat kohtaavat jatkuvasti valtavia voimia ja rasitusta, ja toisaalta tulovirta perustuu tuotettuun sähköön. Siksi tuulivoimalat halutaan pitää kunnossa ennakoivan kunnossapidon ja hyvän huollon turvin. Huoltovasteen on oltava nopea, ja voimaloiden huoltajien täytyy pääsääntöisesti löytyä työssäkäyntialueelta. Mutta onko tälle tulevaisuuden nousevalle ammatille tekijöitä ja osaamista?
Huoltopisteet sinne minne voimalatkin
Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu usein pitkään voimalavalmistajan toimesta voimaloiden oston yhteydessä sovitun huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltosopimusten kesto vaihtelee ollen tyypillisesti 15-20 vuotta. Voimalavalmistajat perustavat huoltopisteiden verkoston siten, että kaikkien voimaloiden huolto saadaan hoidettua mahdollisimman lyhyillä vasteajoilla ja tehokkaasti. Karkean nyrkkisäännön mukaan noin kymmenen voimalaa vaatii työssäkäyntietäisyydelle kaksi tuulivoima-asentajaa, sillä työskentely tuulivoimaloissa tehdään poikkeuksetta pareittain. Optimaalisempaa kuitenkin on, että huoltotiimi on isompi ja voimaloita enemmän, jotta työ ei keskeydy lomien ja sairauspoissaolojen vuoksi.
Saksalainen voimalavalmistaja Nordex perusti konttorin Suomeen vajaa seitsemän vuotta sitten. Viime vuosien aikana tiimi on kasvanut yli 70 henkilöön, ja lisää väkeä rekrytoidaan tälläkin hetkellä. Nordexilla on yli 40 asentajaa huoltopisteissään Sodankylässä, Iissä, Hyrynsalmella, Kalajoella, Perhossa ja Porissa. Tänä keväänä huoltopisteverkosto täydentyy uusilla toimipisteillä Aurassa ja Närpiössä.
”Normaalit huollot ja operointi tehdään oman väen voimin. Isommat osien vaihdot ja erikoistyöt tehdään joko talon sisältä saatavien, muista maista tulevien vahvistusten tai alihankkijoiden avulla. Osa töistä vaatii normaalia suuremman määrän käsipareja, osa taas erityisosaamista. Myös voimaloiden pystytyksen hoitava porukka tulee tyypillisesti ulkomailta, koska kyse on hyvin erikoistuneesta työstä. Tämä on tietenkin hyvä paikallisille majoitus- ja ravitsemuspalveluiden tarjoajille”, kertoo Suvi Launiainen, Nordexin People & Culture Manager Nordics.
Suomen tiimillä on vahva asema koko Pohjois- ja Itä-Euroopan alueella: Helsingistä käsin työskentelevä projektitiimin vetäjä on vastuussa niin Ukrainen kuin Ruotsin ja Englannin hankkeista. ”Projektitiimi on tosin hyvin mobiilia porukkaa, eikä heitä välttämättä näe Helsingin toimistolla kovin usein”, kertoo Launiainen.
Tuulivoima-asentaja on Suomessa uusi ammattikunta, eikä valmiita, kokeneita juuri tämän alan ammattilaisia ole kovin paljoa tarjolla. ”Asentajille on paljon vaatimuksia ihan fyysisestä kunnosta lähtien. Pohjakoulutus voi olla mekaniikan puolelta tai sähköalalta. Ohjeistukset ja koulutukset ovat usein englanniksi, joten kielitaitoa pitää löytyä riittävästi. Turvallisuuden näkökulmasta on myös tärkeää, että työparilla on keskenään yhteinen kieli, olkoon se sitten suomi, ruotsi tai englanti. Turvallisuudesta ei tingitä, etenkin kun työympäristö on erityislaatuinen ja olot usein kovat”, Launiainen kuvailee rekrytoinnin haasteita. ”On paljon aluekohtaista vaihtelua siinä, minkä verran hakemuksia saamme. Turun seudulla löytyi heti yli 50 kiinnostunutta uuden toimipisteen henkilöstön haussa, mutta Närpiöön on ollut hieman haastavampaa löytää osaajia.”
”Meillä Nordexilla jokainen uusi asentaja käy läpi useita koulutuksia ennen kun voi aloittaa työt voimalassa. Kokeneetkin asentajat saattavat päätyä koulunpenkille täydentämään osaamistaan esimerkiksi sähköalan tutkinnolla mikäli innostusta töiden ohella opiskeluun löytyy. Myös oppisopimuskoulutuksista on kokemusta. ”Erilaisten harjoitteluiden kautta olemme saaneet taloon hyvin sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä”, Launiainen sanoo. ”Jos haemme tiukasti vain henkilöitä, jolla on sopiva pohjakoulutus, valmiiksi kokemusta tuulivoimasta, sujuva kielitaito, hyvät fyysiset ominaisuudet ja sopiva sijainti, käy rekrytointi mahdottomaksi. Panostamme työntekijöihin rekrytoinnin jälkeen jatkokouluttamalla heitä.” Tuulivoima-asentajan työt ovat useammassa tapauksessa tarjonneet mahdollisuuden palata kotiseudulle, vaikkapa Sodankylään muualla työn perässä vietettyjen vuosien jälkeen. ”Aina hienoa, jos paikallisista asukkaista löytyy osaajia rekrytoitavaksi.”
Uusia osaajia kohdennetulla koulutuksella?
Me pyrimme vastaamaan siihen tarpeeseen, mitä yrityskentältä kuulemme. Tuulivoima-asentajat on tunnistettu alaksi, jonka osaajien riittävyyteen tulee jatkossa panostaa aiempaa enemmän. Kuulostelemme yritysten tarpeita ja haasteita osaavan henkilöstön saatavuudesta, millaista osaamista tarvitaan tulevina vuosina”, sanoo Paavo Heikkinen elinkeinoelämän koulutuspalveluita tarjoavasta AEL:stä. ”Suunnittelemme yhdessä toimijoiden kanssa koulutusohjelmat ja selvitämme rahoitusmallit koulutuksen toteuttamiseksi. Hyväksi havaittu malli on toteuttaa koulutuksia yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Koulutukset rahoittavat työnantajat sekä työ- ja elinkeinohallinto yhdessä. Työnantajan maksuosuus vaihtelee tapauskohtaisesti koulutuksen kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa onko kyseessä yleis- vai erityiskoulutus sekä yrityksen koko ja liikevaihto tai tase”, Heikkinen jatkaa.
TäsmäKoulutus on tarkoitettu yrityksen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Mikäli rekrytointitilanteissa ei ole saatavilla ammattitaitoisia työntekijöitä, voidaan käyttää RekryKoulutusta. Yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinon kanssa voidaan myös suunnitella koulutusmuoto, joka on sekoitus molemmista koulutusmuodoista.
”Koulutukset ovat käynnistettävissä yhdessä ELY- ja TE-keskuksen kanssa joustavasti ja nopeastikin. Sinänsä meillä on hyvät valmiudet vastata tarpeeseen, sillä meiltä löytyy valmiuksia kouluttaa niin mekaanisen puolen kuin sähköautomaatioiden osaajia huoltopalveluja tuottaville yrityksille”, Heikkinen kertoo AEL:n toiminnasta.
”Meille on tärkeää, että yritykset ovat mukana suunnittelemassa koulutusten sisältöä, jotta koulutus varmasti valmentaa osaajia todellisiin tarpeisiin ja antaa oikeita valmiuksia”, Heikkinen kertoo. AEL:ssä on hahmoteltu tuulivoima-asentajakoulutuksen sisältöä laajasti niin, että se sisältäisi esimerkiksi korkeissa paikoissa työskentelyyn perehtymistä ja muita niin sanotun GWO-koulutuksen sisältöjä. Nämä koulutukset toteutetaan sen mukaisesti kuin on järkevää koulutuskokonaisuuden kannalta. Päämiehillä ja laitetoimittajalla on omat GWO-koulutukset joihin alalla työskentelevät henkilöt osallistuvat ja ne ovat pakollisia.
Keskeisessä osassa ovat sähköautomaatio ja mekaaninen kunnossapito hydrauliikkaa unohtamatta. Sähköalan osaajilta puuttuu usein mekaanisen kunnossapidon osaamista. Kunnossapidon suunnittelu sekä mittaava- ja ennakoiva kunnossapito ovat perusasioita käynninvarmistamisen osalta. Kun perusosaamiset ovat hallinnassa, keskitytään koulutuksessa systemaattiseen vianhakuun ja ongelmanratkaisutaitoihin, joiden taidot korostuvat tuulivoimaloiden häiriötilanteissa.