Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämässä vaalitentissä selvisi, että puolueet haluavat kasvattaa tuulivoiman rakentamista hallitusti – myös Itä-Suomeen sekä merialueille. Tuulivoimatuotannon kasvu nähdään edellytyksenä Suomeen saataville investoinneille. Kokoomuksen Kai Mykkänen puhuu jopa puhtaan energian vallankumouksesta, jossa Suomesta syntyy puhtaan energian suurvalta. Poikkeavaa linjaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuulivoimatentissä edusti perussuomalaisten Matti Putkonen, jonka mielestä tuulivoimaa ei tule rakentaa lainkaan Itä-Suomeen eikä merituulivoimalle tulisi antaa valtion tukea.
Tuulivoimatentin osallistujat Matti Putkosta lukuun ottamatta pitivät selkeänä, että Suomi pääsee tuulivoiman avulla tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Putkosen mielestä tuulivoima on energiajärjestelmässämme erittäin ongelmallinen. SDP:n Lauri Muranen puolestaan totesi, että kulunut talvi olisi ollut monta kertaluokkaa vaikeampi ilman valtavasti kasvanutta tuulivoimakapasiteettia.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä uskoi, että tavoitteeseen tullaan pääsemään jopa nopeamminkin teknologian kehittymisen avulla ja suuryritysten, kuten esimerkiksi terästeollisuuden avulla.
”Green steel on se, jota maailmalla huudetaan nyt”, Mika Lintilä toteaa.
”Maankäyttösektori ja romahtaneet hiilinielut ovat ilmastopolitiikan osalta suurin ja hankalin sektori. On myös tiettyjä sektoreita, jossa ei ole tapahtunut edistystä, kuten maataloudessa. Päästöt ovat pysyneet tasaisena. Energiapuolella päästään tavoitteeseen helpommin”, uskoo Vasemmistoliiton Mai Kivelä.
Myös merelle on mentävä, mutta kaikki eivät kannattaneet merituulivoiman tukemista valtion taholta
”Merituulivoiman mahdollisuudet ovat massiiviset, mutta tukirahoja pitää jakaa mahdollisimman vähän. Merituulivoima on jo lähellä kannattavuutta”, Kokoomuksen Kai Mykkänen sanoo.
SDP:n Lauri Muranen eikä perussuomalaisten Matti Putkonen kumpikaan lähtisi tukemaan merituulivoimahankkeita, mutta Muranen kannatti kuitenkin merituulivoiman rakentamista markkinaehtoisesti.
”Merituulivoiman käyttökertoimet ovat suurempia ja merellä tulee tasaisemmin. Se on myös näköhaittakysymys – merellä se (tuulivoima) ei ole kenenkään takapihalla”, Muranen toteaa.
Mai Kivelä uskoo, että 30-luvulla merituulivoima tulee olemaan iso osa Suomen energiantuotantoa. ”Merituulivoimalle voidaan antaa demonstraatiotukea. Tuulivoimatahoilta toivoisin myös, että meriluonnon monimuotoisuudesta huolehditaan ja vaikutukset arvioidaan tarkoin”, hän painotti.
Mika Lintilän mielestä yksi asia, joka vahvimmin puoltaa merituulivoimaa on siirtoverkot. ”Niihin liittyy paljon negaatioita etenkin, jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat. Meidän lunastuslakimme ei ole sen suhteen ajan tasalla. Merituulivoima tulee ratkomaan tätä ongelmaa”, hän arveli.
Kiristyneen korkotilanteen vuoksi myös tuulivoimarakentamisen kannattavat investointipäätökset ovat nyt tarkemmassa syynissä. Vihreiden Mari Holopaisen mukaan investointeihin voitaisiin vaikuttaa valtion taholta. ”Koen merituulivoiman merkittävänä vaihtoehtona. Jos hankkeet hidastuvat, meillä on mahdollisuus käyttää tiettyjä valtion instrumentteja, jotta niihin saadaan vauhtia”, hän lupaa.
Tuulivoimaa halutaan myös Itä-Suomeen ja ratkaisuja on haettava luovasti
Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen haasteena ovat Puolustusvoimien tutkat. Lintilän mukaan tilanne on oikeasti haasteellinen ja asiassa joudutaan käymään pohdintaa, missä kohdin menee puolustuspoliittiset linjaukset ja energiapolitiikan edut.
”Samaan aikaan on muistettava, että Suomen puolustuksen haaste on asumattomat alueet, jos Itä-Suomen alueet näivettyvät”, Lintilä huomauttaa.
Paineita tulee myös kantaverkon vahvuuteen, mikäli Itä-Suomen tuulivoimarakentaminen vauhdittuu. Perussuomalaisten Matti Putkosen mielestä tuulivoimayhtiöiden tulisi osallistua niihin talkoisiin, ettei maksu jää siirtomaksujen kautta vain kansalaisille. Mai Kivelä piti lähtökohtana, että Itä-Suomen tutka-asia olisi ratkaistava ja siihen olisi löydyttävä myös rahaa, mikäli haaste on rahalla ratkaistavissa.
Työtä on luvassa uudelle hallitukselle
Yhtä kaikki olivat samaa mieltä, että tuulivoima ei yksin ratkaise kaikkea, vaan se tarvitsee rinnalleen säätövoimaa, ydinvoimaa sekä uusia innovaatioita, joista Lintilä mainitsee hyvänä esimerkkinä Pyhäjärven vanhaan kaivokseen vireillä oleva pumppuvoimalaitoshankkeen.
Suomen Tuulivoimayhdistys järjesti avoimen Tuulivoimatentti-vaalitilaisuuden Oodissa, Helsingissä 9.3. Keskustelijoiksi oli kutsuttu suurimmat puolueet, jotka nimesivät edustajansa seuraavasti: Perussuomalaiset Matti Putkonen, Vasemmisto Mai Kivelä, Kokoomus Kai Mykkänen, Keskusta Mika Lintilä, Vihreät Mari Holopainen sekä SDP Lauri Muranen.
Energia ja tuulivoima ovat eduskuntavaalien 2023 ykkösteemoja ja uusi hallitus voi halutessaan luotsata Suomea vihreän siirtymän edelläkävijämaaksi.
Tuulivoimatentin lyhyet kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan
Matti Putkonen Perussuomalaiset: Säätövoimavaade tuulivoimatoimijoille. Metsäkadon istutusvelvollisuus, luontokadon ehkäisy
Lauri Muranen SDP: Merituulivoima tulevaisuus – edellytykset pitää olla olemassa
Mai Kivelä Vasemmisto: Ymmärrys, että tuulivoima on keskeinen reilun siirtymän mahdollistaja. Pullonkaulat pitää poistaa Itä-Suomen ja merituulivoiman osalta
Mari Holopainen Vihreät: Investoidaan laadukkaaseen ja sujuvaan ympäristöluvitukseen. Merituulivoiman edistäminen sekä asukkaiden ja maanomistajien edunvalvonta.
Kai Mykkänen Kokoomus: Luvituksen sujuvoittaminen muutenkin kuin resurssilisäyksin. Valtion riskitakuita tulisi harkita uusien ydinvoimahankkeiden saamiseksi.
Mika Lintilä, Keskusta: Tuulivoiman hallittu lisärakentaminen sekä lunastuslain päivittäminen ja sitä kautta yleisen hyväksynnän parantaminen. Vetyyn siirtymä.