Vestaksen huoltotiimi esitteli ammattiaan Teknologiatiistai-päivässä Kajaanissa. Kuvassa vas. huoltoteknikko Heli Rajamäki, huoltoteknikko Aleksi Lappalainen, Field Supervisor Janne Annunen ja huoltoteknikko Harri Junno.

Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen tavoitteena on saada maakuntaan alan koulutusta, jotta osaavaa työvoimaa valmistuisi kysyntään nähden riittävästi. Kainuun ammattiopiston Teknologiatiistai-tapahtumassa tehtiin tunnetuksi tuulivoimalan huollon ja kunnossapidon ammattilaisten työtä tulevaa ammattiaan pohtiville.

Viestinnän avulla pyritään lisäämään uusien koulutusmahdollisuuksien ja alan vetovoimaisuutta sekä rohkaisemaan myös naisten hakeutumista miesvaltaisen alan koulutukseen.

”Luomme yhteistyössä työelämän kanssa uusia koulutuspolkumalleja ja tutkinnon osia, jotka vastaavat tuulivoimalan huoltoteknikon työn sisältöä ja vaatimuksia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ville Loukusa Kainuun ammattiopistosta (KAO).

Huipulla ei saa huimata

Teknologiatiistai-tapahtumassa oli mukana tuulivoimalavalmistaja Vestaksen huoltoteknikoita kertomassa työstään. Huoltoteknikot työskentelevät voimaloissa pareittain. Ammatti vaatii soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi tiettyjä ominaisuuksia – niin fyysisiä kuin sosiaalisia taitoja, mutta myös kielipäätä sekä tietoteknisten järjestelmien sujuvaa omaksumista.

”Rekrytointiprosessi on tarkka ja kattava. Työsuhteen alusta vierähtää seitsemän kuukautta ennen kuin työntekijä on valmis itsenäiseen työskentelyyn. Jos haastatteluun otetaan esimerkiksi 16 hakijaa, englannin kielen osaamiseen reputtaa osa ja noin seitsemän etenee kiipeilytestiin. Näistä yleensä tippuu vielä muutama, ja neljästä viiteen kokelasta jatkaa lääkärintarkastukseen ja kuntotestiin, jossa mitataan alalle vaadittava fysiikka”, kertoo Vestaksen Field Supervisor Janne Annunen.

Kouluttajat osaavat arvioida nopeasti kenestä on työskentelemään tuulivoimalan jopa reilusti yli 150 metriin kohoavassa ”konttorissa”. Jo ammatissa olevien taitoja ja kyvykkyyttä testataan myös kahden vuoden välein.

Sosiaalisilla taidoilla on painoarvoa

Erityisen tärkeä painoarvo on sosiaalisilla taidoilla, sillä tuulivoimalassa työ tehdään aina pareittain. Turvallisuuslähtöinen asenne on oltava mukana kaikessa tekemisessä, erityisesti mahdollisessa hätä- tai jopa pelastautumistilanteessa. Turvallisuus on keskeinen ehto, kun työskennellään korkealla ja sähkön kanssa.

Tiukat turvallisuusmääräykset rajoittavat opiskeluvaiheessa työhön tutustumista tai suoraan työtehtävään valmistumista. Esimerkiksi työharjoittelijoita tai kesätyöntekijöitä voidaan ottaa voimaloihin, mutta heillä on oltava vastaavat turvallisuuskoulutukset käytynä kuin vakituisillakin työntekijöillä.

”Voimalan korkeuksiin ei ole mitään asiaa ilman GWO-koulutusta”, Janne Annunen sanoo painavasti. GWO on Global Wind Organisationin luoma ja standardoima korkeanpaikan turvallisuuskoulutusohjelma erityisesti tuulivoimaloissa työskentelyyn. Koulutukseen sisältyy perusturvallisuuden ja korkealla työskentelyn lisäksi ensiapukoulutus, työturvallisuus- ja tulityökortti. Suomessa GWO-koulutuksia järjestää useampikin taho, jonka lisäksi työntekijät käyvät vielä voimalan valmistajan oman turvallisuuskoulutuksen.

Rohkeasti hakeutumaan alalle – tytöt ja naiset myös

Tuulivoimalan huoltoteknikoiden autossa kulkee mukana työkalujen lisäksi myös varaosavarasto, sammutinkalusto, turvavarusteet ja ylimääräinen rescue kit eli pelastautumisväline sekä defibrillaattori.

”Meillä on myös mikroaaltouuni lounastunnin viettämistä varten”, hymyilee Heli Rajamäki, joka on työskennellyt Vestaksen huoltoteknikkona parisen vuotta. Heli on tehnyt tuotannollisia tehtäviä, kunnes koronan aikaan innostui opiskelemaan Nivalassa aikuiskoulutuksessa sähkö- ja automaatioalaa. Opiskelukaveri työllistyi koulunpenkiltä suoraan tuulivoima-alalle ja rohkaisi Heliä hakemaan huoltoteknikon työtä Vestakselta.

Helin tiimille kuuluu 15 voimalan huolto- ja kunnossapidon tehtävät Pohjois-Pohjanmaan alueella. Naispuolisiin kollegoihin Heli ei ole juurikaan törmännyt.

”Tiedän yhden, joka ainakin jossain vaiheessa oli huoltoteknikkona. Työhän sopii hyvin myös naisille, sillä ei tämä ole mielestäni ollenkaan voima- vaan enemmänkin tekniikkalaji”, Heli myhäilee.

Korkealla työskentelemisessä on myös etunsa. ”Voimalasta näkee hyvällä säällä kauas ja maisemat ovat komeat. Olen nähnyt usein metsäpeuralaumoja, jotka laiduntavat tuulipuistojen alueilla. Hirviä hieman harvemmin. Erikoisin ilmiö ovat olleet leppäkerttujen sankat parvet. Ne viihtyvät voimaloiden pinnoilla ja tiivisteissä aivan ylhäällä asti”, Heli kertoo.

Näillä eväillä tuulivoimalan huoltoteknikoksi

  • Hydrauliikka-, mekaniikka- ja sähköalan pohjakoulutus ovat soveltuvia tuulivoimalan asentajaksi tähtäävälle
  • Hyvä peruskunto
  • Englannin kielen taito
  • Tietotekniikan ja käyttöjärjestelmien sujuva käyttö
  • Sosiaaliset taidot ja tiimityöskentely
  • Turvallisuussääntöjen noudattaminen ja omaksuminen

Tuulivoima-asentajaksi voi erikoistua eri ammattiopistoissa ammattitutkinnon kautta, mutta alalle soveltuvaa perustutkintoa ei Suomessa vielä ole