Teollinen aurinkovoima on yhä merkittävämpi tekijä matkallamme kohti kestävää tulevaisuutta. Sen päästötön tuotanto ja sen mahdollistama fossiilisten polttoaineiden tarpeen vähentäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mutta miten nämä suuren mittakaavan aurinkovoimahankkeet vaikuttavat luontoon? Tässä blogitekstissä tarkastelemme aurinkoenergian hyötyjä ja haasteita sekä sen roolia biodiversiteetin suojelussa.
Teollinen aurinkovoima on merkittävä keino tuottaa puhdasta, uusiutuvaa energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjämme matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergian tuotanto on päästötöntä, ja sen tuotanto vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille, jotka ovat ympäristölle haitallisia.
Aurinkoenergia onkin yksi ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista. Esimerkiksi CLEANaction-koalition raportin mukaan tuulienergian ohella paras energiantuotantomuoto luontokadon pysäyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Aurinkovoimalan vaikutukset luonnolle
Aurinkovoimatuotanto auttaa meitä toimissamme luonnon monimuotoisuuden, eli biodiversiteetin suojelun puolesta. Yksi suurimmista uhkista biodiversiteetille on ilmastonmuutos, jota nopeuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Mitä enemmän tuotamme uusiutuvaa, päästötöntä energiaa, kuten aurinkovoimaa, sitä pienemmäksi riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista muodostuu.
Aurinkovoimalla on monia positiivisia vaikutuksia: ne eivät tuota käytön aikana hiilidioksidipäästöjä. Teollisen mittaluokan aurinkopuistojen maisemavaikutukset ovat vähäisiä ja ne mahdollistavat energiantuotannon hajauttamisen.
Myös biodiversiteetin kannalta aurinkovoimala on lempeä: pörriäiset voivat pörrätä rauhassa ja voimala-alueilla voi olla kukkaketoja. Aurinkopaneelien välisiä alueita huolletaan, niin että ne pysyvät puuttomina ja paljaina. Tällaisilla paahdealueilla viihtyy usein vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisissa ympäristöissä.
Aurinkoenergian päästöt liittyvät paneelien rakentamiseen ja kuljettamiseen sekä aurinkopuistojen rakentamiseen – tältä osin täysin päästötöntä energiantuotantomuotoa ei ole olemassakaan. Kun otetaan huomioon aurinkovoimaloiden valmistus- ja käyttövaihe, aurinkovoiman elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin monien muiden energiantuotantomuotojen.
Kun aurinkovoimala 30–40 vuoden kuluttua saavuttaa käyttöikänsä pään, kevyet runkorakenteet, perustus- ja paneelikomponentit on helppo poistaa ja kierrättää. Alue palautetaan luonnontilaan, metsitetään tai otetaan viljelykäyttöön tai alue voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen, joka on ympäristön ja sähköntuotannon kannalta paras ratkaisu.
Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeet auttavat meitä siirtymään kohti puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergia ei ole pelkästään energiantuotantomuoto, vaan se on myös väline, jonka avulla voimme suojella luontoa ja edesauttaa maapallon monimuotoisuuden säilymistä. Se mahdollistaa tulevat vihreää sähköä vaativat investoinnit ja auttavat tekemään olemassa olevasta teollisuudesta kestävämpää.
Aurinkovoimatoimijat voisivat myös energiantuotantonsa puolesta toimia edelläkävijöinä energia-alalla ja toteuttaa puistojensa laidoille esimerkiksi kosteikkoja tai ennallistamiskohteita. Toteutuskelpoista puistotilaa ei välttämättä synny koko alueelle, joten jäljellä jäänyt alue voitaisiin ennallistaa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Skarta Energyn verkkosivuilla