Pietarsaaren satamassa valmistaudutaan tuulivoimakuljetuksiin
Selluloosa, sahatavara, paperi, sementti ja lipeä. Siinä tärkeimmät Pietarsaaren sataman kautta kulkevat tuotteet. Mutta pian sataman kautta tulee kulkemaan myös suurempia elementtejä, nimittäin tuulivoimaloita. Pohjanmaalle on suunniteltu rakennettavan seuraavien vuosien aikana lukuisa määrä uusia tuulivoimaloita, mikä tietää työtä myös satamiin. Pietarsaaren satamassa tuulivoimakuljetusten vastaanottamiseen on valmistauduttu reittiselvityksillä sekä varastokenttiä rakentamalla.
Tuulivoimaloita on nousemassa tulevina vuosina Pohjanmaan maakuntiin kovaa vauhtia. Uusimmat tilastot ovat vielä julkaisematta, mutta kesäkuun 2021 loppuun mennessä investointipäätös oli julkaistu noin 240 voimalasta. Kaiken kaikkiaan Pohjanmaan maakuntiin on suunnitteilla noin 7 000 MW edestä tuulivoimaa, mikä tarkoittaa yli 1 000 voimalaa. Tämä tietää kasvua tuulivoimakuljetusten määrissä, mikä puolestaan lisää painetta satamiin. Tästä kasvusta osansa on ottamassa myös Pietarsaaren satama, jonka läpi ei vielä tuulivoimakuljetuksia ole tehty, mutta ensimmäiset kuljetukset siintävät jo näköpiirissä.
Vaikka lähimmät satamat sijaitsevat sadan kilometrin säteellä Kokkolassa ja Vaasassa, Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala näkee, että tuulivoimaloita on tulossa Pohjanmaalle niin paljon, että kuljetuksia riittää kaikille satamille. Myös satamaoperaattorina toimivan Euroports Pietarsaaren operatiivinen johtaja Pauli Rautiainen jakaa näkemyksen: ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuulivoimaloita on tulossa Pohjanmaalle niin paljon, että toimittajat joutuvat rekrytoimaan useamman sataman, jotta kaikki toimitukset saadaan toteutettua”.
Erikoiskuljetusreittiselvityksellä kartoitettu reittien sujuvuutta
Pietarsaaren satamassa on valmistauduttu tulevaan rakentamalla lisää varastokenttiä, jotta tuulivoimakuljetukset voidaan ottaa vastaan ja välivarastoida satamaan. Lisäksi Pietarsaaren satama Oy on teetättänyt erikoiskuljetusreittiselvityksen satama-alueelta 8-tielle, joka kulkee rannikkoa pitkin sekä etelään Vaasan suuntaan että pohjoiseen Kokkolaan ja Oulun suuntaan. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä järjestelyjä pitkien ja painavien kuljetusten kuljettaminen alueen tiestöltä vaatii. ”Sen mukaan kuljetusten pitäisi onnistua hyvin, vain joitain valopylväitä on poistettava ja risteyksiä levennettävä”, Hakala kertoo ja jatkaa ”Selvitys tehtiin sen varmistamiseksi, että erikoiskuljetukset saadaan sujuvasti kuljetettua täältä eteenpäin. 8-tietä pitkin on helppo ajaa niin etelään kuin pohjoiseen sekä kantatie 68:aa pitkin sisämaahan.”
Tuulivoimaprojektit ovat satamalle ainutlaatuisia projekteja
Tuulivoimakuljetukset ovat isoja ja vaativia projekteja, joissa tarvitaan erityistä osaamista sekä kalustoa. Satamaa työllistävät tuulivoimaprojektit liittyvät aina johonkin tuulivoimapuistokokonaisuuteen, joten saapuvia voimaloita on useita hankkeen koosta riippuen. Se tietää myös useita erikoisnostoja. ”Ajatellaan, että tuulivoimapuistossa on 15 tuulivoimalaa. Yhteen voimalaan liittyy noin kymmenen nostoa laivasta pois sekä kymmenen erikoiskuljetusta satamasta eteenpäin. Eli kolme lapaa, kolme tai neljä kappaletta torniosia sekä lisäksi muita osia. Yhteensä se tekee noin 150 erikoisnostoa ja 150 erikoiskuljetusta eteenpäin per tuulivoimapuisto”, Hakala laskee.
Määrät ovat suuria, mutta niin on myös kuljetettavien osien kokoluokka. Maatuulivoimaloiden lapojen pituus hipoo tänä päivänä miltei 90 metriä yhden lavan painaessa noin 30 – 40 tonnia. Niin suurien elementtien nostaminen asettaa satamalle omat haasteensa. Naselli on kokoluokassa pienempi, noin 30 – 40 metriä pitkä, mutta lapoja huomattavasti painavampi painaen noin 100 tonnia. ”Eivätkä torniosatkaan mitään keveitä ole”, Rautiainen huomauttaa.
Elementtien paino ei kuitenkaan ole laivakuljetuksissa haastavinta vaan nimenomaan lapojen pituus ja siihen liittyvä tilankäytön optimointi. ”Esimerkiksi coaster-tyyppinen laiva lastaa 6 000 – 7 000 tonnia eli paino ei ole ongelma vaan se, miten lapoja pystytään telineissään lastaamaan päällekkäin ruumaan ja kannelle”, summaa Rautiainen. Lavat on asetettu laivassa eräänlaisiin ”kehtoihin” kuljetustelineineen, jolloin niitä voidaan kasata päällekkäin. Tällöin lapoja voi laivalla olla jopa kymmeniä.
Nostojen lisäksi oman haasteensa luo satama-alueella tapahtuva osien varastoihin siirto sekä edelleen rekkoihin lastaus. ”Tämä on ihan omanlainen prosessinsa. Olemme saaneet muutamista puistohankkeista yksittäisiä kollilistoja, joiden pohjalta olemme miettineet, miten täällä Pietarsaaren satamassa näitä projekteja toteutetaan”, Rautiainen kertoo. Tukea löytyy onneksi läheltä, sillä Euroports Oy:llä on toinen toimipiste Raumalla, josta kokemusta tuulivoimakuljetuksista sekä osien käsittelystä on kertynyt jo käytännön tasolla.
Osat viipyvät satamassa vain hetken
Kun satama vastaanottaa tuulivoimaprojektin, saapuu satamaan tuota yhtä projektia kohden useita laivoja ympäri maailmaa. Niistä jokainen kuljettaa jotain tiettyä tuulivoimalan osaa. ”Osassa laivauksista lastina on pelkkiä lapoja ja osassa pelkkiä runko- tai koneisto-osia”, Rautiainen kuvailee. Ja eri osat voivat tulla eri puolilta maailmaa, sillä toimitusketjut ovat globaaleja. Esimerkiksi voimaloiden lapoja tulee Suomeen pääosin Euroopasta, mutta myös Turkista ja Kiinasta kun taas konehuoneet tulevat pääosin Tanskasta ja Saksasta.
Osat nostetaan nostureilla ja konttikurottimilla satama-alueelle välivarastointia varten. Kolleja pyritään laiturialueilla käsittelemään pitkälti konttikurottajilla, jotka kykenevät nostamaan 80 – 90 tonnia. Kaikkein raskaimmat osat vaativat nostureita. ”Lavat nostetaan tandem-nostoina eli kahdella nosturilla. Suunnitelmissamme on suorittaa kaikki nostot yhdessä alihankkijan kanssa”, Rautiainen kertoo. Osat odottavat satama-alueen varastokentällä tyypillisesti muutaman viikon ennen kuin ne jatkavat matkaansa tien päällä. ”Tavoitteenamme on nopea kiertoaika, jolloin kuljetuksia tulee satamaan sellaisella aikataululla, että ne voidaan mahdollisimman pian siirtää satamasta edelleen varastokentälle”, Rautiainen toteaa.
Tuulivoimaprojektit merkittävä tulon lähde
Pohjanmaalle suunnitellusta tuulivoimakapasiteetista noin puolet on Hakalan mukaan alle 200 km päässä Pietarsaaren satamasta, mikä antaa satamalle hyvät lähtökohdat lähteä tavoittelemaan useampaa tuulivoimapuistoprojektia. Tällä hetkellä Pietarsaaren satama Oy:n liikevaihto on 3 miljoonaa ja satamaoperaattorina toimivan Euroports Pietarsaari Oy:n liikevaihto 8 miljoonaa euroa. Mikäli tuulivoimaprojekteja tulee satamaan toivotusti, voisivat ne tuoda useamman miljoonan euron lisäyksen liikevaihtoon.
”Uskomme, että tulevaisuudessa Pietarsaaren satama tulee olemaan merkittävä tekijä tuulivoimakuljetuksissa. Hyvä sijainti, suora reitti valtatie 8:lle ja siitä eteenpäin sekä isoillekin aluksille soveltuva 11 metriä syvä meriväylä takaavat hyvät puitteet tuulivoimakuljetusten sujuvaan siirtämiseen vesiltä maantielle”, Hakala tiivistää.
Tuulivoima tarvitsee vetyä – Suomen ensimmäinen kaupallinen vihreän vedyn tuotantolaitos rakennetaan Harjavaltaan
Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää kiihtyvää energiamurrosta. Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä on viime vuosikymmenten kuluessa olennaisesti pienennetty, energiasektorin päästöt on puolitettu huippuvuodesta 2003. Vähennystahtia on kuitenkin kiristettävä. Vauhdin lisäämiseksi meidän on tasoitettava tietä päästöttömien teknologioiden kaupallistamiseen. P2X Solutions tekee niin rakentamalla Suomen ensimmäisen kaupallisen kokoluokan vihreän vedyn tuotantolaitoksen.
Yksi avaintekijöistä hiilineutraaliuden tavoittelemisessa sekä Suomessa että maailmalla on vihreä vety, joka mahdollistaa puhtailla menetelmillä tuotetun energian varastoinnin sekä käytön kohteissa, joissa uusiutuvaa sähköä ei sellaisenaan voida hyödyntää. Näitä ovat muun muassa teollisuus, logistiikka ja liikenne maalla ja merellä. Henkilöautoliikenteessäkin on järkevää mahdollistaa sähkön rinnalla käyttövoimana myös vety.
Fossiilisen energiantuotannon lakkauttaminen synnyttää maailmalla valtavaa kysyntää sekä uusiutuvalle energiantuotannolle että siitä jalostettavalle vihreälle vedylle. Arvioiden mukaan uusiutuvan energian tuotantoa ei keskisessä Euroopassa saada kasvatettua riittävästi kattamaan vedyntuotannon alueellista kysyntää ja vetyä joudutaan tuomaan lähialueilta. Euroopan sisällä vihreän vedyn kysyntä ja tarjonta voi kääntyä Suomen eduksi, jos investoimme vedyn tuotannon ja lähellä tapahtuvan käytön lisäksi myös sen siirtoinfrastruktuuriin.
Suomessa on erinomaiset olosuhteet tuottaa puhdasta ja kilpailukykyistä tuulisähköä maalla markkinaehtoisesti. Esimerkiksi Saksassa ei ole enää mahdollista ainakaan merkittävästi kasvattaa maatulivoimaa, vaan tulevaisuuden investointien pääpaino on merituulivoimassa, joka on selvästi maatuulivoimaa kalliimpaa. Tämä on siis olennainen kilpailuetu Suomelle. Kohdistamalla nyt tukia myös vedyntuotannon kasvattamiseen kilpailukykyiseksi voimme saavuttaa aseman vihreän vedyn, ja kaiken siihen liittyvän teknologian ja ammattitaidon viejänä.
P2X Solutions avaa vihreän vedyn markkinan
P2X Solutions syntyi oivalluksen myötä, että sen paremmin kansallisia kuin kansainvälisiäkään ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman vihreää vetyä ja siitä jalostettavia tuotteita, kuten synteettisiä polttoaineita. Toisaalta P2X Solutions on perustettu osaltaan rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ja kolmanneksi, aina tarvitaan joku rohkea raivaamaan ja avaamaan uutta markkinaa.
Näiden tavoitteiden eteen tarvitsemme nopeaa, päättäväistä ja konkreettista toimintaa, joka on skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan. Tämän vuoksi P2X Solutions konseptoi 20 megawatin vedyntuotantolaitoksen, joka palvelee teollisen mittakaavan asiakkaita, ja on monistettavissa samalle tai muille laitospaikkakunnille. Tuotantolaitos tullaan rakentamaan Harjavallan Suurteollisuuspuistoon.
Vihreän vedyn markkinaa ollaan Suomessa vasta luomassa ja tällä hetkellä vetyä käyttää käytännössä vain teollisuus. Harjavaltaan suunnittelema laitos tulee olemaan ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos Suomessa. Markkinan synnyttäminen edellyttää julkisen sektorin myötävaikutusta, ja me uskomme vahvasti sen toteutumiseen. Euroopan komission Fit for 55 -ohjelman mukaisesti vedyn käyttöä lisätään ja päästöjä leikataan. Keinoista esimerkkinä on esimerkiksi vetytankkausasemien verkoston rakentaminen, joka mahdollistaa raskaan liikenteen päästöleikkaukset ja vedyn voimanlähteeksi myös henkilöautoihin.
”Suomi voi kahmia kokoansa isomman siivun kymmenen tuhannen miljardin euron vetymarkkinasta.” Herkko Plit, P2X Solutions.
Vihreän vedyn tuotantolaitos tulee palvelemaan niin paikallista teollisuutta kuin tulevaisuuden liikennettäkin. Tuotantolaitoksen sijoituspaikkana Suurteollisuuspuisto tarjoaa mahdollisuuden myös hiilidioksidin talteenottoon teollisuuden prosesseista, jolloin voimme tehokkaasti käyttää osan tuotetusta vedystä hiilivetyihin, eli synteettisten polttoaineiden jalostamiseen. Nämä hiilidioksidineutraalit polttoaineet käyvät jo nykyisiin polttomoottoreihin. Vihreän vedyn tuotannosta syntyy myös sivutuotteina teollisuudelle tärkeää happea ja lämpöenergiaa, joten hyödynnämme hankkeessamme myös kiertotaloutta.
Tavoitteena on, että tuotantolaitoksen rakentamistyöt alkavat Harjavallassa syksyllä 2022 ja laitoksen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Yhteistyöllä eteenpäin
Suunnitelmien toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen onnistuu vain hyvässä yhteistyössä muun muassa yrityselämän ja kaupunkien kanssa. Tästä P2X Solutionsilla on vahvoja näyttöjä jo ensimmäisen toimintavuotemme ajalta, kun suunnittelimme laitoskonseptiamme, haimme rahoitusta ja kumppaneita sekä valmistelimme ensimmäisen laitoksen sijoituspaikkaratkaisua.
Olemme saaneet kumppaneiksemme yrityksiä, jotka haluavat olla edelläkävijöinä luomassa kilpailukykyistä suomalaista vihreää energiaratkaisua. Muun muassa laitoksen sähköistämisestä aina sähköverkosta elektrolyysilaitteistolle saakka vastaa Hitachi ABB Power Grids. Myös Harjavallan kaupunki otti alusta saakka omakseen ajatuksen Suomen ensimmäisen vetylaitoksen sijoittamisesta kaupungin Suurteollisuuspuistoon, jossa on merkittävää asiakaspotentiaalia ja erittäin hyvät olosuhteet kiertotalousratkaisujen toteuttamiselle.
Tuulivoiman ja vihreän vedyn liitto
Suomen tuulivoimakapasiteetti on voimakkaassa kasvussa, samoin vihreän vedyn markkina. Nämä kaksi tarvitsevat toisiaan kuin avioliitossa: Tuulivoima tarvitsee vetyä, jotta ylituotannon aikaan kapasiteettia voidaan varastoida, ja vihreä vety puolestaan tarvitsee halpaa tuulivoimaa. Tästä avioliitosta ei kannata erota, sillä siitä voimme ammentaa Suomelle merkittävästi lisää kilpailukykyä ja samalla luoda hyvinvointia puhtaasti.
Tiesitkö tämän vetymarkkinoista:
- Vetymarkkina kasvaa globaalisti jyrkällä käyrällä tulevina vuosikymmeninä ja vedyn kulutuksen arvioidaan seitsenkertaistuvan vuoteen 2070 mennessä. Erityisesti kasvua ennakoidaan sähkön tuotannossa, liikennekäytössä ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Suomessa vetykäyttöisiä ajoneuvoja alkaa tulla liikenteeseen jo vuonna 2023.
- Euroopan komission vetystrategiaperustuu arvioihin, että vihreällä vedyllä tuotetaan 24 % maailman energiantarpeesta vuonna 2050. Vedyn kysyntä nykyisissä EU-maissa olisi tuolloin n. 2 000 TWh ja sen arvoketju työllistäisi Euroopassa miljoona ihmistä suoraan tai epäsuorasti.
- Goldman Sachsin raportin mukaan vihreän vedyn markkina Euroopassa vuonna 2050 olisi n. 2,2 biljoonaa euroa ja maailmassa 10 biljoonaa, eli kymmenen tuhatta miljardia. Samassa ajassa uusiutuvan sähköntuotannon tarve kaksinkertaistuu ja vihreän vedyn tuotannon elektrolyysistä tulee suurin sähkön käyttäjä. Vihreän vedyn markkinahinnan arvioidaan laskevan 2040-luvulle tultaessa lähelle niin sanotun sinisen (fossiilisista polttoaineista hiilidioksidin talteenoton avulla tuotetun) vedyn hintatasoa.
Labkotec on jääntunnistusjärjestelmien pioneeri ja markkinajohtaja
Suomessa ja monessa muussa maassa pohjoisella pallonpuoliskolla eletään ajoittain jäätävissä olosuhteissa. Tämä tuo oman haasteensa kasvavalle tuulivoimatuotannolle, sillä voimaloiden lapoihin jäätävissä olosuhteissa kertyvä jää rasittaa kalliita komponentteja, vähentää tuotantoa ja voi pahimmillaan olla myös turvallisuusriski voimalan läheisyydessä liikkuville. Pirkanmaalla toimiva Labkotec Oy on tarjonnut vastauksen tähän haasteeseen toimittamalla kehittämäänsä jääntunnistusjärjestelmää ympäri maailmaa jo lähes neljännesvuosisadan ajan.
Pirkkalassa päätoimistoaan pitävän teknologiaosaajan historia ulottuu nyt jo yli viidenkymmenen vuoden taakse. 60-luvulla syntyneen muovisäiliöitä ja erottimia valmistavan perheyrityksen tytäryhtiöstä on vuosikymmenten saatossa kasvanut mittausteknologian edelläkävijä ja sittemmin osa kansainvälistä Indutrade-teknologiakonsernia. Vaikka Labkotec tarjoaa tuulivoimaloihin asennettavan jääntunnistusjärjestelmän lisäksi myös monia muita mittaamiseen liittyviä tuotteita ja palveluja, on jääntunnistuksen rooli erityinen: yritys on sillä saralla paitsi pioneeri, myös markkinajohtaja.
Euroopasta globaaleille markkinoille
Labkotec on globaalisti ensimmäinen jääntunnistusjärjestelmää tuulivoimaloihin tarjonnut yritys; järjestelmää on ehditty käyttää ja kehittää nyt pian jo neljännesvuosisadan ajan.
”Jääntunnistusjärjestelmien toimittaminen sai meillä alkunsa vuonna 1994, jolloin julkaisimme ensimmäisen lentokoneen siipeen tarkoitetun jääntunnistusjärjestelmän. Meille onnekasta oli, että 90-luvulle ajoittui myös muun muassa Saksan ja Tanskan tuulivoimabuumi, jonka seurauksena eurooppalaisten tuulivoimalavalmistajien tarpeet ja Labkotecin kehittämä jääntunnistusjärjestelmä kohtasivat. Siitä alkoi Labkotecin jääntunnistusjärjestelmien matka maailmanlaajuiseksi tuotteeksi”, tiivistää Labkotecin myyntipäällikkö Kari Kananen.
Labkotecin toimitusjohtajan Janne Uusinokan mukaan tulevaisuus näyttää alalla hyvältä, sillä tuulivoimarakentamisen kiihtyessä myös jääntunnistusjärjestelmien markkinat ovat kasvamassa. Käytännössä jääntunnistusjärjestelmät myydään pääasiassa suoraan suurille voimalavalmistajille, jotka taas sisällyttävät laitteiston omiin tarjouksiinsa. Jääntunnistusjärjestelmien menekki riippuu siis pitkälti siitä, mihin päin maailmaa tuulivoimahankkeita on valmistumassa.
”Näihin päiviin saakka tuulivoimaloiden jääntunnistaminen on ollut pitkälti eurooppalainen ilmiö, mutta viime aikoina järjestelmää on myyty myös laajemmin ympäri maailmaa. Toimitamme jääntunnistusjärjestelmät nyt jo kaikille eurooppalaisille tuulivoimaloiden valmistajille, joiden mukana laitteet lähtevät paikkoihin, joissa jäätämistä ilmenee. Uusimmat markkinat alkavat avautua nyt esimerkiksi Kiinassa, jossa paikalliset voimalavalmistajat ovat alkaneet tarjota jääntunnistamisen mahdollisuutta niin vientiin kuin sisäisillekin markkinoille. Joitain järjestelmiä on mennyt lähivuosina myös Pohjois-Amerikkaan”, kertoo Uusinoka.
Jotain kasvavasta tuulivoimabuumista kertoo tuulivoimarakentamisen voimakas vilkastuminen myös Venäjällä, jonne Labkotecin järjestelmää on myyty viime aikoina. ”Pitkään edulliseen fossiiliseen energiantuotantoon nojanneen maan kiinnostus tuulivoimaa kohtaan on varma merkki siitä, että alaan on todella kannattavaa investoida”, Uusinoka pohtii.
Taloudellisuus ja turvallisuus edellä
Tuulivoimaloista puhuttaessa jäätämisellä tarkoitetaan voimalan lapoihin talvisissa olosuhteissa kertyvää jäätä. Jääkertymää syntyy, kun ilmassa oleva vesi kohtaa kylmän ilman ja tarttuu tuulivoimalan lavan pintaan. Tuulivoima-alueita suunniteltaessa tuulivoimaloihin kertyvän jään määrä ja sen vaikutukset on syytä arvioida jo ennen kaavoituksen ja varsinaisen projektikehityksen aloittamista. Jäätämisen ennakointi paitsi säästää kallista laitteistoa, on myös turvallisuuskysymys. Lisäksi tuotantotappioita aiheutuu jo paljon ennen kuin jäätä on kertynyt lapaan tarpeeksi aiheuttaakseen turvallisuusriskin.
”Tuulivoimaloissa on paljon arvokkaita ja herkkiä osia, joiden ennenaikainen huoltaminen voi tulla voimaloiden omistajalle kalliiksi. Voidaan kuvitella, että jos 90 metriä pitkään lapaan kertyy pari senttiä jäätä, alkaa jään tuoma lisäpaino olla jo hyvin suuri. Lisäksi jäätäminen on usein epätasaista, mikä altistaa lapojen tasapainoa vaativat kalliit komponentit suurille voimille. Tuulivoimala ei myöskään tuota samalla tavalla, jos lavat kärsivät jäätämisen aiheuttamasta aerodynamiikan ja virtauksen muuttumisesta. Lisäksi jään kertyminen lapoihin on turvallisuuskysymys, sillä tietyissä olosuhteissa se voi muodostaa jäänheittoriskin voimalan läheisyydessä liikkuville. Labkotecin jääntunnistusjärjestelmän etu on siinä, että se tunnistaa jo muutamien millien jäänkertymän ja ehkäisee tehokkaasti näitä ongelmia”, Uusinoka toteaa.
Etuina tarkkuus ja nopea asennus
Käytännössä Labkotecin jääntunnistusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: naselliin asennettavasta anturista ja nasellin tekniseen tilaan asennettavasta järjestelmän keskusosasta. Osat yhdistetään kaapeleilla, joista toinen hoitaa tarvittaessa anturin lämmitystä ja toinen toimii signaalikaapelina, jonka kautta järjestelmää ohjataan. Lisäksi tulevat eri voimalavalmistajien tarpeiden mukaan räätälöidyt ulosviennit sen mukaan, mitä tietoa kukin toimija haluaa järjestelmän keräävän.
Miten itse jäätämisen mittaaminen sitten käytännössä tapahtuu?
”Labkotecin jääntunnistuksen kohdalla puhutaan epäsuorasta mittaamisesta, sillä mittausanturi sijaitsee lavan sijasta nasellissa. Kokemuksemme mukaan saamme näin tarkemman mittaustuloksen kuin esimerkiksi yhdellä mittauspisteellä 90 metriä pitkässä lavassa”, kertoo Kananen. ”Itse mittaaminen perustuu ultraääneen. Anturin värinää ei pysty havaitsemaan silmällä tai tuntoaistilla mutta jäätämisen alkaessa alkaa myös anturin lanka jäätymään, ja samalla signaali vaimenee. Kun jäätäminen etenee tarpeeksi pitkälle, saa voimala jäähälytyksen ja osaa toimia ennalta määritellyn ohjelman mukaisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lapalämmityksen käynnistymistä tai tarvittaessa voimalan pysäyttämistä.”
Nasellissa sijaitsevan mittauspisteen etuna on myös asennustyön nopeus, mikä parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta. ”Monet kilpailevat järjestelmät toimivat lapoihin asennettujen antureiden kautta, mikä tarkoittaa myös lähtökohtaisesti kalliimpia asentamis- ja huoltotoimenpiteitä. Me voimme asentaa järjestelmän myös jo pystyssä olevaan tuulivoimalaan. Sama koskee huoltoa; työ on nopeaa ja helppoa, sillä meidän järjestelmäämme huollettaessa ei tarvitse esimerkiksi investoida korkeisiin nostureihin”, summaa Kananen.
Kasvua luvassa
Labkotec toimittaa tällä hetkellä noin 700 jääntunnistusjärjestelmää vuodessa. Yritys työllistää Suomessa viitisenkymmentä työntekijää, ulkomailta työntekijöitä löytyy kolme Saksasta ja yhdet Ruotsista ja Kiinasta. Kasvuvauhti on ollut viime vuosina nopeaa ja tuulivoimabisneksen osuus koko yrityksen liikevaihdosta lähentelee jo kolmasosaa.
”Meillä on tietty vastuu markkinajohtajana itsellemme ja asiakkaillemme, että pysymme kehityksen aallon harjalla. Sen takia panostamme nyt tuulivoimaan merkittävästi. Jääntunnistusjärjestelmän rinnalle olemme kehitelleet esimerkiksi hälytysvalojärjestelmän, jonka avulla jään kertymisestä voi helposti välittää tietoa tuulivoimalan ympäristössä liikkuville, ja näin parantaa alueen turvallisuutta. Mittaustekniikan kehittyminen ja datankeruun tuomat mahdollisuudet luovat lisää avauspaikkoja, eli monia rautoja on siis tulessa”, päättää Uusinoka.
***
Case Suomen Hyötytuuli Oy
Yksi Labkotecin jäänmittausteknologiaa hyödyntävä suomalainen toimija on tuulivoimahankkeita kehittävä ja tuulivoimaloita omistava Suomen Hyötytuuli Oy. Yrityksellä on tällä hetkellä käytössään jääntunnistusjärjestelmä kolmessa tuulivoimapuistossa Raahen alueella. Jääntunnistusjärjestelmät asennettiin jälkikäteen jo valmiisiin tuulivoimaloihin, kun alueella havaittiin jäätämistä.
Suomen Hyötytuuli käyttää järjestelmää ymmärtääkseen mahdollisimman hyvin tuulivoima-alueelle kulloinkin vallitsevan säätilan. ”Järjestelmän käyttötarkoitukset voivat olla monet ja me käytämme järjestelmää todennäköisesti hieman eri tarkoituksiin kuin jokin toinen toimija. Jäätäminen vaikuttaa tuulivoimaloiden tuotantoon ja me käytämme anturien tarjoamaa tietoa pääasiassa tarkentaaksemme tuotantoennusteitamme. Pystymme siis muuttamaan ja parantamaan sähkömarkkinoille tärkeää tuotantoennustetta jääntunnistusjärjestelmän avulla”, kertoo Suomen Hyötytuulen teknologiajohtaja Jaakko Kleemola.
Kleemolan mukaan Labkotecin jääntunnistusjärjestelmän valintaan vaikuttivat paitsi järjestelmästä kantautuneet positiiviset käyttökokemukset, myös vaivaton yhteistyö kotimaisen toimijan kanssa. Järjestelmä on ollut käytössä Raahen tuulivoimapuistoissa nyt noin neljän vuoden ajan, ja se on Kleemolan mukaan palvellut hyvin käyttötarkoitustaan.
”Anturit näyttävät meidän kokemuksemme mukaan hyvin sen, koska jäätäminen alkaa ja saamme järjestelmän avulla tärkeää dataa. Tämän lisäksi meidän käyttötarkoituksemme kaipaisi lisätietoja myös siitä, koska olosuhteet kääntyvät taas päinvastaiseen, eli koska sulaminen alkaa. Järjestelmän jatkokehitystä ajatellen se olisi seuraava asia, mikä meidän olisi hyvä ymmärtää”, Kleemola vinkkaa.
Suomen Hyötytuulen suunnitelmissa on mahdollisesti käyttää jääntunnistusjärjestelmästä saatua dataa tulevaisuudessa myös siihen, että käyttöön voitaisiin paikoitellen ottaa jäätävistä olosuhteista varoittavia varoitusvalojärjestelmiä.
Uusia tuulia STY:ssä
Kulunut vuosi 2021 on tuonut muutoksia Suomen Tuulivoimayhdistykseen. Vuonna 2020 STY:ssä tehtiin jäsenjärjestelmäuudistus, joka mahdollistaa yhdistyksen toiminnan laajentamisen ja kehittämisen. Uudistuksen konkreettisista hyödyistä onkin jo päästy nauttimaan, kun yhdistykseen voitiin palkata viides työntekijä ja kuudennen työntekijän rekrytoiminenkin on jo käynnissä. STY aloitti myös tuulivoimakoulutusten tarjoamisen, mille on ollut selvästi kysyntää. STY:n toiminta kasvoi vuoden aikana myös valiokuntien ja työryhmien osalta.
Uusia kasvoja
STY kasvoi uudella työntekijällä
Jäsenjärjestelmäuudistuksen ensimmäiset hyödyt nähtiin STY:ssä keväällä 2021 kun yhdistykseen palkattiin uusi työntekijä Aino Herranen. Aino työskenteli aiemmin projektiasiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa bio- ja kiertotalousasioiden parissa. Juuret hänellä ovat ympäristötieteissä ja -teknologiassa, sekä erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnissa ja hallinnassa, joiden pariin Aino toivoo vielä tuulivoima-asioissakin pääsevänsä sotkeutumaan.
STY:ssä Aino työskentelee järjestökoordinaattorina jäsenpalveluiden, tapahtumien ja viestinnän parissa sekä Tuulivoima-lehden toimitussihteerinä. Uuden työntekijän rekrytoiminen on mahdollistanut yhdistyksen toiminnan laajentamisen muun muassa koulutustarjonnan pariin.
Viestintäpäällikön opintovapaa
STY:n viestintäpäällikkö Anna Tiihonen jäi opintovapaalle lokakuusta 2021 lähtien. Viestintäpäällikön opintovapaan sijaisena 13.10. aloitti Johanna Sula. Johannalla on yli 10 vuoden kokemus energia-alalta ja hän on työskennellyt viimeksi Loiste-konsernin viestintä- ja laatupäällikkönä. ”Tuulivoima-ala on hieno jatkumo työurallani. On ollut mahtavaa päästä mukaan alan innostavaan porukkaan ja antaa oma työpanokseni uusiutuvalle energiatuotannolle ja puhtaammalle tulevaisuudelle. Minulle on merkityksellistä, että omat arvot kohtaavat työssä. Jäsenyritystemme ja sidosryhmiemme kanssa yhdessä tehty työ suomalaisen tuulivoiman eteen on innostavaa. Läsnäolo ja kuunteleminen sekä keskustelu, vastauksien etsiminen ja aito, faktapohjainen tiedonvälitys kansalaisille on tärkeää.”
Annan opintovapaa kestää heinäkuun 2022 loppuun.
Rekrytoinnit käynnissä
Yhdistyksen tehtäviä uudelleenorganisoidaan, ja yhdistykseen palkataan assistentti. Assistentin haku on auki 7.1. asti verkkosivuillamme tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tyopaikkoja/sty-hakee-assistenttia
STY pyrkii myös kasvattamaan henkilöstöään tulevan vuoden aikana yhdistyksen kaivatessa vahvistuksia edunvalvontaan. Haemme tehtävään henkilöä, jolla on hallussa perusteet energia-alasta/ tuulivoimasta, kyky ja halu kirjoittaa sekä tavata päättäjiä. Jos sinulla on vinkata tehtävään mahdollisesti sopiva henkilö tai olet itse sellainen, ota yhteyttä Heidiin (heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi).
STY:n koulutukset
Vuonna 2021 STY ryhtyi tarjoamaan tuulivoimakoulutusta tuulivoiman parissa työskenteleville sekä kaikille, joiden työtehtäviä tai toimintaympäristöä tuulivoima sivuaa. Peruskurssina toimiva Tuulivoimakurssi 1 tarjoaa perustietoa tuulivoimasta sekä tuulivoiman tilanteesta Suomessa. Jatkokurssina toimivalla Tuulivoimakurssi 2:lla sukelletaan syvemmälle tarkastelemaan tuulivoimahankkeen koko elinkaarta.
STY on järjestänyt jo neljä Tuulivoimakurssi 1 ja kolme Tuulivoimakurssi 2 -koulutusta sekä kaksi tilaajan tarpeisiin räätälöityä kurssia. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä yli sata kurssilaista. Tulevina vuosina tavoitteena on järjestää kumpaakin koulutusta pari kertaa vuodessa Helsingissä ja Oulussa ja seuraava Tuulivoimakurssi 2 järjestetäänkin jo 25.-26.1. Oulussa. Lisäksi ensi vuonna koulutustarjontaa on tarkoitus laajentaa tuulivoiman spesifeihin osa-alueisiin pureutuen.
STYn tulevat koulutukset löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta tuulivoimayhdistys.fi/kategoria/koulutukset.
Valiokunta- ja työryhmätoiminta
Uuden vuoden myötä STY:n toiminta kasvoi myös valiokuntien ja työryhmien osalta. Uutena aloitti verkkoasioihin keskittyvä valiokunta ja tekninen valiokunta perusteettiin uudelleen englanniksi toimivana Technical Task Forcena (TTF). TTF järjestää kaikille avoimia teemakohtaisia verkkotilaisuuksia, joita kevään aikana oli voimalakuljetuksiin ja ääneen liittyen. Lisäksi edunvalvontavaliokunta, merituulivoimavaliokunta ja viestintävaliokunta ovat jatkaneet työtään entiseen tapaan. Syksyn aikana on käynnistelty myös tulevaisuusvaliokuntaa, jonka tehtävänä on tarkastella tuulivoiman 2040-tavoitteita ja energiajärjestelmää laajemminkin. Työryhmien osalta aktiivisina ovat olleet uudelleen käynnistetty porotyöryhmä, viime vuodelta jatkanut koulutustyöryhmä ja hyviin käytänteisiin keskittyvä Reilua tuulivoimaa -työryhmä. Syksyn aikana käynnistettiin myös kotkatyöryhmä, jossa etsitään keinoja tuulivoiman ja kotkien rinnakkaiselon yhteensovittamiseksi.
Vauhdilla eteenpäin!
Tätä kirjoittaessa tuulivoimainvestointeja on julkaistu tuleville vuosille ennätysmäärä. Tämänhetkisen tiedon mukaan tänä vuonna uutta kapasiteettia oli määrä valmistua vähän vajaa 990 MW (207 voimalaa), vuonna 2022 on valmistumassa yli 1500 MW (278 voimalaa) ja vuodelle 2023 on jo julkaistu investointeja 1206 MW:n edestä (203 voimalaa). Myös vuodelle 2024 on tähän mennessä julkaistu yksi investointipäätös käsittäen 455 MW (69 voimalaa). Tuulivoimalla menee siis hyvin. Onko maailma valmis ja voimmeko edunvalvonnassa vain maata laakereillamme?
Maatuulivoima elää todellakin tällä hetkellä Suomessa kukoistuskauttaan, sillä uutta tuulivoimakapasiteettia on valmistumassa ennätysmäärä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuulivoiman sääntely-ympäristö olisi valmis. Kaavoitusta ja luvitusta tulisi sujuvoittaa entisestään ja erityisesti lisätä kaavoituksen joustavuutta, jotta se mahdollistaisi uusimman teknologian käyttämisen. Merituulivoima tarvitsisi vielä pienen työntöavun, että se pääsisi samaan vauhtiin maatuulivoiman kanssa. Emme voi selvästi myöskään viestiä liikaa tuulivoimainvestointien määrästä Suomessa, tuulivoiman kuntiin ja maakuntiin tuomista hyödyistä tai maatuulivoiman taloudellisesta kannattavuudesta. On hämmentävää, miten suuri osa suomalaisista vielä kuvittelee maatuulivoiman tarvitsevan valtiolta taloudellista tukea!
Koska maailma – ja ennen kaikkea Suomi – ei ole vielä valmis tuulivoiman osalta, on hyvä, että Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Näiden kirjausten vieminen käytäntöön on kuitenkin pitkälti odottanut nyt kesällä julkaistun valtioneuvoston rahoituksella toteutetun selvityshankkeen tuloksia (lue lisää täältä)
Keinoja tuulivoimarakentamisen edistämiseksi on etsitty viimeisen kymmenen vuoden aikana jo useampaan otteeseen ja esimerkiksi ministeri Lauri Tarasti on tehnyt ministeriöille kaksikin selvitystä siitä, millä keinoin tuulivoimarakentamista voisi edistää. Osa Tarastin ehdotuksista on otettu menestyksekkäästi käyttöön, osa hyvistäkin ehdotuksista jätetty käyttämättä. Joka tapauksessa selvää on, että helpoimmat keinot tuulivoimarakentamisen edistämiseksi oli jo löydetty ennen kesällä 2021 julkaistun VN TEAS -hankkeen käynnistämistä. Työ ei siis ollut helppo, ja selvästi työtä on myös tehty eri hallinnonalojen aiheuttamassa ristipaineessa.
Merituulivoiman edistämiseksi löydettiin hyviä, konkreettisia keinoja, mutta tärkein, eli taloudellisen toimintaympäristön parantaminen, jäi kuitenkin puuttumaan, koska työryhmän tehtävänä oli nimenomaan etsiä sellaisia merituulivoiman edistämisen keinoja, jotka eivät ole valtion taloudellista tukea. Raportissa tuodaan hyvin esille, kuinka muissa Itämeren alueen valtioissa merituulivoimarakentamista tuetaan ja kuinka Ruotsissa verkkoliityntäkustannus aiotaan jatkossa kattaa yhteiskunnan varoista, mutta konkreettiset esitykset merituulivoiman kustannusten laskemiseksi jäivät nyt raportissa puuttumaan. Tältä osin työ siis jatkuu yhdistyksessä. STY:n tavoitetta käynnistää merituulivoimarakentaminen Suomessa tukee myös kesällä julkaistu EU:n laaja ”Fit for 55” -direktiivipaketti, jonka avulla EU pyrkii vähentämään CO2-päästöjään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Tästä aiheesta voit lukea lisää täältä.
Tuulivoima-alan kannalta suurimpia pettymyksiä raportissa olivat Puolustusvoimien toiminnan ja tuulivoiman yhteensovittamiseen esitetyt toimet. Joustavampi Puolustusvoimien lausuntomenettely ja todellinen vuoropuhelu voimaloiden sijoittelusta tuulivoimatoimijan ja Puolustusvoimien välillä on erittäin tervetullut ehdotus. Mutta minä olen erittäin pettynyt – ja uskon, että kaikki muutkin alalla ovat pettyneitä – siihen, ettei raportissa löydetty keinoja tuulivoimaloiden tutkavaikutusten vähentämiselle.
Tunnetusti olemme itsepäistä väkeä, ja vaikka VN TEAS -hankkeessa ei esitetty menettelyä tutkakompensaatiolle, tuulivoima-ala ei tule luopumaan tavoitteesta sovittaa nykyistä paremmin yhteen Puolustusvoimien toimintoja ja tuulivoimaa. Sähköjärjestelmän toimivuuden, tasaisemman sähköntuotannon, siirtolinjojen tarpeen vähentämisen ja tuulivoimasta saatavan merkittävän taloudellisen hyödyn tasaisemman jakautumisen vuoksi STY aikoo jatkaa työtä ratkaisujen löytämiseksi.
Näissä tunnelmissa siis täyttä vauhtia kohti uutta vuotta!