Tuulivoima tuo kunnille suuret kiinteistöverotulot

Tuulivoimaa on rakennettu tähän mennessä noin 70 suomalaiseen kuntaan. Lisäksi hankkeita on vireillä noin 70 kunnassa, jossa ei vielä ole tuulivoimaa – joskin osa hankkeista saattaa olla hyvin varhaisessa vaiheessa. Tuulivoiman rakentaminen on usein merkittävä investointi alueella, jonne investointeja on mahdollisesti vaikeaa houkutella. Kuntatalouden kurimuksen aikana tuulivoima onkin tehokas tapa tuoda kunnille elinvoimaa: rakennusaika tuo piristysruiskeen monenlaisten palveluiden tarjoajille ja etenkin iso hanke pienessä kunnassa muuttaa merkittävästi kiinteistöverotulojen kertymää, ja siten kunnan taloutta. Uusia pysyviä työpaikkojakin on työssäkäyntialueelle odotettavissa huoltojen ja kunnossapidon kautta. Niiden määrä riippuu voimaloiden määrästä.

Kiinteistöveroilla paikallista hyväksyttävyyttä

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaksi kiinteistöksi lasketaan perustukset, torni ja konehuoneen eli nasellin kuori. Muut osat, kuten lavat ja voimansiirtojärjestelmä, katsotaan koneiksi ja laitteiksi, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen piiriin. Nyrkkisäännön mukaan 30 prosenttia tuulivoimalan investointikustannuksista on kiinteistöverotettavaa osuutta.

Tuulivoimaloiden kiinteistöveron perusteita muutettiin kahteen otteeseen viime vuosikymmenellä: ikäalennusta pienennettiin, minimiverotusarvoa nostettiin ja tuulivoimalat siirrettiin verotettavaksi pääsääntöisesti voimalaitoksen kiinteistöveron mukaan. Muutoksen myötä yksi tuulivoimala kerryttää elinkaarensa aikana kunnalle yli 400 000 euroa kiinteistöveroa, jos se sijaitsee isommassa tuulipuistossa ja kunta on ottanut käyttöön voimalaitoksen kiinteistöveron, joka on maksimissaan 3,1 prosenttia. Verokertymä on moninkertainen verrattuna muutoksia edeltäneeseen aikaan tai Ruotsissa kerättyihin kiinteistöveroihin. Tuulivoima-ala kuitenkin katsoo, että vaikka nykyinen kiinteistöveron taso heikentää Suomen kilpailuasetelmaa suhteessa Ruotsiin investointien houkuttelussa, parantaa korkeampi kiinteistöverokertymä tuulivoiman hyväksyttävyyttä kunnissa. Merituulivoimaloiden kalliimpien perustusten vuoksi niiden maksama vero on kuitenkin kohtuuton, ja sitä ollaankin muuttamassa.

Iloa budjetin tekoon kiinteistöveroista

Suomeen jo rakennettu tuulivoima on keskittynyt vahvasti länsirannikolle neljään pohjanmaan maakuntaan ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalle. Myös Lapissa on paljon tuulivoimaa. Eniten tuulivoimaloita on Kalajoella ja Raahessa. Kalajoki, Raahe, Pori ja Ii saivat kukin vuonna 2019 yli miljoonan euron verokertymän tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. Nykyiset korkeat tornit ja mataliin tuulennopeuksiin optimoidut voimalat mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen myös sisämaan metsäisille alueille. Noin 70 suomalaista kuntaa hyötyy tuulivoiman tuomasta kiinteistöverotulosta, osa vähemmän, osa enemmän tuulivoimaloiden määrän mukaan. Näiden kuntien lisäksi tuulivoimaa on tällä hetkellä suunnitteilla noin 70:een kuntaan. Suurin toiminnassa oleva tuulipuisto on tällä hetkellä Kannuksen, Kalajoen ja Kokkolan kuntien alueella sijaitseva Mutkalammin tuulipuisto, jossa on 76 voimalaa.

Lestijärvi on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta. Piskuisella Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on asukkaita vain 737 henkeä ja tuulivoimaloita on kuntaan suunnitteilla OX2:n toimesta yhdessä hankkeessa 72 kappaletta. Lisäksi Lestijärvelle suunnitellaan kahdeksaa tuulivoimalaa osana toista hanketta, joka pääosin sijoittuu Toholammin puolelle. Mikäli kaikki suunnitellut voimalat rakennetaan, tuovat ne kuntaan miljoonaluokan verokertymän. Tullessaan tuulivoimalat suuruusluokaltaan tuplaisivat Lestijärven nykyisen verokertymän, kun mukaan lasketaan maanomistajien saamien korvausten verokertymät.

Millä mielin tuulivoimahankkeen etenemistä seurataan kunnassa, kunnanjohtaja Esko Ahonen? ”Tuulivoima on Lestijärvelle suorastaan elämän ja kuoleman kysymys. Tuulivoimasta kertyvät tulot mahdollistavat meille itsenäisenä pienenä kuntana säilymisen, jonka tulevaisuutta voisi verrata jopa vauraaseen Kauniaisten kaupunkiin. Totta kai soraääniäkin on, mutta suurin osa meistä lestiläisistä näkee, että tuuli on se luonnonrikkautemme, jonka voimme muuttaa tulovirraksi. Soravarannot, laadukas pohjavesi ja metsäalueet eivät ole nykyisellään muutettavissa rahaksi ja vaikka Lestijärvellä on vankka asema mökkipitäjänä, ei matkailussakaan nähdä suurta potentiaalia.”

Lestijärvellä on 1,4 asukasta neliökilometrillä, joten maa-alaa piisaa tuulivoimallekin. Nykyinen verokertymä on 2,3 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos tarkoittaa 90 000 euron plus- tai miinusmerkkistä muutosta. ”Tuulivoiman tuotot mahdollistaisivat meidän kunnallisveron pudottamisen usealla prosenttiyksiköllä”, Ahonen maalailee.

Kiinteistöverotulojen lisäksi tuulivoimalat tuovat tuloja maanomistajille ja piristävät elinkeinoelämää monin tavoin. Monilla paikkakunnilla majoitus- ja ravintolasektoreiden liiketoiminta on vilkastunut huomattavasti tuulivoimahankkeen myötä etenkin rakennusaikana. Myös monenlaisia muita palveluita tarvitaan projektin rakennus- ja käyttöaikana. Lisäksi yli 70 voimalan puisto myös työllistää useita tuulivoimateknikoita pysyvästi, eikä heidän asemapaikkansa voi sijaita normaalia työssäkäyntialuetta etäämmällä voimaloista.

Mitkä kunnat saavat tuulivoimaa?

Tuulivoimahanke voi saada alkunsa monin tavoin. Jotkin kunnat ovat olleet aktiivisia, kartoittaneet alueidensa soveltuvuutta ja keränneet maanomistajia yhteen. Maanomistajat tarjoavat myös aktiivisesti alueitaan tuulivoimahankekehityksen käyttöön. Toisaalta hankekehittäjät etsivät aktiivisesti sopivia alueita tuulivoimahankkeita varten. Suuret maanomistajat, kuten Metsähallitus tai Tornator, tekevät hankekehitystä hallinnoimillaan alueilla.

Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kunta siis lopulta päättää, tuleeko sen alueelle tuulivoimaa kaavoittamalla alueita tuulivoiman käyttöön – tai olemalla kaavoittamatta. Moni kunta, jolla on kokemuksia tuulivoimasta, kaavoittaa lisää tuulivoima-alueita. Toisaalta on harmillisia esimerkkejä pitkälle valmisteltujen hankkeiden kaatumisesta myöhäisessä vaiheessa poliittisten päätösten pysäytettyä kaavoitusprosessin. Nämä tapaukset ovat valitettavia, koska hankkeisiin on jo ehtinyt sitoutua paljon virkamiesten ja hankekehittäjien työaikaa taloudellisten panosten lisäksi. Kunnan tahtotila on olennaista, ja poliittisten päätösten linjakkuus ja pysyvyys keskeistä – samoin kuin valtakunnallisellakin tasolla.

”Meillä nousi vuonna 2012 valtuuston iltakoulussa ajatus, että miksi monessa muussa kunnassa viritellään tuulivoimahankkeita, mutta meillä ei. Yksi hankekehittäjä sattui ottamaan yhteyttä pian sen jälkeen, ja siitä se lähti liikkeelle. Myöhemmin tuli sitten YIT hanketoimijaksi. Meillä on lähdetty siitä, että katsotaan tarkkaan, mihin tuulivoima sopii ja kaavoitetaan sitä sinne. Joka kohtaan tuulivoima ei luonnollisesti sovi ja toisaalta on turha kaavoittaa alueita varalta tuulivoimalle ja sillä tavalla rajoittaa muuta maankäyttöä myöhemmin. Meillä on kaavat tehty sillä ajatuksella, että tuulivoimalle kaavoitetuille alueille sitä voidaan tehokkaasti rakentaa”, Ahonen kertoo tuulivoimahankkeiden synnystä Lestijärven alueelle.

”Päätökset on tehty yksimielisesti, vaikkakin joku eriävä mielipide on jätetty. Jääviyskysymysten kanssa on oltu erityisen tarkkana, jotta homma ei kaatuisi muotoseikkoihin. Tuulivoimahankkeiden alueella on yli 80 maanomistajaa ja kun kunta on pieni, niin jääviyksiä on pitänyt katsoa todella huolellisesti. Tässä oli avuksi se, että iso hankealue pilkottiin kolmeksi pienemmäksi osioksi. Maisema-vaikutuksista on valitettu, mutta ei muusta. Harmittaahan se, kun hallinto-oikeuksissa tuhrautui vajaa kolme vuotta. Tuulivoimateknologia ehti kehittyä valtavasti, mikä aiheutti poikkeustarvetta kaavaan, sillä voimaloista ehti tulla sillä aikaa paljon aiempaa korkeampia ja tehokkaampia. Toivottavasti rakentaminen pääse pian käyntiin. Tuulivoima on tosi iso asia Lestijärven ja monen muun maalaispaikkakunnan tulevaisuuden kannalta”, Ahonen sanoo.

Lue lisää tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytymisestä
www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tuulivoimasta-kunnille

Pohjoismaiden suurin akku tasaa sähköverkon taajuusvaihteluja Lappeenrannassa

Tällä hetkellä yksi tärkeimpiä tapoja hillitä ilmastonmuutosta on yhteiskunnan sähköistyminen, joka taas vaatii reilusti lisää puhdasta sähköntuotantoa. Euroopan leveysasteilla nopeimmin kasvava ja edullisin tapa tuottaa sähköä on tuulivoima. Tuulivoimaan liittyy kuitenkin monen muun uusiutuvan energiatuotannon tavoin sään mukaan vaihteleva tuotanto, ja sen tuomat haasteet sähköjärjestelmän näkökulmasta. Akkuteknologia on yksi vastaus haasteeseen. Pohjoismaiden suurin akkuvarasto otettiin vuoden 2020 lopussa käyttöön Lappeenrannassa, jossa se tälläkin hetkellä tasaa kantaverkkomme taajuusvaihteluja.

Lappeenrannan Yllikkälässä sijaitsee Suomen sähköverkon kannalta tärkeä sähkölinjojen solmukohta, jossa kantaverkkoon yhdistyy muun muassa siirtolinjat Venäjältä. Sähköaseman kupeessa seisoo myös noin 100 metriä pitkällä ja 50 metriä leveällä kaistaleella kymmenen identtistä merikonttia ja muuntaja. Maan alle kaivetut kaapelit yhdistävät kontit vieressä kulkevaan Fingridin 110 kilovoltin siirtolinjaan. Konttirivistö on uusiutuvaan energiaan erikoistuneen ranskalaisyhtiö Neoenin rakentama 30 megawatin akkuvarasto, jonka tehtävänä on tasata koko Suomen laajuisen kantaverkkomme taajuusvaihteluita. Yllikkälän akkuvarasto siirsi sähkön varastoinnin Suomessa uudelle tasolle, sillä aiemmin maamme suurin akkuvarasto oli kooltaan kuusi megawattia.

Taajuuden tasapaino akkuvaraston avulla

Vuoden 2020 lopussa käyttöönotettu Yllikkälän akkuvarasto on tällä hetkellä Suomen ja myös Pohjoismaiden suurin. ”Yllikkälän akku on kokonsa ja teknologiansa puolesta merkittävä avaus Suomen – ja jopa manner-Euroopan – markkinalla. Akku toimii nopean reagointikykynsä vuoksi erityisen hyvin taajuudensäätömarkkinalla”, kertoo Neoenin kehitysjohtaja Miika Pilli.

Käytännössä taajuusvaihtelujen tarkkaileminen ja korjaaminen tarkoittaa Suomen sähköntuotannon ja -kulutuksen hetkellistä tasapainottelemista – sen avulla ylläpidetään tilanne, jossa sähköä on saatavilla juuri sopiva määrä yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellinen tasapaino ilmenee siis sähköverkon taajuudesta. Jos taajuus laskee alle 50 Hz nimellisarvon, on kulutus tuotantoa suurempi. Vastaavasti mikäli taajuus ylittää 50 Hz:n arvon, on tuotanto kulutusta suurempi. Taajuuden säädössä pelataan hyvin pienellä marginaalilla: taajuuden sallitaan vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz välillä.

Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinapaikoilta säätöreserviä taatakseen, että määritellyn marginaalin sisällä pysytään. Yllikkälän akkuvarasto tarjoaa erilaisia reservituotteita tähän tarpeeseen. Kantaverkon taajuuden heittelyä voi aiheuttaa esimerkiksi tilanne, jossa jokin tuotantolaitos jää äkillisesti pois sähköntuotannosta. Perinteisesti näihin tilanteisiin on vastattu käyttämällä esimerkiksi vesivoimaa tai kaasuturbiineja mutta kiitos akkuteknologian, nykyään taajuuden heittelyyn pystytään vastamaan modernimmalla ja nopeammalla tavalla.

”Akusto pystyy sekä luovuttamaan että vastaanottamaan sähköä hyvin nopeasti verkon taajuuspoikkeamiin vastaten. Tähänastisen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että akku on toiminut erittäin luotettavasti”, kertoo Neoenin omaisuudenhallintapäällikkö Kiira Kankaanpää.

Sähköjärjestelmän taajuussäätöä korjaavan akkuvaraston lisäksi akustoja voidaan käyttää myös tuotantolaitoksen, kuten tuulivoimalan, yhteyteen asennettuna. Silloin akusto toimii tuotantolaitoksen sähköntuotannon tasaajana varastoimalla sähköä silloin, kun tuotanto ylittää verkkoliittymän kapasiteetin – tai luovuttamalla sähköä silloin, kun tuotanto on vähäistä.

Lisää tuulta ja akkuja

Neoen on 2008 Ranskassa perustettu itsenäinen, ainoastaan uusiutuvaan energiaan keskittyvä sähköntuottaja. Suomessa toiminta alkoi vuonna 2018 ja tähän mennessä Neoenilla on tuotannossa 81 megawatin tuulivoimapuisto Närpiössä sekä Yllikkälän akkuvarasto. Parasta aikaa rakentumassa on Mutkalammin vuonna 2023 valmistuva 404 megawatin tuulipuisto Kannuksen, Kalajoen ja Kokkolan kaupunkien alueelle.

Suomen osuus koko yrityksen liiketoiminnasta on jo nyt merkittävä. ”Suomen edelle menee tällä hetkellä vain pari muuta markkinaa, ja toimimme kuitenkin yhteensä 15 eri maassa. Kasvusta kertoo myös Suomen toimiston hurja rekrytointien määrä; vuoden 2020 lopussa teimme hankekehitystä yhden henkilön voimin ja nyt kehitystiimissä on jo seitsemän työntekijää. Suomalainen tuulivoima vetää nyt investointeja maahan kiihtyvällä tahdilla”, Pilli kertoo. Neoenin liiketoimintaan kuuluu Pillin mukaan hankekehityksen lisäksi myös sähköntuotanto, yritys ei siis myy kehittämiään tuulivoimahankkeita eteenpäin, vaan sitoutuu hankkeisiin koko niiden elinkaaren ajaksi.

Neoenillä ei vielä ole muita julkisia akkuhankkeita Suomessa mutta Pilli lupaa, että yritys tulee jatkossakin olemaan aktiivinen paitsi tuulivoima- myös akkuhankkeiden rintamalla. ”Isossa kuvassa on selvää, että uusiutuvan energian esiinmarssi jatkuu, ja niin tuuli- kuin aurinkovoimankin osuus sähköntuotannossa tulee kasvamaan. Mikäli esimerkiksi tuulivoimaa halutaan tuottaa merkittäviä määriä, tulee sähköjärjestelmän pystyä ottamaan vaihteleva tuotanto vastaan. Siinä kuvaan tulevat akkuvarastot, osana ratkaisua ja toimivaa sähkömarkkinaa”, summaa Pilli.

Tuulivoimarakentamiseen tarvitaan lisää vauhtia

Wind Europe julkaisi helmikuun lopussa vuoden 2020 tuulivoimatilastot ja katsauksen vuoteen 2025. Vuonna 2020 Euroopassa valmistui 14,7 gigawattia (GW) uutta tuulivoimakapasiteettia. Tämä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Suomessa tuulivoimarakentamisella menee tällä hetkellä hyvin, mutta Wind Europen huoli rakentamisen hitaudesta ja sen vaikutuksesta EU:n päästövähennystavoitteisiin on otettava meilläkin vakavasti.

Viime vuonna eniten maatuulivoimaa rakennettiin Norjaan (1 532 MW), Saksaan (1 431 MW) ja Espanjaan (1 400 MW). Merituulivoimassa Hollanti vei ykkössijan (1 493 MW), Belgian ollessa hyvä kakkonen (706 MW). Kun katsotaan vuonna 2020 valmistunutta maa- ja merituulivoimaa yhteensä, on Hollanti ykkösenä ja Saksa kakkosena. Paljon on viime aikoina puhuttu Suomessakin siitä, kuinka Saksan rakentaminen olisi pysähdyksissä. Toki Saksa jää huippurakentamisen vuosistaan roimasti, mutta ei yli 1 600 MW:n vuosittaista lisäystä voi pitää mitättömänä määränä.

Tilastoja tarkastellessani saatoin ilokseni todeta, että myös Suomi 302:lla vuonna 2020 sähköntuotantoon liitetyllä megawatillaan näkyy raportin diagrammeissa. Investointipäätösten perustella Suomen tuulivoimakapasiteetin pitäisi kasvaa yli 990 MW:lla vuonna 2021. Mikäli korona ei viivästytä hankkeiden valmistumista, tullee Suomi näkymään Euroopan tämän vuoden tilastoissa entistä suuremmassa roolissa. Tuulivoimarakentaminen on todella hyvässä vauhdissa Suomessa.

Tuulivoiman vahva kasvu Suomessa näkyy myös vertailtaessa tuulivoiman suhteellisia osuuksia eli kuinka paljon kukin maa kattaa kuluttamastaan sähköstä tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Vuonna 2019 Suomi oli sijalla 20, mutta vuonna 2020 Suomi oli jo hiipinyt sijalle 16. Tuulivoimarakentaminen käynnistyi Suomessa hitaasti ja paljon myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Toisaalta Suomi oli kärkijoukoissa, kun alettiin rakentaa maatuulivoimaa ilman valtion taloudellista tukea. Monessa Euroopan maassa on yhä käynnissä tuotantotuen kilpailutuksia tuulivoimalle, mikä näkyy Wind Europen raportin tilastoista. Raportissa ei erotella, onko kyse maa- vai merituulivoiman kilpailutuksesta, mutta toteutuneista hinnoista voi päätellä, että kyseessä ovat enimmäkseen merituulivoiman tuotantotuen kilpailutukset, joskin jokunen maatuulivoiman kilpailutuskin selvästi aineistossa on vielä mukana. Muut EU-maat ovat kuitenkin siirtymässä markkinaehtoiseen maatuulivoiman rakentamiseen Pohjoismaiden vanavedessä.

Se mikä erityisesti hivelee suomalaisen tuulivoima-alan toimijan silmää, on Wind Europen 2025 outlook. Siinä povataan Suomen todella kirivän muita maita kiinni. Wind Europe ennustaa Suomen olevaan kuudenneksi suurin maatuulivoimamarkkina katsottaessa vuosina 2021 – 2025 yhteensä rakennettavaa kapasiteettia.

Vaikka iloitsemmekin tuulivoimarakentamisen hyvästä vauhdista Suomessa, on Euroopan tilanne kokonaisuudessaan huolestuttava. EU:n 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tuulivoimakapasiteetin pitäisi kasvaa vuosittain 21 GW:n verran. EU-tasolla ollaan todella kaukana tarvittavasta rakentamisvauhdista. Suurimpana ongelmana Wind Europe näkee tuulivoimahankkeiden kaavoituksen ja luvituksen hitauden, epävarmuuden ja esteet kaikkialla EU-alueella. Vaikka Suomessa markkinaehtoinen rakentaminen on nyt käynnistynyt toden teolla ja parin seuraavan vuoden aikana tiedetään valmistuvan merkittävät määrät uutta kapasiteettia, on meilläkin parannettavaa kaavoitus- ja luvitusprosessissa. Erityisesti kaavoituksen joustavuuden lisääminen niin, että investointivaiheessa voidaan käyttää parasta mahdollista tekniikkaa, olisi Suomessa keskeinen keino parantaa tuulivoimahankkeiden rakentamista. Selkeyttä ja realismia tarvitaan myös tuulivoiman vaikutusten arvioimiseksi direktiivilajeihin, kuten kotkiin, susiin ja metsäpeuroihin. Erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Suomenlahdella keskeistä on puolustusvoimien toimintojen ja tuulivoiman yhteensovittaminen, johon tarvittaisiin teknisiä ratkaisuja ja poliittista tahtoa. Ja oma kysymyksensä on, kuinka merituulivoimarakentaminen saadaan käynnistymään Suomessa.  Näihin asioihin, monen muun ohessa, STY:ssä keskitytään tänä vuonna.

Wind Europen vuoden 2020 tilastot ja outlook 2025

Säässä ja sähkön hinnassa voimakkaita vaihteluita

Viime vuonna säätyyppi oli pääosin sateinen ja tuulinen. Leudon talven myötä myös sähkön kysyntä oli tavanomaista vuotta niukempaa. Viime vuodesta poikkeuksellisen teki myös koronavirusepidemia, joka osaltaan laski sähkön kysyntää. Näistä syistä johtuen sähkön hintataso oli viime vuonna historiallisen matala.

Suomessa sähkön hinnan muutokset olivat kuitenkin suhteellisesti huomattavasti Nord-poolin muita hinta-alueita maltillisempia. Suomen tilanne erosi eritoten Norjan tilanteeseen nähden rajusti, kun sateinen sää loi Norjaan runsaan vesivoiman ylitarjontatilanteen. Norjan ylitarjontatilanne näkyi erittäin matalana systeemihintana. Suomessa sen sijaan sähkön kysyntä oli alustavien tietojen perusteella lähes 15 TWh tarjontaa runsaampaa. Pohjoismaiden suurien erojen myötä alueiden väliset hintaerot nousivat historiallisen suuriksi.

Viime vuotta lähemmin tarkasteltuna nähdään vielä ajoittain erittäin suuret erot systeemihinnan ja Suomen aluehinnan välillä.

Kesällä tuulivoiman kausiluontoisuuden mukaisesti tuulivoimatuotanto laski selvästi ja samaan aikaan tuulisuus oli keskiarvoja vähäisempää, mutta siitä huolimatta runsas vesivoimatarjonta romautti systeemihinnan lähes koko kesän ajaksi hyvin matalalle tasolle. Toinen erittäin matala hintajakso nähtiin loppusyksystä, jolloin vesialtaat olivat edelleen hyvin korkealla ja lämpötilat eivät laskeneet normaalin mukaisesti, vaan sää oli hyvin leuto. Samalla sää oli myös tuulinen. Suomen aluehinnassa sen sijaan suhteelliset hinnan muutokset olivat selvästi systeemihintaa maltillisempia ja hintataso ei romahtanut pitempiaikaisesti hyvin matalalle.

Kuluvana vuonna uudet tuulet ovat puhaltaneet – vuosi on ollut toistaiseksi kuin peilikuva viime vuodesta. Säätyyppi on ollut pääsääntöisesti kuiva ja tavallista niukkatuulisempi. Näin ollen sähkön hinta on noussut erittäin voimakkaasti.

Sähkömarkkinoilla futuurihinnoissa on myös nähty poikkeuksellisen suuria muutoksia sään muutoksien myötä. Sään epävarmuudesta huolimatta pidemmällä tähtäimellä sähkömarkkinoilla trendi näyttää edelleen selvälle. Vähäpäästöiset ja eritoten uusiutuvat energialähteet valtaavat tilaa fossiilisilta polttoaineilta. Kehityskulkua vauhdittaa teknologisen kehityksen lisäksi vahvassa nousussa jatkanut päästöoikeuden hinta, joka on jälleen noussut uusiin korkeimpiin lukemiin.

Ilmatieteenlaitoksen Evgeny Atlaskinin tuottama tuulivoimatuotannon indeksi vuodelta 2020

Tässä kuviossa on otettu huomioon tuulivoimaloiden tehokäyrät ja huomioitu tuulisuus. Laskelman pohjana on käytetty ERA5-reanalyysin tuulitietoja 100 metrin korkeudella yhdessä tuulivoimalatietojen kanssa. On huomattava, että Suomen tuulivoimaloista on mukana vain osa: 125 tuulipuistoa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 1,5 GW. Tämä tietopaketti kuvaa kuitenkin oleellisesti tuuliolosuhteiden vaihtelua kuukausitasolla Suomen tuulivoimatuotannon kannalta.

​​​​​​​Tuuliolosuhteet olivat tuulivoiman tuotannolle edulliset lähes koko vuoden 2020. Vuoden 2020 alkupuolen tuulisuus Suomen tuulivoimatuotantoalueilla oli jopa 25 prosenttia voimakkaampaa kuin 40 vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin. Alkukesän tuulisuus oli keskiarvoihin nähden tavallista heikompaa – sen lisäksi, että vuodenaikaisvaihtelun mukaisesti tuulivoimatuotanto muutenkin vähenee kesäkuukausina. Etenkin toukokuussa tuuliolosuhteet olivat heikot, jolloin laskennallinen tuotanto oli noin 30 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Loppuvuoden aikana Suomessa havaittiin useampia myrskyjä, minkä seurauksena tuulisuus oli ajoittain normaalia voimakkaampaa. Se nosti tuulivoiman tuotantoindeksin lähes alkuvuoden tasolle.

Hei puolue, mitä ajatuksia herättää tuulivoima 2.0?

Tuulivoima-lehden toimitus kysyi puolueilta muutaman tuulivoima-aiheisen kysymyksen kuntavaalien lähestyessä.

Tätä kysyimme:

1. ”Tuulivoima 2.0” tarkoittaa, että voimaloiden tuotanto on kasvanut ja tuotantokustannukset ovat laskeneet. Maatuulivoima ei enää tarvitse valtion taloudellista tukea. Onko tämä muuttanut suhtautumistasi / puolueesi suhtautumista tuulivoimaan? 

2. Suomessa on useita kuntia, jotka saavat tuulivoimasta vuodessa yli miljoona euroa kiinteistöverotuloja. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

3. Vapaa sana tuulivoimasta

Ja näin puolueet vastasivat:

Kokoomus

Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Suhtaudumme tuulivoimaan yhä myönteisemmin. Teollisuuden sähkönkulutus voi kasvaa nykytasosta jopa 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kun fossiilisia polttoaineita korvataan pitkälti sähköllä. Toisin sanoen Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa ja rinnalle ydinvoimaa. Tuulivoima on jo markkinaehtoisesti halvin tapa tuottaa sähköä ilman tukipaketteja. Tuulivoiman pullonkaula onkin enää kaavoitus ja luvitus, jota on joustavoitettava.
2. Kiinteistöverotulot ovat totta kai hyvä asia kunnille. Mielestämme myös Itä-Suomen kuntien pitäisi päästä käsiksi tuulivoiman tuomiin hyötyihin. Kokoomus haluaa selkeyttää tuulivoiman sekä sen nopean laajentumisen edellyttämien sähkön kantaverkkoinvestointien rakentamismahdollisuuksia maakuntakaavoissa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tarvitsemme selkeän ratkaisun, jolla tuulivoiman tutkaesteet poistetaan. Meidän on tehtävä tarvittavat lisäinvestoinnit puolustusvoimien tutkiin silloin, kun tutkien kustannukset ovat murto-osa tuulivoimahankkeiden verotuloista ja muista hyödyistä.
3. Suhtaudumme positiivisesti myös ratkaisuehdotuksiin, joilla voitaisiin vauhdittaa merituulivoiman rakentamista. Toivomme, että Suomessa saataisiin rakennettua alihankintaketju, jotta olisimme valmiita siinä vaiheessa, kun merituulivoimarakentaminenkin muuttuu markkinaehtoiseksi.

Liike Nyt

Harry Harkimo, puheenjohtaja

1. Suhtautuminen on muuttunut positiivisemmaksi.
2. Kiinteistövero pitäisi olla suhteessa tulivoimalan tuottoon, kunta ei voi olla ainoa, joka saa tuottoa.
3. Tuulivoimaloita pitäisi rakentaa enemmän merelle, siellä häiriö on pienempi. Näinhän Tanskassakin tehdään.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Anders Adlercreutz, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Olemme puolueena suhtautuneet positiivisesti tuulivoimaan jo ennen tätä. On kaikin puolin hyvä asia, että tuulivoimaa voidaan rakentaa markkinaehtoisesti.
2. Se on ilman muuta hyvä asia. Olisi oleellista myös edistää sitä, että yhteydet eri hankkeiden ja kantaverkon välillä rakennettaisiin koordinoidusti ja suunnitellusti niin, että vaikutukset niin maisemaan kuin esimerkiksi metsätalouteen olisivat mahdollisimman pienet. Tässä on vielä parantamisen varaa.
3. Pohjoismaiden sähköverkon resilienssin ja joustavuuden näkökulmasta olisi oleellista, että yhteyksiä maiden välillä parannetaan. Pohjois-Norjassa on paljon tuulivoimapotentiaalia, joka olisi kytkettävissä parempien yhteyksien kautta Suomen verkkoon. Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen näkökulmasta olisi myös tärkeä ratkaista puolustusvoimien tutkiin liittyviä kysymyksiä.

Sosialidemokraatit

Matias Mäkynen, varapuheenjohtaja

1. Ei ole muuttanut: SDP on pitänyt ja pitää tuulivoimaa merkittävänä sähköntuotantomuotona. Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta tulee kasvattaa, ja on erittäin hienoa, että maatuulivoiman määrän kasvu tapahtuu jo markkinaehtoisesti. Hallitus on lisäksi sitoutunut hallitusohjelmassaan parantamaan merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä: poistamaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä sekä selvittämään ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.
2. Sosialidemokraatit pitävät reiluna, että tuulivoimakuntien asukkaat saavat hyödyn voimaloista. Kuitenkin kun 2017 tehtiin päätös siitä, että kunnat saavat periä tuulivoimaloista yhtä suurta kiinteistöveroa kuin muista voimaloista, SDP vaati, että on seurattava vaikeuttaako kiinteistöveron korotus tuulivoimainvestointeja ja tarvittaessa korjattava tilanne. Viime vuonna Marinin hallitus uudisti hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöverotusta niin, että merituulivoimaloiden kiinteistöveroa alennettiin ympäristönäkökulman vuoksi. Tuulivoimaa on rakennettava lisää – kuntalaisten hyväksynnällä.
3. Tulevaisuudessa tuulivoiman mahdollisuuksia ja merkitystä on mahdollisuus lisätä parantamalla siirtoyhteyksiä. Myös sähkön varastointi ja sähköllä tuotettujen polttoaineiden hyödyntäminen lämmityksessä tulevat lisäämään tuulivoiman mahdollisuuksia. Yhteiskunnan sähköistyminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ydinasioita ja tässä kehityksessä tuulivoima on yksi tärkeimmistä tuotantomuodoista. On tärkeää tukea myös alan suomalaisen teknologian kehitystä ja hankeosaamista.

Suomen Keskusta

Mika Lintilä, elinkeinoministeri

1. Keskustan mielestä tuulivoima on keskeinen osa uusiutuvaa kotimaista energiantuotantoa. Tuulivoima ja siirtyminen kohti bio- ja kiertotaloutta merkitsee energiaomavaraisuutta ja taloudellisesti itsellistä Suomea. Keskusta katsoo, että tuulivoima parantaa energia- ja teollisuussektoreiden kasvua. Tuulivoimalla on tärkeä rooli esimerkiksi vedyn tuotannossa ja laajemmin vetytaloudessa. Tuulivoiman avulla tuotettava vety auttaa päästöjen vähentämisessä samalla, kun se merkitsee isoa liiketoimintamahdollisuutta eri puolille Suomea.
2. Keskustalle on tärkeää, että tuulivoimalla on aina paikallinen ja alueellinen hyväksyttävyys. Tuulivoiman voimakas lisärakentaminen tarkoittaa kunnille merkittäviä tuloja. On myös tärkeää, että tuulivoiman ympärille syntyisi nykyistä enemmän kotimaista työtä. Siksi pitää työskennellä sen hyväksi, että tuulivoiman rakentaminen, huolto ja logistiikka työllistäisivät tulevaisuudessa yhä useampia suomalaisia.

Suomen Kristillisdemokraatit

Sari Essayah, puheenjohtaja

1. Tuulivoiman kannattavuus on parantunut tasaisesti ja samoin sen hyväksyttävyys. Tämä on positiivinen asia. Puolueemme ei ole ottanut energiapolitiikassaan voimakkaasti kantaa tuulivoimaan, sillä vaikeimmat tuulivoimakysymykset liittyvät voimaloiden sijoitteluun, ja päätökset niistä tehdään lähinnä kuntatasolla.
2. Tuulivoiman tuomat veroeurot ovat monelle pienelle kunnalle tärkeä ja tervetullut lisätulo. KD:n puoluevaltuusto on linjannut vuonna 2017, että isompi osa tuulivoiman kiinteistöverotuotosta tulisi ohjata kunnalle. (www.kd.fi/2017/05/20/kd-tuulivoiman-kiinteistoverot-ohjattava-kunnille/)
3. Energiantuotannon hajauttaminen ja riippuvuuden välttäminen yhdestä tuotantomuodosta on ollut Suomen energiapolitiikan keskeisiä periaatteita ainakin toisen maailmansodan ajoista. Tätä päälinjaa ei ole syytä muuttaa. Tuulivoima on hajautettua energiantuotantoa, joka sopii hyvin Suomeen. Lisäksi tuulivoimasektori tuo maahan työpaikkoja. Tuulivoimaan liittyy teknistaloudellisia, muun muassa sähköverkkoihin liittyviä, haasteita, jotka asettavat katon sen osuudelle energiapaletista, mutta se ei tarkoita, etteikö tuulivoiman määrä ja osuus voisi nousta nykyisestä vielä huomattavasti.

Vihreät

Veli Liikanen, puoluesihteeri

1. Vihreät on aina suhtautunut tuulivoimaan positiivisesti silloin, kun voimalat rakennetaan luontoarvoja ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittaen. Alan nopea kehitys viime vuosina on osoittanut todeksi puolueemme käsityksen siitä, että tuulivoimalla on nyt ja tulevaisuudessa erittäin merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Monia yhteiskunnan sektoreita pitää ilmastopäästöjen vähentämiseksi sähköistää, joten tuulivoimaa kaivataan rutkasti lisää lähivuosina.
2. Tuulivoimasta on kunnille paljon hyötyä verotulojen ja työpaikkojen myötä. Tuulivoiman kotimaisuusaste on korkea, joten merkittävä osa hankkeiden rahavirroista jää Suomeen.
   Näitä positiivisia vaikutuksia on hyvä pitää keskustelussa yhä enemmän esillä, jotta useampi kunta rohkaistuisi ottamaan tuulivoimaloita alueelleen. Samalla on tärkeää vastata asukkaiden huoliin maisemavaikutuksista, vastata terveysvaikutuksia koskeviin kysymyksiin tiedolla, ja löytää voimaloille kuntalaisten kannalta hyväksyttävimmät rakennuspaikat.
3. Maatuulivoimasektori Suomessa on kehittynyt osittain valtion tuen ansiosta. Julkisen sektorin tulisi nyt panostaa merituulivoimaan, jota ei vielä rakenneta markkinaehtoisesti, mutta jolla on potentiaalia tuottaa merkittävä määrä sähköä isommissa voimalakokonaisuuksissa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kustannustehokasta kilpailutukseen perustuvaa tukea. Vihreät kannattaa merituulivoiman tukemista EU:n elvytysrahaston varoista. Samalla on tärkeää ratkoa sääntelyyn ja alueiden käyttöön liittyviä kysymyksiä, kuten löytää keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.

Vasemmistoliitto

Li Andersson, puheenjohtaja

1.  Vasemmistoliitto on kannattanut tuulivoiman taloudellista tukemista johdonmukaisesti niin kauan kuin se on tarpeellista. Tuulivoiman läpimurto ilahduttaa minua ja puoluettani kovasti, koska katsomme, että se on tämän työn tulosta.
2. Reilu siirtymä -ohjelmassamme mainitsemme uuden tuulivoiman rakentamisen mahdollisena uutena tulonlähteenä kunnille. Tämä on positiivinen taloudellinen puoli, joka tuulivoiman lisäämiseen liittyy.
3. Tuulivoiman rakentamisen esteitä pitää edelleen purkaa ja muuttaa esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen liittyvää kaavoitusta ja olemassa olevien kaavojen tulkintaa siten, että ne tukevat modernien tuulivoimaloiden rakentamista. Tämä hallitus myös laski merituulivoiman kiinteistöveron samalle tasolle maalle rakennetun kanssa. Tuulivoima on tärkeä osa hiilineutraalin Suomen energiapalettia.

Perussuomalaiset

Simo Grönroos, puoluesihteeri

1. Ei ole. Tuulivoiman taloudellinen kannattavuus on edelleen kyseenalainen ja tuulivoima aiheuttaa haittaa ihmisille sekä ympäristölle. Tuulivoiman terveydelliset vaikutukset vaativat lisäksi vielä lisätutkimuksia.

   Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on muistutettava, että tuulivoiman syöttötariffit ja uudet teknologianeutraalit tuulivoimaan kohdistuvat tuotantotuet tulevat maksamaan veronmaksajille yli 3 miljardia euroja vuoteen 2030 mennessä.

   Tuulivoimatuotannon hallitsematon lisääminen ei välttämättä johda kovin auvoiseen lopputulemaan, sillä tuulivoiman taloudellinen kannattavuus on kyseenalainen ja kuluttajan mahdollisesti sähkön hinnassa saama hyöty jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi, sillä miljardien menetykset ja konkurssit uhkaavat sähkön hintojen romahtamisen ja suurien käyttö- ja huoltokustannusten vuoksi. Silloin haetaan apuun valtiota, näin on käymässä Ruotsissa.

2. Marinin hallitus ohjelmansa mukaisesti tulee alentamaan merituulivoiman kiinteistöveroa. Seuraako tästä EU kilpailusäännösten myötä automaattisesti myös maatuulivoimaloiden kiinteistöveron alentamispakko, koska EU säännökset eivät kilpailuneutraliteetin vuoksi salli erilaista verokohtelua samanlaiselle keskenään kilpailevalle tuotannolle? Tätä ei ole oikeudellisesti varmistettu. Siksi muutaman vuoden päästä voi seurannaisena olla iso negatiivinen yllätys niille kunnille, jotka suunnittelevat kunnan menojen kattamista tuulivoiman kiinteistöveroilla.
3. Tuulivoiman osuuden kasvattaminen sähkömarkkinoilla edellyttää sähkönsiirtoon miljardiluokan investointeja. Vaadittavat jätti-investoinnit sekä kantaverkon – että jakeluverkon vahvistamiseen maksaa viime kädessä tavallinen suomalainen sähkön käyttäjä.  Tavallisten suomalaisten maksamat sähkönsiirtomaksut tulevat pakostakin nousemaan, vaikkei yhtään tuulivoimalaa olisi lähimaillakaan. Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sen suuremmaksi nousee suomalaisperheen sähkönsiirtolasku. Tällaiselle perheiden rahastamiselle on tehtävä loppu. Tuulivoimayhtiöiden voittojen maksattaminen tavallisten sähkönkäyttäjien siirtomaksujen korottamisella tulee lopettaa; Tuulivoimayhtiöiden voitoista on vähennettävä tuulivoiman aiheuttamat kustannukset siirtolinjojen, kantaverkon sekä jakeluverkon vahvistamisesta.

   Vielä on epäselvää kuka maksaa ja miten katetaan tuulivoimaloiden suuret purkuvastuut. Jos tuulivoimayhtiö on konkurssissa tai tuulivoimaa harjoittava suomalainen tytäryhtiö on verosuunnittelun seurauksena varaton, suomalainen tuulivoimayhtiölle maitaan vuokrannut maanomistaja jää vuokrasopimuksen ehtojen mukaan yksin tuulivoiman purkuvastuuseen.

Perussuomalaisten vastaukset päivitetty artikkeliin 8.6.2021.