Siirry sisältöön

Wind Finland on Suomen suurin tuulivoimaseminaari

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuosittainen Wind Finland -seminaari järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa, ja jo kolmatta kertaa Luontokeskus Haltiassa, Nuuksiossa. Seminaari on paitsi Suomen suurin tuulivoimaseminaari, siitä ollaan myös rakentamassa asiakaskokemuksen ja ympäristöarvojen huomioimisen edelläkävijää.

Wind Finland -seminaarin historia alkaa vuodesta 2015, jolloin ensimmäinen seminaari Wind Finland -nimen alla järjestettiin Ruoholahdessa, Helsingissä. Noin yhdeksänkymmenen osallistujan ja muutaman näytteilleasettajan tuulivoimaseminaarista on kasvanut vuosien aikana paikkansa vakiinnuttanut tuulivoimatapahtuma Suomessa. Viime vuonna seminaarissa nähtiin kävijöitä jo yli 80 eri yrityksestä. Seminaaria suunniteltaessa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota paitsi ohjelman laadukkuuteen myös asiakaskokemukseen.

”Wind Finlandissa jokainen seminaarivieras on kunniavieras”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen jäsen- ja tapahtumapäällikkö Saara Jalkanen. ”Tapahtumaa suunniteltaessa pyrimme vuosi vuodelta kehittämään seminaaria niin, että asiakkaan on helppo tulla ja viihtyä sekä toisaalta saada päivästä myös kaikki haluamansa hyöty irti. Panostamme ohjelmasisällön lisäksi esimerkiksi tehokkaan verkostoitumisen mahdollistamiseen ja päivän elämyksellisyyteen”, Jalkanen summaa.

Myös tapahtuman ekologisuus on järjestäjille tärkeää, onhan seminaarin aiheena puhdas energiantuotanto. ”Olemme pyrkineet vähentämään Wind Finlandin hiilijalanjälkeä vuosi vuodelta. Tänä vuonna muun muassa luovuimme kokonaan seminaarikasseista, muovikynistä ja puhujalahjoina istutetaan uusia puita. Teema näkyy myös partnerituotteiden materiaaleissa, esimerkiksi kaulanauhat valmistetaan ympäristöystävällisestä materiaalista. Itse tilaisuudessa huolehdimme tarkasti kierrätyksestä ja tarjoamme seminaarivieraille mahdollisuuden saapua paikalle yhteiskuljetuksella yksityisautoilun sijaan. Lisäksi tapahtuma tuotetaan luonnollisesti uusiutuvalla sähköllä”, kertoo Jalkanen.

Luontokeskus Haltia on osa elämystä

Jo tapahtumapaikka Luontokeskus Haltia itsessään on näkemisen arvoinen. Luontokeskuksen näyttelysaleissa voi kohdata Suomen huikean kauniin ja arvoituksellisen luonnon eri vuodenkierron aikoina. Kesken seminaaripäivän voi käydä esimerkiksi hiljentymässä karhunpesässä luontoääniä kuunnellen tai vierailla sotkanmunassa katsomassa videotaidetta.

Syksyinen päivä Nuuksion kauniin luonnon keskellä voi tarjota myös yllättäviä elämyksiä. Ensimmäisessä Nuuksiossa järjestetyssä Wind Finlandissa saatiin nauttia ensilumesta, kun talvi päätti yllättää Suomen ja seminaarivieraat saapumalla yhdellä rytinällä. Päivän aikana Nuuksioon satoi lunta eniten koko Suomessa ja parisenkymmentä senttiä puhdasta pumpulia sai etenkin ulkomaalaiset vieraat ihastumaan kauniiseen maisemaan. Vaikka kesärenkaat ja lyhyet sähkökatkot värittävät päivää, sai lokaatio seminaarivieraiden täyden hyväksynnän, ja seuraava vuonna Wind Finlandia vietettiin myös Nuuksiossa – tällä kertaa kauniissa syysauringon paisteessa. Tervetuloa siis vuosi kolme – jännityksellä millaiset puitteet Suomen luonto meille tänä vuonna tarjoilee!

Tutustu seminaarin ohjelmaan www.windfinland.fi

Wind Finlandista sanottua

”Wind Finland on ehdottomasti tuulivoima-alan mielenkiintoisimpia ja ajankohtaisimpia tapahtumia Suomessa. Lokaatio on myös ehdottomasti kauneimpia kokouspaikkoja, jossa olen ollut.” Mikaela Jaanti, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

“The place to be to meet most of the Finnish wind power players in one scene.” Heikki Peltomaa, wpd Finland oy

“The venue in the middle of nature but still in the capital city area provides a great opportunity to calm down for a day and meet people representing the Finnish wind power industry.” Veli-Pekka Alkula, Ramboll oy

“Haltia Wind Finland -seminaarin paikkana on ehdottomasti timanttinen ja kokemisen arvoinen!” Ville Lehtomäki, Kjeller Vindteknikk

Turvallisuus ennen kaikkea – tuulivoimaloissa työskentelevät koulutetaan perusteellisesti

Jos tarkastellaan työpisteen korkeutta, ovat tuulivoimalat korkeanpaikan työpaikkojen aatelia. Korkeimpien Suomeen rakenteilla olevien voimaloiden nasellit nousevat tällä hetkellä hurjaan 175 metriin. Näissä korkeuksissa virheille ei ole varaa, ja itsensä lisäksi pitää tarvittaessa pystyä tuomaan maan tasalle turvallisesti myös työpari. Ilman kattavaa turvallisuuskoulutusta tuulivoimaloihin ei olekaan asiaa. Eri turvallisuuskoulutuksia yhdistelemällä kouluttautumisesta saadaan kattavaa ja kustannustehokasta.

Suomessa viranomainen ei määritä tarkasti mitkä turvallisuuskoulutukset korkeanpaikan työntekijöillä on oltava suoritettuina, kunhan koulutus on työtehtäviin ja -olosuhteisiin nähden riittävä. Suomen työturvallisuuskulttuuri on moniin muihin maihin verrattuna tiukka ja työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti. Eri toimijoilla on kuitenkin työntekijöilleen eri käytäntöjä ja vaatimuksia, mikä saattaa työvoiman liikkuessa muodostua ongelmaksi. Eri koulutusten yhdistäminen on yksi tapa ratkaista kouluttamiskäytäntöihin liittyviä eroavaisuuksia.

Yksi turvallisuuskoulutuksia tarjoavista suomalaisyrityksistä on oululainen Wind Controller, joka on kouluttanut tuulivoiman parissa työskenteleviä jo 5 vuotta. Turvallisuuskoulutuksille riittää kysyntää – kuluvan vuoden aikana Wind Controllerin kouluttajat tulevat vetämään noin 70 – 100 kurssia. Koulutusten kysyntä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vain kasvamaan Suomen tuulivoimalakannan kasvaessa, arvioi Wind Controllerin toimitusjohtaja Kari Koivikko.

Koulutettavaakin riittää. Pääsääntöisesti tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön tulee suorittaa minimissään ainakin työturvallisuuskortti, Global Wind Organisationin (GWO) working at height ja GWO:n first aid tai SPR:n ensiapu 1-kurssi. Ulkomailla suomalainen ensiapukurssin ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä, joten joissakin tapauksissa pitää olla suoritettuna myös GWO:n first aid -kurssi.

Merituulivoimaloissa työskentelevän pitää suorittaa myös GWO:n Sea survival-kurssi. Ulkomailla työtä tehdessä aiemmin mainittujen lisäksi tulee olla suoritettuina GWO:n manual handling ja fire awareness -moduulit. Vakuutusyhtiöt voivat vaatia Suomessa työskenneltäessä myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tulityökortin suorittamista. Näiden kurssien ja niiden säännöllisen kertauksen lisäksi eri voimalavalmistajat järjestävät tyyppikohtaisia koulutuksia omille voimaloilleen tai tiettyyn työtehtävään liittyen.

Tehokkaampaa koulutusta yhdistelemällä

Kurssien lukumäärä voi siis huimata päätä, vaikka korkeat paikat eivät sitä tekisikään. Vaikka kaikki kurssit ovat turvallisuusnäkökulmasta tärkeitä, löytyy niiden sisällöistä jonkin verran päällekkäisyyksiä. Näitä päällekkäisyyksiä Wind Controller pyrkii omissa koulutuksissaan karsimaan.

Koulutusten kestoa voidaan lyhentää muun muassa yhdistämällä kokonaisuuksia. Wind Controllerin kouluttajat ovat päteviä pitämään sekä SPR:n ensiapu- sekä SPEK:in tulityökorttikoulutuksia, jolloin esimerkiksi nämä koulutukset voi suorittaa samalla kertaa. Samoin suomalainen ensiapu- ja tulityökurssi sekä kansainväliset GWO-standardin mukaiset first aid ja fire awareness -kurssit voidaan suorittaa samanaikaisesti, jolloin voidaan säästää useita koulutustunteja mutta taata koulutusten laaja kelpoisuus.

”Koulutukset ovat aina isoja sijoituksia yrityksille. Kurssin hinnan päälle tulevat mahdolliset matkakulut ja päivärahat. Pitää myös ottaa huomioon menetetty tuottava työpanos koulutuksen ja matkustamisen ajalta. Päällekkäisyyksien välttäminen on yksi tapa tehdä koulutuskokonaisuuksista kustannustehokkaampia yrityksille. Jos saisin asiasta päättää, laittaisin myös harkintaan työturvallisuuskortin tarpeellisuuden tuulivoimaloiden huoltotöissä”, summaa Koivikko.

Uutena teollisuudenalana tuulivoima on tuonut uuden toimintaympäristön myös pelastusalan ammattilaisille. Tuulivoimaloissa päivittäin työtä tekevien lisäksi Wind Controller onkin kouluttanut myös pelastuslaitoksen henkilöstöä useilla paikkakunnilla. Koulutuksissa pelastuslaitoksen henkilöstö saa käsityksen tuulivoimalan olosuhteista ja siellä työskentelevien henkilöiden pelastusvalmiudesta. Koulutuksiin kuuluu teoriaosuuden lisäksi muun muassa erilaisten evakuointitilanteiden simulointeja sekä suojavälineisiin ja tuulivoimaloiden omiin evakuointilaitteisiin tutustumista.

Turvallisuuskoulutusten check list

Tuulivoimaloissa työskenneltäessä on suositeltavaa, että käytynä ovat seuraavat koulutukset:

  • Työturvallisuuskortti
  • GWO Working at height
  • Ensiapu 1 tai GWO First aid
    • Ensiapu 1 koulutus voi olla hyväksytty koulutus Suomessa mutta ulkomailla sitä ei välttämättä todeta riittäväksi.
    • Pituudeltaan koulutukset ovat samanmittaiset mutta GWO-standardin koulutuksen sisältö on kohdennettu tuulivoimalaan ja siellä todennäköisiin tapaturmiin. GWO First aid kurssi on hyväksytty kurssi maailmanlaajuisesti, joka helpottaa työkseen matkustavia henkilöitä.
  • Tulityökortti tai GWO Fire awareness
    • Tulityökorttikoulutuksen vaatimus tulee vakuutusyhtiöiltä ja sitä varten tulee suorittaa SPEK:in myöntämä tulityökorttikoulutus.
  • Offshore voimaloilla GWO Sea Survival koulutus
  • Ulkomailla töitä tekevän henkilön tulee suorittaa kaikki GWO Basic safety -standardin moduulit
  • Working at height
  • First aid
  • Manual handling
  • Työtehtävästä riippuen voimalavalmistajien omat tyyppi- tai tehtäväkohtaiset erikoiskoulutukset

Wicetec – nuoren yrityksen pitkä historia

Perinteisesti tuulivoima työllistää paljon niissä maissa, missä sitä myös rakennetaan paljon. Kotimarkkina auttaa teollisuusyrityksiä, kuten komponenttivalmistajia, pääsemään vauhtiin ja toisaalta myös luo tarvetta ja ideoita innovaatioille. Vaikka Suomessa teollinen tuulivoimarakentaminen lähti vahvalle nousu-uralle vasta vuonna 2012, on meillä ollut vuosikymmenien ajan valtavasti tuulivoimakomponentteja valmistavia yrityksiä. Tarinat juontuvat yllättävän kauas, ja onkin vaatinut paljon visionäärisyyttä nähdä tuleva kehitys ja markkinat uusia tuotteita innovoidessa. Tuulivoimaloiden lapalämmitysjärjestelmiin erikoistunut Wicetec Oy houkuttelee kertomaan yhden näistä tarinoista.

Kemijoki Oy ja 2014 perustettu tuulivoimaloiden lapalämmitysjärjestelmiä valmistava suomalainen yritys: vaatii taustatietoja hoksata, mitä yhteistä niillä on. Ja yhteistähän on paljon, nimittäin nuoren yrityksen toiminnan keskiössä oleva tuote, tuulivoimaloiden lapalämmitysjärjestelmä, jota on myyty eripuolille maailmaa. Ehkä on parasta lähteä liikkeelle aivan alusta.

Toinen kerta toden sanoo

VTT:llä työuransa tehnyt ja suurella sydämellä tuulivoimaan suhtautunut Esa Peltola mietiskeli jo 1980-luvulla, että tuulivoimaloiden lapoihin kertyvä jää on jotenkin ratkaistava, jos tuulivoimaa halutaan rakentaa laajamittaisesti pohjoisilla alueilla. Kun uusiutuvan energian tutkimushanke NEMO alkoi 1980-luvun lopulla, löytyi kanava, missä tutkia ja kehittää tuulivoimaloiden lapoihin kertyvää jäätä ja sen estämistä. Ensimmäinen pilotti tehtiin pienellä, kokoluokaltaan sylissä kannettavalla voimalalla jo vuonna 1991. Tutkimuksen aiheena oli jään kertyminen lapoihin. Pari vuotta myöhemmin pilotointia tehtiin jo astetta isommalla voimalalla, jonka roottorin halkaisija oli 25 metriä ja lavoissa ensimmäinen lämmitysjärjestelmä. Muutamia muitakin tutkimuskohteita oli, joissa testattiin erilaisia versioita parhaan teknologisen ratkaisun löytämiseksi. Vuonna 1998-99 valmistui ensimmäinen teollisen kokoluokan pilottihanke Olostunturille. Nämä voimalat jäänestojärjestelmineen ovat edelleen toiminnassa, mikä on niissä olosuhteissa loistava saavutus.

VTT on tutkimuslaitos, jossa kehitetyt sovellukset pyritään siirtämään yritysten kaupallistettavaksi. Ensimmäisen kerran tuulivoimaloiden lapalämmitysjärjestelmän kaupallisti Kemijoki Arctic Technology Oy, Kemijoki Oy:n tytäryhtiö, jolle VTT lisensioi lapalämmitysjärjestelmän. Kemijoki Arctic Technology kehitti järjestelmää jään estoon viittaavalla tuotenimellä ”JE System” silloisen voimalavalmistaja Bonuksen kanssa. Vuosituhannen vaihteessa asiakkaana olleen Bonuksen mielenkiinto kuitenkin suuntautui pois kylmien alueiden tuulivoimahankkeista, ja vuosituhannen vaihteessa lapalämmitysjärjestelmien lupaavalta vaikuttanut tulevaisuus suli kuin jää lavan pinnalta. Lapalämmitysjärjestelmään liittynyt omistus palasi VTT:lle.

Kymmenisen vuotta myöhemmin tarinan kulkuun liittyi mukaan Skellefteå Kraft. Yritys oli seurannut tarkoin kahta Bonuksen voimalaa Ruotsissa ja Suomessa toteutettuja projekteja, joihin oli vuosituhannen vaihteessa asennettu Suomessa kehitetty, tuolloin Kemijoki Arctic Technologies Oy:n myymä lapalämmitysjärjestelmä. Skellefteå Kraft oli vakuuttunut teknologian toimivuudesta ja tarpeellisuudesta pohjoisissa olosuhteissa. Yritys hieroi voimalakauppoja tuolloin voimissaan olleen suomalaisen tuulivoimavalmistajan WinWindin kanssa. Yhtenä ehtona kaupoille oli, että voimaloihin saadaan sama lapalämmitysjärjestelmä kuin vuosikymmen sitten rakennetuissa Bonuksen voimaloissa oli. WinWindin kanssa toteutettiin Uljabuodan hanke, 10 kappaletta Winwindin 3 MW laitoksia. Sen jälkeen Skellefteå Kraft siirtyi Nordexin talliin.

Nordexilla oli tämän vuosikymmenen alussa Ruotsissa lapalämmitysten testikampanja. Neljästä voimalasta yksi oli ilman lapalämmitystä, yksi sai lapoihinsa VTT:n teknologisen ratkaisun ja kaksi muuta kilpailijoiden lämmitysratkaisut. Suomalainen teknologia antoi testissä parhaat tulokset. Skellefteå Kraft toteutti Nordexin kanssa kolme projektia, yhteensä 74 voimalaa. Sen jälkeen Skellefteå Kraft kiinnostui Dongfangin voimaloista ja jo totutun kaavan mukaan vei yritykseen tuomisina hyvät kokemuksensa Suomessa kehitetyn lapalämmitysjärjestelmän erinomaisuudesta.

Sana VTT:llä kehitetystä lapalämmitysjärjestelmästä siis kiiri useampaan suuntaan, ja muutamat tuulivoimatuottajatkin alkoivat jo nähdä lapoihin kertyvän jään suuren merkityksen tuotannolle. Aika oli kypsä toisen kerran kaupallistaa teknologia VTT:n ulkopuolelle. Sanoja wind, ice ja technology pyörittelemällä syntyi nimi Wicetec. Yritys perustettiin virallisesti vuonna 2014.

Tietoisuus jään vaikutuksista leviää

Wicetecillä oli siis jo syntyessään pitkä historia ja jalka monen oven välissä. ”Meillä on ollut alusta asti yhteydet lähes kaikkiin voimalavalmistajiin ja laajasti myös tuulipuistohankkeiden kehittäjiin ja voimaloiden omistajiin”, kertoo VTT:ltä Wiceteciin samaa matkaa teknologian kanssa siirtynyt Petteri Antikainen.

Jäätäviä olosuhteita on kaikilla pohjoisilla alueilla. Lisäksi jäätäviä olosuhteita on kaikkialla maailmassa, missä vain on alueen olosuhteisiin nähden riittävän suuria korkeuseroja. Esimerkiksi Lapin tunturit ovat vain joitakin satoja metrejä ympäröivää maastoa ylempänä, mutta jäätämistä on paljon. Talvella pilvet ovat matalalla, ja kun pilven alijäähtyneet pisarat törmäävät rakenteisiin, syntyy jäätä. Alueilla, joissa jäätämistä esiintyy, on paikkakohtaista vaihtelua sekä jäätävien olosuhteiden määrän että mahdollisesti syntyvän jään laadun suhteen.

”Tietoisuus jäätämisestä ja sen aiheuttamista tuotantotappioista on juurtunut toimijoiden mieliin viime vuosien aikana – onneksi. Talvikuukausina on kesään verrattuna tuplatuotanto. Talvella energian hinta on myös  korkealla, joten se on parasta aikaa tuulivoimatuotannolle. Teknologiallamme voimme estää 90 prosenttia jäätappioista. Aihetta on käsitelty paljon kongresseissa ja seminaareissa. Vielä kaksi vuotta sitten Hampurin messuilla kommentit meidän ständillä olivat pitkälti luokkaa ”miten niin muka jäätä ja mitä väliä, vaikka olisikin”, mutta viimeisimmillä messuilla asiakkaat tulivat aidosti hakemaan ratkaisuita havaitsemiinsa ongelmiin. Perusasiat alkavat olla hyvin hallussa, eikä päätä haluta haudata hankeen asian suhteen. Meille tulee nyt kyselyitä enemmän kuin koskaan ennen”, sanoo Petteri Antikainen.

Lapojen pintoihin ja tuulivoimalan muihin rakenteisiin kertyvä jää voi aiheuttaa turvallisuusriskin alueella liikkuville, mutta ennen kaikkea merkittäviä tuotannonmenetyksiä jo ennen turvallisuusriskiäkin. Lisäksi epätasapaino lapojen välillä voi aiheuttaa tarpeetonta kulumista ja rasitusta voimalan rakenteille. Tietyissä kohteissa voimalan pitää olla pysähdyksissä, mikäli lavoissa on jäätä. Tuulivoimalan kunnossa pysymisen osalta liike on lääkettä siinä missä ihmisellekin eli pitkät seisokit aiheuttavat helposti monenlaista vauriota esimerkiksi voimansiirron laakereille ja hammaspinnoille. Siksi lämmitysjärjestelmä voi säästää voimalaa monenlaiselta harmilta.

”Hihavakio on, että jos tuotantotappio vuositasolla olisi jäätymisen vuoksi 2-3 prosenttia, kannattaa satsata lapalämmitysjärjestelmään. Me emme myy vain lapalämmitysjärjestelmiä vaan myös tuulivoimalan pitkää ikää ja sähkön toimitusvarmuutta. Sähkömarkkinamallista riippuen toimitusvarmuus voi olla erittäin merkittävä asia. Myös rahoittaja saattaa osoittaa painetta lämmitysjärjestelmän asentamiselle”, Antikainen kertoo.

Itse järjestelmä ei ole sähkösyöppö, vaikka lämmitys tapahtuukin yläilmoissa tuulen puhaltaessa. ”Meidän jäänestojärjestelmän tehon maksimi on suuruusluokkaa 100 kW voimalan koosta riippuen. Keskimääräinen lämmitysteho on  lämmitysajanjakson aikana  noin  puolet maksimitehosta”, kertoo Antikainen Wicetecin järjestelmästä.

Entistä pidemmät lavat ovat Wicetecille etu

IPS viittaa yleisesti sanoihin ice prevention system, jäänestojärjestelmä. Wicetec kutsuu omaa järjestelmäänsä lyhenteellä WIPS erottuakseen kilpailijoidensa järjestelmistä. Materiaalit, komponentit ja ohjausjärjestelmä ovat kehittyneet vuosikymmenien kuluessa, mutta WIPS:in keskeinen idea on edelleen sama kuin Kemijoki Oy:n aikoihin: lavan ulkopinnalla on johtoreunan yli kulkeva hyvin ohut lämpöä johtava hiilikuitumatto noin kahdella kolmanneksella lavan pituudesta. Lämmitys on kohdennettu sinne, missä jäätymisen todennäköisyys on suurin. Matto on niin ohut, että sitä ei erota lavan pintamateriaalien peittäessä sen. Itse asiassa lämmitysmatto on ohuempi kuin lavan valmistuksessa sallitut vaihteluvälit. Lämmitysjärjestelmästä tulee lapaa kohden lisäpainoa vain parisen sataa kiloa, joka on kymmenen tonnin lavassa mitätön lisäys.

Itse lämmityselementin, ohjaussoftan ja jääntunnistuksen lisäksi Wicetec toimittaa ohjauskeskukset, jotka sijoittuvat lapojen tyveen, voimalan napaan ja naselliin.  Wicetecin erikoistuneen osaamisen ytimessä ovat tehokkaat ja luotettavat liitoselementit, joilla sähkö saadaan johtumaan kaapelista lavan pinnalla olevaan litteään lämmityselementtiin.

Wicetecin järjestelmä voidaan jälkiasentaa jo käytössä oleviin voimaloihin, mutta ennen lapojen pintakäsittelyä ja voimalan pystytystä tehtävät asennukset ovat huomattavasti kustannustehokkaampia. Jälkiasennuksilla voidaan kuitenkin pelastaa tilanne, joka on jo syntynyt ja hankalaksi todettu. Näin tehtiin esimerkiksi Kanadassa, missä vuonna 2016 kaksi voimalaa sai koemielessä Wicetecin lämmitysjärjestelmät – ja vuotta myöhemmin jälkiasennuksia tehtiin kymmenen lisää. Tänä vuonna toteutetaan seuraavat 15 kappaletta.  Wicetecin järjestelmiä on käytössä myös Blaikenilla Ruotsissa ja Venäjän ensimmäisessä kaupallisessa tuulivoimahankkeessa Uljanovskissa. Wicetec on tehnyt pilottihankkeita Gamesan ja Envisionin kanssa. Nordex käyttää teknologiaa lisenssointisopimuksella, ja teknologia on sen perusteella käytössä yli 300 voimalassa ympäri maailmaa.

Wicetecin järjestelmien komponentit valmistetaan pääosin suomalaisten yritysten kanssa yhteistyössä. Iso osa laitteistoa ovat sähkökeskukset, joiden kokoonpanoon on Suomessa paljon alihankintaa tarjolla. Kohdemaissa Wicetecillä on koulutettu yhteistyökumppani huoltoja ja asennuksia varten.

”Meille lapojen pituuden kasvu on etu. Mitä pidemmät lavat, sen perustellumpi on pinnassa oleva lämmitysjärjestelmä. Vaikka lapojen pituudet kasvavat, meidän järjestelmän kustannukset eivät nouse samassa suhteessa. Voimaloiden tuotantojen kasvaessa järjestelmän kustannus tuotettua megawattituntia kohden on alati halvempi – ja tuotannon menetyksestä aiheutuvat kustannukset aiempaa suuremmat. Nyt kun loppukäyttäjät yhä useammin tiedostavat jäätymisen merkityksen, on meidän näkökulmasta tulevaisuus lupaava”, sanoo Antikainen tyytyväisenä.

Mutta miten lapojen lämmitysjärjestelmiä myyvässä yrityksessä ajatellaan ilmastonmuutoksen myötä lämpenevistä talvista? ”Jaa-a, jos ilmastonmuutos etenee ja meillä sen takia loppuu bisnes, taitaa se olla maailman murheista pienimmästä päästä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat myös ennakoimattomia. Jossakin jäätäminen vähenee ja jossakin lisääntyy”, pohtii Antikainen.

Hajautettuja työpaikkoja

”Ulkomaalaiset porukat rakentavat tuulivoimalat ja sitten ne pyörivät itsekseen kunnes ne puretaan. Korkeintaan joku paikallinen käy välillä tekemässä lumitöitä.” Kyseessä on klassinen virheellinen väite tuulivoimasta. Tuulivoimalat kohtaavat jatkuvasti valtavia voimia ja rasitusta, ja toisaalta tulovirta perustuu tuotettuun sähköön. Siksi tuulivoimalat halutaan pitää kunnossa ennakoivan kunnossapidon ja hyvän huollon turvin. Huoltovasteen on oltava nopea, ja voimaloiden huoltajien täytyy pääsääntöisesti löytyä työssäkäyntialueelta. Mutta onko tälle tulevaisuuden nousevalle ammatille tekijöitä ja osaamista?

Huoltopisteet sinne minne voimalatkin

Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu usein pitkään voimalavalmistajan toimesta voimaloiden oston yhteydessä sovitun huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltosopimusten kesto vaihtelee ollen tyypillisesti 15-20 vuotta. Voimalavalmistajat perustavat huoltopisteiden verkoston siten, että kaikkien voimaloiden huolto saadaan hoidettua mahdollisimman lyhyillä vasteajoilla ja tehokkaasti. Karkean nyrkkisäännön mukaan noin kymmenen voimalaa vaatii työssäkäyntietäisyydelle kaksi tuulivoima-asentajaa, sillä työskentely tuulivoimaloissa tehdään poikkeuksetta pareittain. Optimaalisempaa kuitenkin on, että huoltotiimi on isompi ja voimaloita enemmän, jotta työ ei keskeydy lomien ja sairauspoissaolojen vuoksi.

Saksalainen voimalavalmistaja Nordex perusti konttorin Suomeen vajaa seitsemän vuotta sitten. Viime vuosien aikana tiimi on kasvanut yli 70 henkilöön, ja lisää väkeä rekrytoidaan tälläkin hetkellä. Nordexilla on yli 40 asentajaa huoltopisteissään Sodankylässä, Iissä, Hyrynsalmella, Kalajoella, Perhossa ja Porissa. Tänä keväänä huoltopisteverkosto täydentyy uusilla toimipisteillä Aurassa ja Närpiössä.

”Normaalit huollot ja operointi tehdään oman väen voimin. Isommat osien vaihdot ja erikoistyöt tehdään joko talon sisältä saatavien, muista maista tulevien vahvistusten tai alihankkijoiden avulla. Osa töistä vaatii normaalia suuremman määrän käsipareja, osa taas erityisosaamista. Myös voimaloiden pystytyksen hoitava porukka tulee tyypillisesti ulkomailta, koska kyse on hyvin erikoistuneesta työstä. Tämä on tietenkin hyvä paikallisille majoitus- ja ravitsemuspalveluiden tarjoajille”, kertoo Suvi Launiainen, Nordexin People & Culture Manager Nordics.

Suomen tiimillä on vahva asema koko Pohjois- ja Itä-Euroopan alueella: Helsingistä käsin työskentelevä projektitiimin vetäjä on vastuussa niin Ukrainen kuin Ruotsin ja Englannin hankkeista. ”Projektitiimi on tosin hyvin mobiilia porukkaa, eikä heitä välttämättä näe Helsingin toimistolla kovin usein”, kertoo Launiainen.

Tuulivoima-asentaja on Suomessa uusi ammattikunta, eikä valmiita, kokeneita juuri tämän alan ammattilaisia ole kovin paljoa tarjolla. ”Asentajille on paljon vaatimuksia ihan fyysisestä kunnosta lähtien. Pohjakoulutus voi olla mekaniikan puolelta tai sähköalalta. Ohjeistukset ja koulutukset ovat usein englanniksi, joten kielitaitoa pitää löytyä riittävästi. Turvallisuuden näkökulmasta on myös tärkeää, että työparilla on keskenään yhteinen kieli, olkoon se sitten suomi, ruotsi tai englanti. Turvallisuudesta ei tingitä, etenkin kun työympäristö on erityislaatuinen ja olot usein kovat”, Launiainen kuvailee rekrytoinnin haasteita. ”On paljon aluekohtaista vaihtelua siinä, minkä verran hakemuksia saamme. Turun seudulla löytyi heti yli 50 kiinnostunutta uuden toimipisteen henkilöstön haussa, mutta Närpiöön on ollut hieman haastavampaa löytää osaajia.”

”Meillä Nordexilla jokainen uusi asentaja käy läpi useita koulutuksia ennen kun voi aloittaa työt voimalassa.  Kokeneetkin asentajat saattavat päätyä koulunpenkille täydentämään osaamistaan esimerkiksi sähköalan tutkinnolla mikäli innostusta töiden ohella opiskeluun löytyy. Myös oppisopimuskoulutuksista on kokemusta. ”Erilaisten harjoitteluiden kautta olemme saaneet taloon hyvin sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä”, Launiainen sanoo. ”Jos haemme tiukasti vain henkilöitä, jolla on sopiva pohjakoulutus, valmiiksi kokemusta tuulivoimasta, sujuva kielitaito, hyvät fyysiset ominaisuudet ja sopiva sijainti, käy rekrytointi mahdottomaksi. Panostamme työntekijöihin rekrytoinnin jälkeen jatkokouluttamalla heitä.” Tuulivoima-asentajan työt ovat useammassa tapauksessa tarjonneet mahdollisuuden palata kotiseudulle, vaikkapa Sodankylään muualla työn perässä vietettyjen vuosien jälkeen. ”Aina hienoa, jos paikallisista asukkaista löytyy osaajia rekrytoitavaksi.”

Uusia osaajia kohdennetulla koulutuksella?

Me pyrimme vastaamaan siihen tarpeeseen, mitä yrityskentältä kuulemme. Tuulivoima-asentajat on tunnistettu alaksi, jonka osaajien riittävyyteen tulee jatkossa panostaa aiempaa enemmän. Kuulostelemme yritysten tarpeita ja haasteita osaavan henkilöstön saatavuudesta, millaista osaamista tarvitaan tulevina vuosina”, sanoo Paavo Heikkinen elinkeinoelämän koulutuspalveluita tarjoavasta AEL:stä. ”Suunnittelemme yhdessä toimijoiden kanssa koulutusohjelmat ja selvitämme rahoitusmallit koulutuksen toteuttamiseksi. Hyväksi havaittu malli on toteuttaa koulutuksia yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Koulutukset rahoittavat työnantajat sekä työ- ja elinkeinohallinto yhdessä. Työnantajan maksuosuus vaihtelee tapauskohtaisesti koulutuksen kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa onko kyseessä yleis- vai erityiskoulutus sekä yrityksen koko ja liikevaihto tai tase”, Heikkinen jatkaa.

TäsmäKoulutus on tarkoitettu yrityksen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Mikäli rekrytointitilanteissa ei ole saatavilla ammattitaitoisia työntekijöitä, voidaan käyttää RekryKoulutusta. Yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinon kanssa voidaan myös suunnitella koulutusmuoto, joka on sekoitus molemmista koulutusmuodoista.

”Koulutukset ovat käynnistettävissä yhdessä ELY- ja TE-keskuksen kanssa joustavasti ja nopeastikin. Sinänsä meillä on hyvät valmiudet vastata tarpeeseen, sillä meiltä löytyy valmiuksia kouluttaa niin mekaanisen puolen kuin sähköautomaatioiden osaajia huoltopalveluja tuottaville yrityksille”, Heikkinen kertoo AEL:n toiminnasta.

”Meille on tärkeää, että yritykset ovat mukana suunnittelemassa koulutusten sisältöä, jotta koulutus varmasti valmentaa osaajia todellisiin tarpeisiin ja antaa oikeita valmiuksia”, Heikkinen kertoo. AEL:ssä on hahmoteltu tuulivoima-asentajakoulutuksen sisältöä laajasti niin, että se sisältäisi esimerkiksi korkeissa paikoissa työskentelyyn perehtymistä ja muita niin sanotun GWO-koulutuksen sisältöjä. Nämä koulutukset toteutetaan sen mukaisesti kuin on järkevää koulutuskokonaisuuden kannalta. Päämiehillä ja laitetoimittajalla on omat GWO-koulutukset joihin alalla työskentelevät henkilöt osallistuvat ja ne ovat pakollisia.

Keskeisessä osassa ovat sähköautomaatio ja mekaaninen kunnossapito hydrauliikkaa unohtamatta. Sähköalan osaajilta puuttuu usein mekaanisen kunnossapidon osaamista. Kunnossapidon suunnittelu sekä mittaava- ja ennakoiva kunnossapito ovat perusasioita käynninvarmistamisen osalta. Kun perusosaamiset ovat hallinnassa, keskitytään koulutuksessa systemaattiseen vianhakuun ja ongelmanratkaisutaitoihin, joiden taidot korostuvat tuulivoimaloiden häiriötilanteissa.

Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin – NYT!

80 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä tuulivoiman määrää. Yli 82 prosenttia on huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja kymmenet tuhannet kansalaiset ovatkin vaatineet lisää kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin ilmastomarsseilla, erilaisissa ilmastokampanjoissa ja -vetoomuksissa. Samaan aikaan poliittisessa järjestelmässä asioiden edistäminen on hidasta ja reunaehtoja on paljon. Lisäksi poliitikot väistämättä elävät maailmassa, jossa seuraavat vaalit ovat aina viimeistään neljän vuoden päästä. Ilmastonmuutos on muun muassa IPCC-raportin mukaan käännepisteessä, jossa radikaaleja toimia on tehtävä nyt, tällä vaalikaudella. Kipeiden päätösten tekeminen ei ole helppoa – siksi meidän on äänestäjinä annettava tukemme ehdokkaille, jotka ovat valmiita tekemään isojakin päätöksiä. Tuulivoima-alalla on paljon rakennusvalmiita hankkeita, jotka voidaan rakentaa hyvin nopeasti valmiiksi tuottamaan puhdasta, päästötöntä sähköä, kunhan investointiympäristö on kunnossa. Tuulivoimayhdistyksen vaaliteesit kokoavat yhteen keskeiset elementit, joita nyt tarvitaan.

Kunnianhimo

Suomen tulee Ruotsin tavoin asettaa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle. Tuulivoiman osuus tulee olla 30 – 30 – 30 eli vuonna 2030 tulee sähkönkulutuksesta kattaa 30 prosenttia puhtaalla kotimaisella tuulivoimalla. Koska yhteiskunta sähköistyy ja sähkönkulutuksen voi olettaa ensi vuosikymmenellä nousevan, vastaa osuus noin 30 TWh:n vuosittaista tuotantoa eli nykyisen 6 TWh tuotannon viisinkertaistamista. Nykyisten 700 voimalan lisäksi tarvitaan noin 1200 – 1400 tuulivoimalaa lisää.

Tällä hallituskaudella tuulivoiman vuosituotannon tulee nousta 10 TWh:iin, minkä lisäksi hallituskauden lopussa tulee olla tehtynä 5 TWh:n edestä investointipäätöksiä tuulivoimahankkeista Mikäli markkinaehtoista tuulivoimarakentamista ei tule 2 TWh:a vuodessa, tulee hallituksen tehdä toimenpiteitä riittävän puhtaan sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Lukuisat yritykset, jotka tekevät tuulipuistojen suunnittelua, rakentamista, voimaloiden kuljetuksia, nostoja ja huoltoja tarvitsevat jatkuvuutta liiketoimintaansa. Tempoileva rakentamistahti ei ole hyväksi.

Vakaus

Suomea on perinteisesti pidetty vakaana ja ennakoitavana investointiympäristönä, mutta mainetta on helppo haavoittaa. Retroaktiiviset muutokset tai niillä uhkailu ovat myrkkyä sekä koti- että ulkomaisille investoijille. Edellisen hallituksen tekemä syöttötariffijärjestelmän peukalointi ja tuulivoimaloiden kiinteistöveron rajut muutokset ovat heikentäneet vakaata mainetta. Kunnianhimoiset tavoitteet ja päämäärätietoinen kulkeminen niitä kohti lisäävät vakautta. Tuulivoimaan tehtävät muutokset eivät vaikuta ainoastaan halukkuuteen investoida tuulivoimaan, vaan yleisesti Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Erikseen ei ole olemassa  tuulivoimainvestoreita, vaan samat tahot investoivat muuhunkin rakentamiseen maassamme.

Päästöille hinta

Teoriassa päästökauppa ohjaa markkinoita niin, että saastuttavia ratkaisuita ja energialähteitä ei käytetä. Päästökauppa ei ole kuitenkaan käytännössä toistaiseksi toiminut siten, että sillä olisi ollut merkittävää vaikutusta yritysten toimintaan. Päästökauppaan on tehty korjauksia ja päästöoikeuden hinta näyttäisi olevan nyt nousussa. Hallituksen tuleekin seurata, korjautuuko päästökauppa niin, että se ohjaa uusiutuvan energian lisärakentamiseen päästöjen nousseen hinnan vuoksi. Mikäli näin ei tapahdu, tulee hallituksen varmistaa puhtaan sähköntuotantokapasiteetin kasvu muilla keinoilla.

Siirtoyhteydet

Suomen sähköverkko on varmatoimisimpien ja kehittyneimpien joukossa koko maailmassa. Hallituksen tulee varmistaa, että Suomella on edellytykset kehittää verkkoa niin, että kasvavan tuulivoimarakentamisen myötä verkkokapasiteetin puutteesta ei missään vaiheessa tule pullonkaulaa tuulivoimarakentamiselle. Kasvavaa ajallisesti vaihtelevan tuotannon osuutta voidaan tasata lisäämällä siirtoyhteyksiä. Maiden välisiä siirtoyhteyksiä kehittämällä Suomesta voisi myös tulla sähkön nettoviejä nykyisen 20 prosentin tuonnin sijasta.

Merituulivoima

Merituulivoiman kustannukset laskevat rajusti ja teknologia kehittyy nopeasti. Suomen on mahdollista merkittävästi lisätä merituulivoiman osuutta alkavalla vuosikymmenellä. Tällä hetkellä merituulivoiman luvittaminen on monimutkaisempaa kuin maatuulivoiman luvittaminen. Lisäksi merituulivoimaloiden maksama kiinteistövero on kohtuuton. Suomessa maatuulivoimalasta maksetaan  sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa, Ruotsissa 85 000 euroa. Suomalainesta merituulivoimalasta maksetaan kiinteistöveroa sen elinkaaren aikana yli 1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron osuus tuotettua megawattituntia kohden on merituulivoimalla yli 6 euroa.

Sitran 2018 julkaisemassa, McKinsey & Companyn kanssa yhdessä tekemässä raportissa selvitettiin kustannustehokkaita tapoja vähentää Suomen päästöjä. Merituulivoiman osuudeksi raportissa määriteltiin 15 TWh:n tai 4000 MW:n tuotanto, joka tulee tuotantokäyttöön 2024 – 2030 välillä.