Eduskuntavaaleista ilmastovaalit? – kysymyksiä Perussuomalaisille

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. Perussuomalaisten osalta kysymyksiin vastasi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?

Perussuomalaisten näkemys on, että Suomessa sähköenergian tuotantorakenteen on oltava monipuolinen.  Monipuolinen tuotantorakenne turvaa tuotantovarmuuden. Siksi sähköä on jatkossakin tuotettava ydin-, vesi-, kivihiili- ja turve- sekä biovoimatuotannolla. Suomella ei ole, taloudellisesti eikä huoltovarmuusmielessä, varaa luopua kivihiilen eikä turpeen käytöstä. Tuotantorakenteen yksipuolistamiseen ei ole myöskään ilmastopoliittista tarvetta. Huoltovarmuuden kannalta olennaista on Suomen sähköenergiatuotannon omavaraisuus. Suomessa toimivien laitoksien kapasiteetti on riitettävä turvaamaan korkeimpienkin kulutuspiikkien aikaan 100 % energiatarpeestamme. Miten Suomessa kulutettu energia kulutuspiikkien aikana tuotettaisiin? Ydin– ja vesivoimalla sekä kivihiilellä, turpeella ja metsäteollisuuden jäteliemillä yhteensä vähintään 80 %. Loput 20 % tuotettaisiin puulla ja maakaasulla. Maariskin merkitys ei tulevaisuudessa liene ainakaan pienemässä. Tarvitaan toimia, joilla varmistetaan Suomessa kohtuuhintainen energia, teollisuusmyönteinen ilmapiiri ja turvallinen ympäristö sekä ihmisille että teollisuudelle.

Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?

Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, että EU:n antamat päästötavoitteet eivät toteudu.  Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi. Siksi esitämme EU:n sisäisen taakanjaon muuttamista. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Nykyisellä päästöjen taakanjaolla EU:n päästöt vain lisääntyvät, vaikka Suomessa sammutettaisiin kaikki valot ja ajettaisiin energia- ja teollisuustuotanto alas. Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan vähintään puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa. On aika tunnustaa tosiasiat ja lopettaa haihattelu. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Meillä on aikaa neuvotella EU:ssa taakanjako sellaiseksi, jolla voimme lunastaa annetut sitoumukset.

Eurostatin mukaan Suomi on vähentänyt ilmastopäästöjä eniten EU:ssa vuoden 2017 aikana eli hiilidioksidipäästömme vähenivät lähes 6%. Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50% vuodesta 1990, kun EU:n keskiarvo oli vain 26%. Perussuomalaisten mielestä nyt on aika palata kansallisesti realistiselle päästötavoitteiden tasolle ja aikatauluun.

Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?

Tuulivoiman rooli on marginaalinen. Tuulivoiman lisäyksessä puhutaan hetkellisillä nimellisteholuvuilla vuosittaisten energiantuotantomäärien sijaan. Tuulivoiman katkeileva tuotanto on täystehoksi muunnettuna 9–38 prosenttia nimellistehosta. Suomessa uusiutuvan energiatuotannon tukieurot ollaan ohjaamassa marginaaliselle tuotannolle. Tuulivoimaa suunnitellaan tuettavaksi vuosittain yhteensä jopa 500 miljoonalla eurolla. Näillä tukimiljoonilla saadaan katettua ainoastaan 4-6 prosenttia sähköntarpeestamme. Uhratuilla sadoilla miljoonilla lähinnä kasvatetaan kestävyysvajetta Suomessa.

Perussuomalaisten vaatimuksesta valtioneuvosto päätti tehdä riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Ennen sen valmistumista ei pitänyt aloittaa uusiutuvien energiamuotojen tuotantotukia koskevien lakien valmistelua. On valitettavaa, että nykyhallitus ei pitänyt kiinni kummastakaan lupauksesta. Lisäyksestä tuulivoiman tukimiljoonista hallitus kyllä päätti, mutta tieteen kriteerejä täyttävää läpinäkyvää tutkimusta ei Suomessa ole tehty teollisen mittakaavan (3-5 MW) tuulivoimaloiden vaikutuksesta 20 km säteellä. Tutkimus piti tehdä kaksiosaisena; ensiksi tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen ja voimakkuuden mittaustutkimus, sitten infraäänen vaikutuksen tutkiminen ihmisen fysiologiaan eli infraäänen yhteys terveysvaikutuksiin.

Verkkoliityntä on tuulivoimapuiston elämänlanka, jonka rakentaminen vaatii erityisosaamista

Tuulivoimaloita rakennetaan tuottamaan puhdasta sähköä yhteiskunnan käyttöön. Yksi tuulivoimapuistojen vähemmälle huomiolle jäänyt elementti ovat liityntäjohdot, jotka sähköä siirtämällä mahdollistavat, että saunat lämpenevät ja joulukinkut paistuvat. Liityntäjohdot ovat puistojen elämänlanka, joiden onnistuneessa ja aikataulussa pysyvässä rakentamisessa on paljon huomioitavaa. Esimerkiksi verkkoliitynnän huomiotta jättäminen ympäristövaikutusten arviointia (YVA) tehtäessä voi aiheuttaa hankkeen viivästymisen.

Muun muassa tähän tarpeeseen vastaamaan perustettiin rakennuttamis-, valvonta- ja asiantuntijapalveluita verkkoyhtiöille ja sähköntuottajille tarjoava Sitema. Yritys perustettiin vuonna 2018, kun perustajat Mikko Ahonen ja Juuso Männikkö totesivat kasvavan asiantuntijapalveluiden tarpeen alalla. Nuoren yrityksen osaaminen perustuu käytännön kokemukseen ja erilaisten hankkeiden elinkaaren tuntemukseen eri osapuolten näkökulmasta. ”Tietotaito voimajohto- ja sähköasemahankkeista rakennuttajan ja pääurakoitsijan puolelta yhdistettynä maan- ja verkonrakennusurakoinnin osaamiseen loivat hyvät edellytykset uuden yrityksen perustamiselle”, kertoo Juuso Männikkö, toinen Siteman perustajista.

”Tuulivoimapuistojen tuottama sähkö tarvitsee luonnollisesti reitin puistosta eteenpäin kuluttajien pariin. Jakelu- tai kantaverkkoliityntä on yleensä se piste, johon tuulivoimapuiston kehittäjä tai rakennuttaja toteuttaa hankkeiden yhteydet. Liittyminen voi tapahtua joko suoraan niin sanottuna johdonvarsiliityntänä tai erillisen liityntäjohdon avulla suoraan sähköasemalle. Liittyminen edellyttää verkkoyhtiön kanssa tehdyn liityntäsopimuksen”, Männikkö kertoo.

Mitkä sitten ovat onnistuneen liityntäjohdon rakennuttamisen avaimet?

Aikataulun huolellinen suunnittelu on avainasemassa onnistuneessa liityntäjohdon rakentamisessa, Männikkö painottaa. ”Tuulivoimapuistojen hankekehityksen yhteydessä tulisi muistaa riittävän aikainen ennakointi, esiselvitykset ja esisuunnittelu, jotta verkkoliityntä ja mahdollinen liityntäjohto saadaan ajoissa luvitukseen ja osaksi tuulivoimapuiston käyttöönoton aikataulua. Sitema toimii rakennuttajan ja kehittäjien asiantuntijana, kun esiselvitys- ja luvitusvaihe käynnistetään. Kauttamme saa tarvittavat suunnitelmat sekä asiantuntija-apua suunnittelu- ja lupaprosessin läpiviemisessä”.

Työmaavalvontaa mobiilisti

Sitema käyttää työmaavalvonnassaan mobiilisovellus Quenticia, jolla esimerkiksi turvallisuus- ja laatuhavainnot, tarkastukset, työmaapäiväkirjat, työluvat ja MVR/TR-mittaukset voidaan hoitaa mobiilisti.

”Quenticin etuna on, että samalla havaintoihin ja tarkastuksiin saadaan helposti liitettyä valokuvia ja esimerkiksi GPS-sijainti. Portaalista saadaan helposti ajantasainen kokonaiskuva työmaan tilanteesta, eikä raportteja tarvitse erikseen työstää toimistolla.  Lisäksi ainoana EHSQ-ohjelmistona Quentic mahdollistaa tiedon jakamisen helposti suoraan kumppaneiden omiin järjestelmiin. Muissa vastaanvantyyppisissä ratkaisuissa raportit saattavat jäädä pyörimään sähköpostiin yksittäisinä kappaleina”, summaa Männistö.

Siteman osaaminen näkyy myös Quentic-sovelluksessa, sillä Siteman perustajista Ahonen oli Fingridillä työskennellessään mukana sovelluksen kehittämisessä.

Sitema

Sitema tarjoaa suunnittelu-, rakennuttamis-, valvonta- ja asiantuntijapalvelut tuulivoimapuistojen hankekehittäjille ja rakennuttajille. Erikoisosaamistamme ovat 110-400 kV liityntäjohdot ja puisto BoP-urakan Owner’s Engineering -palvelut.

www.sitema.fi

Eduskuntavaaleista ilmastovaalit? – kysymyksiä SDP:lle

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. SDP:n osalta kysymyksiin vastasi varapuheenjohtaja Ville Skinnari.

Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?

Tärkeintä on asettaa tavoite- ja toteutusaikataulu sille, että Suomi omalta osaltaan tekee kaikkensa pysäyttääkseen ilmastonmuutoksen korkeintaan 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. SDP:n visiossa tulevalla vaalikaudella otetaan isoja askeleita kohti hiilineutraalia ja -negatiivista yhteiskuntaa. Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Vuonna 2050 Suomen päästöjen tulee olla jo merkittävästi pienemmät kuin hiilinielumme.  Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kahta asiaa: päästöjen vähentämistä ja hiilidioksidin poistamista ilmakehästä.

Käytännössä tämä tarkoittaa toimia, joilla vähennetään kulutusta ja siirrytään ilmaston kannalta kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, asumisessa, ruuantuotannossa ja maankäytössä. Samalla on vahvistettava metsien ja maaperän hiilinieluja samalla kun luodaan aikataulun fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat kestäviä niin ympäristön, ihmisten kuin talouden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan vuonna 2017 hyväksymä ilmasto – ja energiastrategia tulee päivittää seuraavalla hallituskaudella.  Kyse on myös elinkeinopolitiikan ja uusien innovaatioiden mahdollisuuksien hyödyntämisestä kotimaassa ja kansainvälisesti eli siitä, miten luomme Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa.

Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?

SDP:n tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Seuraavassa on esitelty vaaliohjelmamme tavoitteita, joiden avulla on mahdollista kulkea kohti tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta.

1. SDP vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti energiajärjestelmän päästöjen vähentämiseen. Päästökaupan puutteet korjataan ja päästökaupasta saatavat tulot ohjataan ilmastorahoitukseen.
2. Päästövähennysten toimeenpanoa nopeutetaan. Laaditaan selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseksi sekä metsien ja maaperän hiilinielun vahvistamiseksi. Seuraavalla vaalikaudella luodaan maankäyttösektorin politiikka, jonka tavoitteena on nettonielun lisääminen.
3. Perustetaan Suomeen ilmastopolitiikan pyöreä pöytä, jonka tehtävänä on luoda yhteinen näkymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi nykyistä nopeammalla aikataululla.
4. Vahvistetaan ilmastopaneelin asemaa ja rahoitusta siten, että se kykenee tuottamaan nykyistä paremmin monitieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja arvioimaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia ja riittävyyttä kriittisesti.
5. Käytetään verotusta systemaattisesti kestävän kehityksen edistämiseen siten, että arvioidaan myös vaihtoehtoiset ohjausmuodot. Arvonlisäverosta tulee kehittää kestävää kehitystä tukeva veromuoto, joka ohjaa kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon.
6. Tavoite vähäpäästöisestä liikenteestä vaatii monia keinoja ja erilaisten käyttövoimien hyödyntämistä. Tarvitaan hybrideitä, kaasuautoja, sähköautoja sekä biopolttoaineita. Jotta näissä vaihtoehdoissa onnistutaan, tulee myös pienituloisille olla realistisia vaihtoehtoja.
7. SDP haluaa seuraavalla hallituskaudella selvittää ja laatia aikataulun uusien polttomoottoriautojen kieltämiselle henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä.
8. Lentoliikenteen kasvua hillitään ja päästöjä vähennetään. SDP kannattaa lentoliikenteen päästöohjauksen vahvistamista laajentamalla päästökauppa koskemaan kaikkia lentoliikenteen päästöjä. Lentoveron tai -maksun käyttöönotto selvitetään.
9. SDP haluaa Suomen olevan ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa, jotka luopuvat kokonaan kivihiilen energiakäytöstä. Uutta asentoa tulee hakea ennakkoluulottomilla ratkaisuilla, kehittämällä älykkäämpää sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, parantamalla siirtoyhteyksiä sekä uusia energian varastointimahdollisuuksia hyödyntäen
10. Päästökaupan ja sähkömarkkinoiden kehitys ohjaa ensisijaisesti tulevia investointeja, mutta erityisesti tuulivoima näyttää korvaavan fossiilisia energialähteitä tulevaisuudessa. Uusia tuotantotukia ei tulisi enää ottaa käyttöön, mutta harkinnanvaraisia investointitukia tulisi jatkossakin sallia
11. Lämmityksessä on luovuttava kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta siirtymäajan kautta. Tulevien hallitusten on panostettava vahvasti uusien teknologioiden kehittämiseen ja niiden käyttöönottoon liittyvään T&K-toimintaan.
12. Teollisuuden toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta varmistamalla sähköenergian ja logistiikan kohtuulliset kustannukset ja kilpailukyky. Suomi tarvitsee teollisuuden toimialakohtaisen tiekartan siirtymisestä vähäpäästöiseen tulevaisuuteen. Tiekartan avulla on mahdollista määrittää miten julkinen sektori voi vauhdittaa siirtymistä kohti päästöttömyyttä ja varmistaa työllisyys muutoksessa.

Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?

Tuulivoimalla on merkittävä rooli fossiilisia raaka-aineita käyttävien voimalaitosten korvaamisessa. Tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt viime vuosina suurin askelin, nostaen yksittäisen voimalaitoksen maksimikapasiteettia ja laskien tuulivoimalla tuotetun energian hintaa. Suomessa on edelleen runsaasti alueita, jotka tuuliolosuhteidensa puolesta soveltuvat tuulivoimakäyttöön. Samalla on kuitenkin sähköntuotannon kokonaisuuden näkökulmasta huolehdittava riittävästä toimitusvarmuudesta ja säätövoimasta.

Eduskuntavaaleista ilmastovaalit? – kysymyksiä Vasemmistoliitolle

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. Vasemmistoliiton osalta kysymyksiin vastasi puolueen puheenjohtaja Li Andersson.

Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?

Tärkeintä on saada kasvihuonekaasupäästöt vähentymään. Fossiilisista on luovuttava, ilman että samalla siirrytään muihin polttamiseen perustuviin energiantuotantotapoihin. Lämmöntuotannossa ja erityisesti liikenteen energiantuotannossa on löydettävä päästöttömät ratkaisut.

Tärkeää on myös löytää ratkaisut energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen, ja älykkäiden ratkaisujen yleistymiseen. Ilmaston ja ympäristön kannalta parasta energiaa on se, jota ei ole tarvinnut tuottaa ollenkaan.

Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastopolitiikka toteutetaan oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi nousevien ympäristöverojen kompensointia pienituloisille tulonsiirroilla tai muun yhteiskuntapolitiikan kautta.

Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?

Haluamme saada päästöt alas, nielut ylös, ja rahavirrat tukemaan ekologista jälleenrakennusta. Olemme koonneet sektorikohtaisesti konkreettiset esityksemme ilmasto-ohjelmaamme: https://www.vasemmisto.fi/yleinen/ilmastokestavasti-2030-luvulle/

Esimerkiksi haluamme tehdä yritystukiremontin, jossa ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja suunnataan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Haluamme kehittää kannustinjärjestelmän, jossa metsänomistajia tuetaan kasvattamaan hiilinieluja. Haluamme korjata EU:n päästövähennystavoitteet vastaamaan 1,5 asteen polkua. Haluamme Suomen raiteille, eli tehdä vaalikaudet ylittävän suunnitelman raideinvestoinneista, jotta liikennettä saadaan pois kumipyöriltä.

Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden takaamiseksi Suomen tulisi laatia oikeudenmukaisen siirtymän ohjelma, jossa määritellään, missä tarvitaan ilmastonmuutostukea: miltä aloilta työpaikat vähenevät, missä tarvitaan uudelleenkoulutusta, miten työntekijöitä voidaan tukea muutoksessa, miten ilmastopolitiikan vaikutukset korvataan pieni- ja keskituloisille. Toisaalta on huomioitava, että ekologinen jälleenrakennus on valtava työmaa, joka tarjoaa monilla aloilla mahdollisuudet kukoistukseen.

Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?

Tuulivoima on merkittävässä roolissa ja sitä pitää lisätä. Kun fossiiliset energialähteet poistuvat, on kasvupotentiaalia erityisesti tuuli-, aurinko- ja geoenergiassa.

Eduskuntavaaleista ilmastovaalit? – kysymyksiä Vihreille

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. Vihreiden osalta kysymyksiin puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?

Tärkeintä on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja siirtyä kokonaan hiilineutraaliin energiantuotantoon viimeistään 2030-luvulla. Fossiilisille polttoaineille on asetettava eräpäivät: turpeelle, kivihiilelle ja lämmitysöljylle 2020-luvulle ja maakaasulle ja öljylle liikennekäytössä 2030-luvulle. Uusiutuville energiamuodoille, kuten tuulelle, auringolle ja maalämmölle, on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet.

Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?

Vihreät tavoittelee ilmastonmuutoksen rajoittamista 1,5 asteeseen. Suomessa hiilineutraalius (eli nielut ja päästöt yhtä isot) on saavutettava jo vuonna 2030. Työ on iso, joten se on aloitettava heti!

Vihreät vaatii, että fossiilisten polttoaineiden käytölle asetetaan eräpäivät. Ilmastolle haitalliset fossiilisten polttoaineiden tuet on ajettava alas 10 vuodessa. Samalla on tuettava niin rahallisesti kuin normeja tarkistamalla laajamittaista uusiutuvan energian lisäämistä, sekä sähkön varastoinnin ja älyverkkojen kehittämistä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei onnistu vain päästöjä vähentämällä – on myös kasvatettava hiiltä ilmakehästä imeviä hiilinieluja, kuten metsiä. Metsiämme tulee suojella ja metsähakkuita hieman rajoittaa nykyisestä. Metsänomistajia on kannustettava hiilensidontaan ottamalla käyttöön kasvatusmaksu, joka palkitsee metsänomistajia hiilinielun kasvattamisesta.

Kasvavan metsän lisäksi hiilinielua on metsän maaperässä ja pelloissa. Muuttamalla metsänkasvatusta ja peltoviljelyä hiileä sitovaan suuntaan, Suomi lisää nieluja ja hiiilivarastoa. Puun käytössä täytyy etusijalle asettaa kestävä käyttö kuten puurakentaminen, jossa hiilivarasto säilyy

Kaikkia Vihreät keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan löydät osoitteesta www.vihreat.fi/ilmastonmuutos.

Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?

Tuulivoiman viime vuosien nopea kasvu on ollut ilahduttavaa, ja tuuluvoimalla on entistä suurempi merkitys myös Suomen energiajärjestelmässä. Tuulivoimalle tulee asettaa Suomessa kunnianhimoiset tavoitteet. Esimerkiksi Vihreiden energiavisiossa olemme arvioineet tuulivoiman tuotoksi vähintään 30 TWh/a vuonna 2035. Tuulivoimaan vahvasti nojaava sähköntuotanto tarvitsee tuekseen myös investointeja sähköverkkoihin sekä sähkön kysyntäjouston ja varastoinnin tutkimusta. Suomessa korkean osaamisen maana on tällä sektorilla paljon annettavaa.

Ympäristöystävällisen energiantuotannon pitää olla myös osa vientiämme ja kehitysyhteistyötämme. Suomalaisella osaamisella on kysyntää maailmalla.