THL:n tutkimus: tuulivoimaloiden läheisyydessä asuminen ei ole lisännyt reseptilääkkeiden käyttöä
Tuulivoimaloiden läheisyydessä asuminen ei ole lisännyt reseptilääkkeiden käyttöä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta tutkimuksesta.
”Tuulivoimaloiden lähellä asumiseen ei siis havaittu liittyvän sellaista terveyshaittaa, joka näkyisi lääkehoitoa vaativina oireina tai sairauksina. Tämä tukee aiemmin julkaistujen kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten tuloksia. Toistaiseksi tutkimusnäyttöä on ainoastaan siitä, että tuulivoimaloiden laajakaistainen ääni voi häiritä oleskelua ja unta. Nykykäsityksen mukaan tuulivoimamelun terveysvaikutukset eivät poikkea muun ympäristömelun terveysvaikutuksista”, sanoo THL:n erikoistutkija Anu Turunen.
Tutkimuksen mukaan lääkkeiden käyttö tuulivoimaloiden läheisyydessä ennen ja jälkeen tuulivoimatuotannon alkamisen ei ollut yleisempää kuin vertailualueilla samana ajanjaksona. Reseptilääkkeille ei myöskään ilmaantunut uusia käyttäjiä tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen sen enempää kuin vastaavana aikana ennen tuotannon alkamista.
Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset ovat herättäneet keskustelua
Koska tuulivoimaloiden ja erityisesti niiden infraäänen mahdolliset terveysvaikutukset ovat herättäneet keskustelua myös Suomessa, THL selvitti Kelan lääkerekisteriaineiston avulla, lisääntyykö lääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä tuulivoimatuotannon alkamisen jälkeen verrattuna tilanteeseen ennen tuotannon alkamista.
Tutkimuksessa mukana olivat diabeteslääkkeet, sydän- ja verisuonitautilääkkeet, hermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä tulehduskipu- ja reumalääkkeet. Sydän- ja verisuonitautilääkkeistä erityisen kiinnostuksen kohteena olivat rytmihäiriölääkkeet ja hermostoon vaikuttavista lääkkeistä uni- ja rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet, kipulääkkeet ja huimauslääkkeet.
Tutkimusalueiksi valittiin kaikki Suomessa vuosina 2011–2017 toimintansa aloittaneet tuulivoimatuotantoalueet, joilla oli ainakin kolme nimellisteholtaan vähintään 2,3 MW:n turbiinia. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja kiinteistörekisterin avulla tunnistettiin kaikki korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä kustakin tuulivoimatuotantoalueesta sijaitsevat asuinrakennukset.
Digi- ja väestötietovirasto poimi tutkimusotokseen kaikki kyseisissä rakennuksissa tuotannon aloittamishetkellä asuneet 25‒75-vuotiaat, joita oli yhteensä 145 621. Lääkkeidenkäyttötieto saatiin Kelan reseptitiedostoon rekisteröityneistä lääkeostoista.
Lue julkaisu Reseptilääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä
Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
Toholammilla suunnitellaan tuulivoimalan huollon ja kunnossapidon koulutusta
Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedu on järjestänyt joitain vuosia sitten tuulivoima-asentajan erikoiskoulutusta, mutta tuolloin uusille ryhmille ei saatu syntymään jatkumoa. Nyt alueelle ollaan kartoittamassa tarpeita tuulivoima-alan perus- ja muuntokoulutuksen osaamiskeskittymää ja oppimisympäristöä varten syksyllä alkavan Tuokes-hankkeen myötä.
Toholampi sijaitsee Keski-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen keskiössä. Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan tuulivoimahankkeita on maakunnassa rakenteilla noin 124 voimalaa 780:n megawatin edestä.
Tuulivoimalan huollon ja kunnossapidon tehtäviin on mahdollista päästä kahden eri opintopolun kautta; ammattitutkintokoulutuksella erikoistumalla tai suorittamalla alalle soveltuvan perustutkinnon. Räätälöityjä opintokokonaisuuksia voidaan järjestää myös rekrytointikoulutuksena, joita täydennetään oppisopimuksella yhteistyössä alan yritysten kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tekee yrityksen kanssa samalla työsopimuksen ja työllistyy suoraan ammattiinsa.
”Perustutkinto, joka vastaisi tuulivoimaosaamista olisi nuorelle selkein polku ammattiin. Tuulivoima voisi olla esimerkiksi sähkö- tai kunnossapidon opintojen valinnainen osaamisala. Koulutuksiin pitäisi saada volyymia, jotta riittävä osa opiskelijoista saadaan jatkamaan ja työllistymään. Ala kaipaisi markkinointia ja tunnettuuden lisäämistä”, toteaa KPedun teollisuus- ja logistiikka-alan toimialapäällikkö Petri Ahoniemi.
”Isommassa kuvassa valtakunnallisesti puhuttaisiin satojen ihmisten työllistämisestä alalle ja perustutkinto palvelisi työmarkkinoilla olevaa tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Ammattitutkintojen rahoitus on haastavampaa suhteessa perustutkintoon”, Ahoniemi sanoo.
Teollisuus kilpailee saman profiilin työntekijöistä
Tuulivoimalan huollon ja kunnossapidon työntekijät ovat profiililtaan samankaltaisia kuin monella muullakin teollisuuden alalla.
”Kilpailu osaajista on kovaa ja rannikkoalueella on jo nyt huutava pula työntekijöistä. Tuulivoima on vaikuttavuudeltaan ja työllistävyydeltään laajempaa kuin pelkkä turbiinin pyörittäminen. Työpaikkoja valuu laajalti ympäristöön ja Toholammin lähialueillakin on useita yrityksiä, jotka työllistävät ja hyötyvät myös välillisesti tuulivoimasta. Sähköalan pätevyys ei sanele koko uraa. Tällä hetkellä perustutkintokoulutuksistamme myös automaatio- ja metalliala sopivat kohtuu hyvin tuulivoiman kunnossapitotöihin”, sanoo Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän sähkö- ja automaatioalan lehtori Kari Kalliokoski.
”Tuulivoima-alan koulutusta voisi kehittää 2. asteen koulutuksen sisälle, jotta se näkyisi ja houkuttelisi tulevaisuuden koulutuksissa teknisillä- sekä sähköaloilla,” visioi Kalliokoski.
Kpedun koulutuksien järjestäjät peräävät työvoimaa tarvitsevilta tuulivoima-alan yrityksiltä tiivistä yhteistyötä ja aktiivisuutta sekä oppisopimusmahdollisuuksia.
”Toimijoiden ja päättäjien suuntaan tärkeä viesti meiltä on yhteistyö ja yhteydenotto hyvissä ajoin, sillä tuulivoima-alalla on erityspiirteitä, jotka poikkeavat muista koulutusaloista. Vuoropuhelua on käytävä työntekijöiden, kuntapäättäjien ja kouluttajien kanssa. Tuulivoimahan on valtava mahdollisuus syrjäseudun kuntalaisille”, Ahoniemi sanoo.
Kuvassa Puhuri Oy:n Timo Annola ja Jaakko Leinonen sekä selin Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.
Tuulen tuomaa työtä – Capalo AI
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä yrityksiä ja heidän työtään.
Yrityksen nimi: Capalo AI
Toimiala: IT-palvelut
Perustamisvuosi: 2022
Miten tuuli työllistää teitä?
Olemme energiasektorille keskittynyt tekoäly-yhtiö. Tuotamme tekoälyn avulla turbiinikohtaista tuulivoimatuotantoennustetta, joka hyödyntää kaupallista säädataa ja säämittauksia laajasti Skandinavian alueelta. Otamme mallissamme huomioon turbiinien yksilölliset ominaisuudet sekä niiden virtausmekaanisen yhteisvaikutuksen ennusteen tarkkuuden maksimoimiseksi. Lisäksi kehitämme tekoälypohjaisia markkinaennusteita ja vahvistusoppimiseen (reinforcement learning) perustuvaa multimarkkinaoptimointia ottaen huomioon akkujen ja reservimarkkinoiden tuomat mahdollisuudet tuoton maksimointiin. Käyttämämme teknologiat ovat peräisin uusimmasta huippututkimuksesta.
Millaisena näette tuulivoima-alan tulevaisuuden yleisesti?
Näemme tuulivoima-alan merkittävässä roolissa Suomen tulevaisuuden energiantuotannossa, vihreän siirtymän vauhdittamisessa ja energian riittävyyden turvaamisessa. Tuulivoimantuotannon mahdollisuudet kasvavat näkemyksemme mukaan automaation sekä akkujen tuomien mahdollisuuksien avulla yhä enemmän reservimarkkinoita hyödyntävään suuntaan. Tulevaisuuden tuulipuistot eivät tuota enää tasaisesti sähköä yhdelle markkinalle, vaan niiden tuotantoa optimoidaan usealle markkinalle reservitarpeiden mukaan. Tällöin hyötyvät sekä Suomen kantaverkko että tuulivoimatuottajat.
Parhaat puolet tuulivoiman parissa työskentelyssä?
Vastuullisuus, kestävä kehitys ja vihreän siirtymän edistäminen ovat tärkeimpiä arvojamme, minkä vuoksi uusiutuvan energian parissa työskentely on erittäin motivoivaa. Haluamme ratkaisuillamme kasvattaa tuulivoiman kannattavuutta ja tuoda lisää vakautta Suomen kantaverkolle. Tuulivoima-ala kehittyy jatkuvasti, minkä vuoksi uusien ratkaisujen ja huipputeknologian hyödyntäminen tälle alalle on todella innostavaa. Näemme Suomen tuulivoiman tulevaisuuden edelläkävijänä.
Yhteystiedot:
Henri Taskinen, henri.taskinen@capaloai.com,+358 440 369 966
Ohjattavilla puskureilla enemmän tuulivoimaa sähköverkkoon
Tuulivoiman voimakkaan lisääntymisen ja tuotannon vaihtelevan luonteen vuoksi sähköverkon tuotannon ja kulutuksen välinen tehotasapaino on haasteellisen tilanteen edessä. Epätasapaino lisääntyy mitä enemmän ennakoimatonta tuotantoa, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa, liitetään osaksi yhteistä sähköverkkoamme. Ratkaisuna toimii vaihtelevan energiantuotannon puskuri eli energiavarasto, joka tasoittaa vaihtelevaa tuotantoa.
Energiavarasto on oikein ohjattuna nopeasti reagoiva ratkaisu tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen. Varastoitu energia voidaan käyttää paikallisesti tai suuremman yhteisen tarpeen mukaisesti silloin kuin tarve on. Hallitun tehotasapainon ylläpito mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin liittämisen valtakunnan sähköverkkoon.
Tämän päivän sähköenergiavarastoinnista puhuttaessa vallitseva tapa on akkuteknologiaan perustuva energianvarasto. Oikeanlaisella akkukemialla käyttötarkoitukseen se on varsin pätevä tapa, huomioiden etenkin hyvä ”sähköstä sähköön” energiakierron hyötysuhde ja nykyään hyvällä tasolla oleva käyttöikä. Käyttöikään eli syklikestoisuuden maksimaaliseen hyödyntämiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla mitoitusteknisillä valinnoilla sekä huolellisesti valitulla energiavaraston käyttöprofiililla.
Ansaintamallia energiavarastoille
Sähköverkon tehotasapainon ylläpitoon on olemassa myös erilaisia kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämiä tehoperusteisia markkinapaikkoja, joilla energiavaraston omistaja saa uusia tulovirtoja liiketoiminnalleen.
Profigrid Oy konsultoi asiakkaitaan selvittämään energiavaraston kannattavuutta, soveltuvaa teknologiaa ja tuulivoimapuistoon liittämistä.
”Nykyisin nähtävillä olevat korkeat sähkönhinnan heilahtelut tuovat mahdollisuuksia myös energiaintensiivisimmille energiavarastoille, joiden ansainnan logiikka on yksinkertainen: energiaa puretaan varastosta korkeammalla hinnalla kuin sitä sinne ladataan,” Profigrid Oy:n perustaja Marko Räty kertoo.
Energiavarastokäyttö tuo hyvät valmiudet edellä mainittujen ansaintamallien yhdistämiselle ja oikein suunnitelluilla valinnoilla energiavarasto on sopeutumiskykyinen erilaisiin taloudellisesti kannattaviin käyttötapoihin yhä muuttuvilla energiamarkkinoilla ja muokattavilla ajotapayhdistelmillä.
Nopean reagointikykynsä ja energiapuskurinsa ansiosta energiavarasto avaa taajuusmarkkinoita tuulipuistoille ja mahdollistaa jopa hybridikäytön tuulivoimaloiden kanssa, millä saavutetaan uudenlainen reserviyksikkö.
Energiavarastotoimijoita on markkinoilla yhä kiihtyvällä tahdilla ja akkujen kysyntä sekä niiden tuotanto jatkavat voimakkaasti kasvuaan.”Energiavaraston hankinta kannattaa aloittaa konsepti- ja hankesuunnitteluvaiheesta, jossa määrittelemme tavoitteen mukaiset käyttösovellukset ja ansaintamallit. Näiden pohjalta suunnitellaan oikeanlainen teknologia, mitoitus ja elinkaari kokonaisenergiakierron hyötysuhde huomioiden, turvallisuutta unohtamatta”, Räty selvittää.
Katse tulevaisuuden teknologioihin ennen energiavaraston hankintaa
Ennen investointipäätöstä on hyvä laatia riskianalyysi niin teknologian kuin ansaintamallien osalta. Kehittyvässä ympäristössä näiden osalta kannattaa katsoa myös kauemmaksi tulevaisuuteen, jotta teknologiset valinnat ovat riittävällä tasolla pysyäkseen vauhdikkaan energiamurroksen mukana.
Hankesuunnittelun jälkeen aineistoa koostetaan niin teknisessä kuin kaupallisessa mielessä, jolla varmistetaan oikeanlainen teknologinen kokonaisuus rajapintoineen sekä investoinnin tärkeät elinkaaripalvelut jopa 20:lle vuodelle.
”Autamme kilpailutusaineistojen laadinnan lisäksi myös kaupallisissa sopimusaineistoissa sekä suorituskykytakuiden määrittämisessä”, Räty kertoo.
Projektivaiheeseen siirryttäessä projektin kokonais- ja toimitusvalvonta astuvat tärkeään rooliin ja näillä varmistetaan projektin tarkoituksenmukainen kulku, aikataulu ja kustannukset. Energiavarastohankkeeseen kuuluu monesti suunnittelu- ja toteutusvaiheita aina betonin valamisesta keskijännite- ja valokuituyhteyksiin, joten hankkeen osaajatarve on laaja-alainen.
Käyttöönotto- ja hyväksyttämisvaiheessa suureen rooliin tulevat laitteiston vaatimuksenmukaisuus, järjestelmätekniset vaatimukset verkkoon liittymisestä ja suorituskykytestit niin laitekokonaisuuden kuin kantaverkkopalveluliittymisen osalta.
Tutkimus: määräysten mukaan toteutettu tuulivoima ei aiheuta terveyshaittaa
Turun ammattikorkeakoulun alkuvuodesta 2022 julkaisemassa tutkimuksessa ei havaittu nykyisten melumääräysten mukaan rakennettujen tuulivoima-alueiden asukkailla muusta väestöstä poikkeavia oireita tai sairauksia. Sen sijaan suurempi sydänsairauden riski oli niillä asukkailla, jotka altistuivat suuremmalle tieliikennemelun äänitasolle. Tutkimus osoittaa, että Suomessa suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa riittävälle etäisyydelle asutuksesta, mutta liikenteen meluntorjuntaan tulisi kaikkialla Suomessa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimamelu ja tieliikennemelu vaikuttavat ihmisen oireiluun ja terveyteen. Tutkimus toteutettiin alueella, jotka tuulivoiman osalta alittavat vuonna 2015 asetetut ohjearvot eli tuulivoimaloiden äänitaso pihamaalla ei ylitä 40 dB. Nyt saatu tutkimustieto palvelee siten mahdollisimman hyvin suomalaisten tuulivoima-alueiden tiedontarvetta.
Tutkimus toteutettiin Haminassa, jossa on lähekkäin kolme tuulivoima-aluetta. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki 2 500 taloutta, jotka sijaitsivat alle 2,7 kilometrin päässä voimaloista. Lisäksi tutkimukseen kutsuttiin 500 taloutta Kotkasta asuntokannaltaan tutkimusaluetta vastaavalta alueelta, joka sijaitsi 6,8-8 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Kyselytutkimukseen vastasi 684 asukasta, joista 563 oli tuulivoima-alueelta ja 121 kontrollialueelta.
Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli piilotettu siten, että kyselyssä tuulivoima ei saanut erityistä painoarvoa vaan siinä tiedusteltiin asuinympäristön kokemuksia hyvin laaja-alaisesti.
Kyselyssä selvitettiin asukkaiden kokemusta eri äänilähteiden häiritsevyydestä. Samoin selvitettiin niin sanottuun tuulivoimasyndroomaan yhdistettyjen oireiden (migreeni/päänsärky, huimaus, tinnitus, kuulokyky, korvien lukkiutuminen, ihottuma, selkäkipu, vatsavaivat, näön sumentuminen, sydämen tiheälyöntisyys, keskittyminen, paniikkikohtaukset) sekä sairauksien (krooniset kivut, astma, niveltulehdus, syöpä, masennus, korkea verenpaine, keuhkosairaudet, diabetes, sydänsairaudet, unihäiriöt, levottomien jalkojen oireyhtymä) esiintymistä.
Tutkimalla eri ympäristömelujen vaikutuksia rinnakkain saadaan eri melulajien äänitasot ja terveysvaikutukset asettumaan oikeisiin mittasuhteisiin. Tällaisia tutkimuksia ei ole juurikaan julkaistu. Nyt julkaistu tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä asukkaan pihamaalle määritettiin sekä tuulivoiman että tieliikenteen äänitasot. Joka vastaajan kohdalla määritettiin etäisyys lähimpään tuulivoimalaan, tuulivoima-alueen aiheuttama äänitaso sähköntuotannon ollessa maksimissa (LAeq) ja tieliikennemelun äänitaso päiväaikaan (LAeq,07-22).
Tuulivoima ei aiheuta terveyshaittaa
Nykyisten melumääräysten mukaan rakennettujen tuulivoima-alueiden lähistöllä ei havaittu muusta väestöstä poikkeavia oireita tai sairauksia. Sen sijaan suurempi sydänsairauden riski oli niillä, jotka altistuivat suuremmalle tieliikennemelun äänitasolle.
”Jos tieliikenteen äänitaso asukkaan pihamaalla on 64 desibeliä, on sydänsairauden riski 4,5 kertaa suurempi kuin asukkaalla, jonka pihamaalla äänitaso on 32 desibeliä”, konkretisoi tutkimusryhmän vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto tulosta. Myös monissa oireissa havaittiin sama ilmiö: migreeniä, huimausta, kuulokyvyn heikkenemistä, sydämen tiheälyöntisyyttä ja korvien lukkiintumista raportoitiin enemmän, jos tieliikennemelu oli korkeampi. Sen sijaan tuulivoiman äänitasolla ei ollut yhteyttä sairauksien tai oireilun esiintyvyyteen.
Tutkimuksen tulokset ovat aiempien tutkimusten tulosten mukaisia: alle 40 desibelin tuulivoiman äänitasolla ei ole havaittu muita yhteyksiä terveyteen kuin melun häiritsevyys. ”Tuloksen perusteella on epätodennäköistä, että alle 40 desibelin melualtistus aiheuttaa oireita tai sairauksia muillakaan tuulivoima-alueilla”, Hongisto toteaa.
”Ainoa korkeampiin tuulivoiman äänitasoihin liittyvä terveyshaitta oli melun häiritsevyys. Tieliikenteen melu häiritsi asukkaita kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tuulivoimaloiden”, Hongisto kertoo.
Liikennemelu samalla äänentasolla yhtä häiritsevää kuin tuulivoimamelu
Kyseessä oli ensimmäisiä tutkimuksia, jossa sekä tieliikenteen että tuulivoimalan äänen häiritsevyyttä tutkittiin samanaikaisesti. Tulos oli yllättävä: ihmiset kokivat tuulivoimaloiden ja tieliikenteen äänen yhtä häiritseviksi, kun kummankin äänitaso oli 30-40 desibeliä samalla äänentasolla.
”Löydös, jonka mukaan tuulivoimamelu ja tieliikennemelu ovat yhtä häiritseviä silloin, kun äänentaso on alle 40 desibeliä, on erittäin mielenkiintoinen, etenkin kun tämä on ensimmäisiä tutkimuksia, jossa näiden eri äänilajien häiritsevyyttä on tarkasteltu samalla kertaa. Tähän asti totena pidetty väite, jonka mukaan tuulivoimalan ääni häiritsisi enemmän kuin tieliikenteen ääni, ei pidäkään kiistattomasti paikkansa”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen toteaa.
Tuulivoimaloiden melulainsäädäntö toimii Suomessa
Valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot eivät ylity yhdelläkään tutkimusaineistossa mukana olleen tuulivoima-alueen asuinrakennuksen pihamaalla, mutta samalla yli 30 desibelin äänitasoille altistui runsaasti asukkaita. Tämän vuoksi tutkimuksen pohjalta on mahdollista arvioida, ovatko Suomen tuulivoimaloiden ääntä säätelevän valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot perusteltuja. Tutkimuksen perusteella nykyisiä tuulivoimamelun ohjearvoja ei ole syytä tiukentaa.
”Tutkimuksen tulos on erittäin merkittävä ja samalla tervetullut. Se osoittaa, että tuulivoiman sijoittaminen on turvallista asutuksesta sellaiselle etäisyydelle, jolla Suomessa käytössä olevat ohjearvot alittuvat”, Mikkonen toteaa.
”Tutkimustulos myös vahvistaa kansainvälisten ja aiemmin kotimaassa tehtyjen tieteellisten tutkimusten tuloksia siitä, että tuulivoima ei aiheuta terveyshaittaa, kun voimalat on sijoitettu Suomessa sallitulle etäisyydelle asutuksesta”, Mikkonen jatkaa.
Ympäristö ja terveys-lehdessä julkaistu tiivistelmä tutkimuksesta
Tutkimusartikkeli vertaisarvioidussa kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa