Maakotkan suojelu huomioidaan tuulivoimahankkeissa
Tuulivoimarakentamisen tavoitteena on tasapainon löytäminen siinä luontoympäristössä, jonne uusiutuvaa energiaa rakennetaan. Tästä syystä tuulivoima-ala on aktiivinen toimija myös maakotkakannan elinvoimaisuuden ja uusiutuvan energian rakentamisen yhteensovittamisessa. Tuulivoimahankkeissa jo nykyiselläänkin tehtävällä hyvällä suunnittelutyöllä sekä käytönaikaisilla toimenpiteillä vaikutuksia voidaan ehkäistä tehokkaasti. Ala suhtautuu positiivisesti vuoropuheluun sekä uusiin ratkaisuihin, joilla maakotkan elinvoimaisuutta voidaan tukea ja samalla edistää tuulivoimarakentamista.
Maakotka (Aquila chrysaetos) on yksi suurimmista lintulajeistamme. Vielä 1800-luvun lopulla maakotka pesi Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa. Voimakas vaino sekä elinympäristön muuttuminen metsätalouden tehostumisen ja soiden ojitusten myötä romahduttivat maakotkakannan hävittäen lajin eteläisestä Suomesta. 1960-luvulla maakotka pesi enää pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen erämaa-alueilla.
Lajin ahdinkoon havahduttiin ja maakotka rauhoitettiin vuonna 1962. Suojelutoimien seurauksena kanta lähti kasvuun 1970-luvun lopulla ja nykyään pesivien parien määrä on vuosittain 362–494 paria. Kannan vahvistumisesta huolimatta maakotka luokitellaan Suomessa edelleen vaarantuneeksi ja se on listattu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajiluetteloon erityisesti suojeltavaksi lajiksi.
Vaikutusten syntymistä ennaltaehkäistään huolellisella suunnittelutyöllä
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maakotkakanta on kaksinkertaistunut. Kanta on jatkanut kasvuaan myös samaan aikaan maatuulivoimarakentamisen lisääntyessä. Pitkän linjan lintuharrastaja ja tuulivoimayhtiö Arenso Oy:n ympäristöinsinööri Petteri Mäkelä on paitsi harrastuksensa niin myös työnsä puolesta seurannut jo pitkään Suomen lintukantojen kehitystä. ”Maakotkakanta on kasvanut hyvässä sopusoinnussa maatuulivoiman kanssa. Yksi syy tähän voi yksinkertaisesti olla se, että tuulivoiman ympäristöarviointiprosessit ovat toimivia ja vaikutuksia on arvioitu hyvin”, Mäkelä pohtii.
Maakotkan suojelu otetaan jo nykyisellään hyvin huomioon niin tuulivoimahankkeen suunnittelussa kuin käyttövaiheenkin aikana. Tuulivoimarakentamista maakotkan elinpiirin läheisyydessä ohjaa luonnonsuojelulaki sekä Euroopan Unionin (EU) luonto- ja lintudirektiivi. Mikäli maakotkan pesä on Natura-alueella, on se tällöin lähes poikkeuksetta myös Natura-alueen suojeluperusteena.
Laji tulee huomioida tuulivoimahankkeiden kaavoitus- ja ympäristövaikutusprosesseissa, joissa ulkopuoliset asiantuntijat tekevät tarkempia hankekohtaisia selvityksiä. Jos maakotkareviiri sijoittuu hankkeen vaikutusalueelle, tehdään siitä erillinen selvitys, jossa arvioidaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia maakotkalle. Tarkempaan selvitystyöhön kuuluu maastotarkkailu, jossa ulkopuolinen asiantuntija tarkkailee pesimäkauden sekä kevät- ja syysmuuton aikana maakotkien käyttäytymistä, lentokorkeutta ja -aikaa reviirillä. Näin saadaan asiantuntevaa ajantasaista tietoa kotkien reviirin käytöstä. Maastotarkkailuiden lisäksi tietoa maakotkan liikkeistä voidaan kerätä satelliittiseurannalla. Satelliittipaikantimia asennetaan kotkille nykyään pääasiassa suurien tutkimushankkeiden yhteydessä. Myös BirdLifella sekä joillain yksittäisillä yrityksillä, kuten Arensolla, on omia asennettuja paikantimia. Mäkelä on työssään käsitellyt niillä kerättyä dataa ja kertoo satelliittidatan ja maastotarkkailutietojen täydentävän hyvin toisiaan antaen paljon arvokasta tietoa hankesuunnittelun tueksi.
Tuulivoima-ala noudattaa ohjeistuksia
Tuulivoima-ala noudattaa mielellään myös ohjeistuksia, joilla pyritään tasapainoiseen ratkaisuun maakotkan elinvoimaisuuden ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisessa. Tällä hetkellä tuulivoimarakentamisessa noudatetaan vuodelta 2022 peräisin olevaa Metsähallituksen Hyvät käytännöt maakotkalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin -ohjeistusta.
Ohjeistus antaa tarkat raamit elinpiiri- sekä törmäysmallinnusten tekemiseksi, jotka laaditaan maakotkan reviirille suunniteltavalle hankkeelle osana vaikutusten arviointia. Törmäysmallinnuksella arvioidaan törmäysriskiä tuulivoimalaan, kun taas elinpiirimallinnusta käytetään maakotkan ydinreviirin mallintamiseksi. Elinpiirimallilla pyritään ennustamaan maakotkan liikkeitä ja Mäkelän mukaan käytäntö on osoittanut sen toimivan varsin hyvin, kun mallinnuksen tuloksia on verrattu maastotarkkailuilla tai satelliitin avulla tehtyihin havaintoihin. Myös ympäröivien hankkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan hankekohtaisissa maakotkaselvityksissä niin ikään Metsähallituksen ohjeistuksen mukaisesti.
Lisäksi Ympäristöministeriö kaavailee Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (2016) -julkaisun ohjeistuksen päivittämistä, minkä tuulivoima-ala ottaa erittäin myönteisesti vastaan.
Tuulivoimahankkeen suunnittelussa tavoitteena on aina, että kyseinen maakotkareviiri pysyy elinvoimaisena, eikä sen tilaa heikennetä. Kattavan suunnittelun ja selvitystyön voidaankin katsoa olleen onnistunutta, koska lisääntyneen tuulivoimarakentamisen aikana on maakotkakanta edelleen jatkanut kasvuaan, ja laji on elinvoimaisempi kuin aiemmin.
Vaikutuksia voidaan vähentää ja elinvoimaisuutta tukea myös tuulipuiston käytön aikana
Tuulipuiston toiminnan aikana maakotkakantaa voidaan tukea monin eri keinoin, kuten haaskaruokinnalla sekä tekopesiä rakentamalla. Ympäristöä muokkaamalla voidaan myös vaikuttaa maakotkan käyttäytymiseen: avoimia saalistusalueita voidaan lisätä toisessa osassa reviiriä, kauempana tuulivoimaloista ja toisaalta tuulivoimapuiston läheisyydessä voidaan suosia tiheämpää metsärakennetta, jolloin elinympäristö ei olisi maakotkalle niin houkutteleva. ”Näistä tulee tietysti sopia aina erikseen alueen maanomistajien kanssa”, Mäkelä täydentää ja jatkaa: ”Mikäli hankesuunnittelun aikana suunnitelmasta joudutaan poistamaan tuulivoimaloita, on tämä laskennallisesti hyvin kallis toimenpide. Samalla rahalla voitaisiin tehdä paljon enemmän ja vaikuttavampia toimenpiteitä maakotkan suojelemiseksi, kuten elinympäristöä muokkaamalla ja erilaisilla kompensaatiotoimilla. Nämä olisivat tehokkainta toteuttaa keskitetymmin yhdessä alan kaupallisten toimijoiden kanssa, jolloin niiden kokoluokka ja vaikuttavuus olisivat vielä suurempia”.
Merilinnuston osalta Arenso Oy on Porin Tahkoluodossa menestyksekkäästi käyttänyt myös lintututkaa vähentämään voimaloiden linnustovaikutuksia. Samaa teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös sisämaassa. Tutka- ja kamerajärjestelmiä käytetään havaitsemaan tuulivoimalaa lähestyvä lentävä objekti, jolloin voimala voidaan pysäyttää törmäyksen estämiseksi. Järjestelmistä on saatu paljon hyviä kokemuksia ympäri maailmaa. Suomessa ei toistaiseksi ole lainsäädäntöä, joka antaisi selkänojaa viranomaisille ja hanketoimijoille siihen, että kyseisiä järjestelmiä voitaisiin huomioida vaikutusten arvioinnissa lievennyskeinona. Tähän alalla toivotaan muutosta.
Tasapainon löytäminen on kaikkien yhteinen intressi
Uusiutuva energia-ala arvostaa suuresti hyvää ja ratkaisuhenkistä keskustelua eri toimijoiden kesken. Ala haluaa olla aktiivinen toimija maakotkakannan elinvoimaisuuden ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisessa.
Suomen uusiutuvat ry kutsuikin viime keväänä yhteisen keskustelun äärelle tuulivoima-alan sekä päiväpetolintujen ja villieläinhoitoloiden suomalaiset asiantuntijat. Tavoitteena oli löytää yhteistyössä vastuullinen toimintamalli muun muassa tuulivoimaloiden aiheuttamien yksittäisten vahinkojen korvaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ala on myös sitoutunut kartuttamaan tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista maakotkaan. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti vuonna 2023 WINDLIFE – Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla –hankkeen, jossa yhtenä tutkimuskohteena on maakotka. Mukana hankkeessa on Suomen uusiutuvat sekä 14 tuulivoimayhtiötä.
Ilmastonmuutos on suurin uhka eläinkunnan ja kasvillisuuden monipuolisuudelle sekä elinvoimalle. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat myös kuntien ja erilaisten yhteisöjen arjen ilmastoteko. Siksi alana vaalimme aina tasapainoa, koska yhteiselomme hyötyy uusiutuvasta energiasta.
Lähteet:
Metsähallitus (https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-suojelu/maakotka/)
Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä poronhoitoalueen merikotkan pesinnöistä vuonna 2024, Metsähallitus 2024 (https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/raportti-maakotkan-muuttohaukan-tunturihaukan-seka-poronhoitoalueen-merikotkan-pesinnoista-vuonna-2024/)
Kunnianhimoinen vastuullisuusraportointi on yrityksen kilpailuetu
Vastuullisuusraportoinnista saatavalla datalla on yritykselle muitakin hyötyjä kuin pelkkä raportointivelvoitteen suorittaminen. Tietoa laajasti hyödyntämällä on mahdollista tehdä tuloksekkaampaa liiketoimintaa, tehokkaampaa riskienhallintaa, luoda kilpailuetua ja sitouttaa henkilöstöä. Tärkeää on, ettei vastuullisuusraportointi jää vain johdon ja vastuullisuusasiantuntijan työksi, vaan kerätyn tiedon avulla tähdätään aidosti toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävään kehitykseen. Skarta Energy toimii hyvänä esimerkkinä, miten vastuullisuusraportointiin sitoutetaan koko organisaatio urakoitsijoineen ja saadaan yhdessä hyviä tuloksia.
Vastuullisuusraportointivaade lähtee usein omistajista ja yhtiöön sijoittaneista rahoittajista. Vastuullisuus ja sen mittaaminen on kuitenkin syytä juurruttaa koko henkilöstön selkäytimeen. Skarta Energy osallistui yhdessä omistajansa CapMan Infran kanssa ensimmäistä kertaa GRESB-arviointiin saavuttaen 84 pistettä ja viisi tähteä development asset -luokassa sekä ensimmäisen sijan vertailuryhmässään.
Vastuullisuusraportoinnin tiedot tarjoavat läpinäkyvyyttä ja auttavat yritystä viestimään vastuullisuustoimista. Vastuullisuustavoitteiden täyttämisestä kertominen parantaa yrityksen mainetta ja lisää sidosryhmien luottamusta. Myös työtyytyväisyys ja osaajien kiinnostus yritystä kohtaan voi kasvaa, kun nähdään, että se aidosti panostaa vastuullisiin käytäntöihin.
GRESB- maailmanlaajuinen raportointialusta
GRESB on erityyppinen ja -laajuinen alusta verrattuina muihin raportointityökaluihin. Se mahdollistaa, että validin datan keräämisessä puhutaan samoista asioista eri maissa. Maailmanlaajuisesti investointikohteita etsivät rahoittajat voivat paremmin verrata yritysten vastuullisuustoimia keskenään olipa kyseessä sitten pohjoismaalainen, eurooppalainen, kiinalainen tai intialainen yritys.
”GRESBin kansainvälisen viitekehyksen mukaisen raportoinnin avulla organisaatiosta saadaan läpinäkyvää ja vertailukelpoista dataa investoijille, jotka edellyttävät, että heidän sijoituskohteillaan on oltava vastuullisuusasiat riittävällä tasolla sekä myös resursseja datan keräämiseen – joko talon sisällä tai ulkopuolelta hankittuna”, Skarta Energyn HSEQ-päällikkö Anna Korhonen toteaa.
Vastuullisuusraportointi tuo esille alueet, joissa yritys voi parantaa suoritustaan, kuten hiilijalanjälki, energian ja veden kulutus, työolosuhteet tai eettiset hankintaketjut. ”Systemaattinen raportointi luo seurattavan rungon ja paremmat edellytykset oman toiminnan kehittämiseen. Datan avulla voimme tunnistaa kehityskohteita, joita voimme kuvata ESG-tiekartalla tai strategialla. Kunnossa oleva vastuullisuusraportointi ja -resurssit ovat myös eduksi, kun pyritään saamaan parempia laina- tai rahoitusehtoja”, Korhonen kertoo
ESG-raportointi kasvattaa kunnianhimoa vastuullisuustoimiin
On tärkeää, että ESG-raportointia (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) tehdään läpi koko hankintaketjun. Vastuu on aina tilaajalla. Saatu tieto auttaa myös tavoitteiden asettamisessa ja seurantamittareiden kehittämisessä.
”Tarvittavan datan kasaan saaminen on vielä paljon manuaalista, mutta teemme paljon yhteistyötä kaikkien eri urakoitsijoiden kanssa. Jo urakoiden kilpailutusvaiheessa arvioimme yrityksen raportointivalmiudet. Urakoitsijat, kuten omakin henkilökunta, sitoutuvat toimittamaan tarvittavia lukuja ja tekemään turvallisuushavaintoja työmailta. Tilannetta avittaa vastuullisuustietoisuuden kasvu ja kyllä urakoitsijat haluavat tässäkin työssä auttaa. Totta kai, tiedon keräysprosessien luominen voi alkuun olla haastavaa, mutta yhteistyöhalua on, ja pian monikaan ei tyydy enää vain lainmukaiseen minimiin vaan kunniahimo kasvaa”, Korhonen kertoo kokemuksistaan.
Urakoitsijat toimittavat Skarta Energylle mm. sosiaalisen ja ympäristövastuun tunnuslukuja, työtapaturma ja läheltä piti -tilanteet sekä vuosittaiset koosteet turvallisuushavainnoista. Hyvänä työkaluna on tähän asti toiminut maksuton Työturvallisuuskeskuksen tapaturmatutka.
Johdon sitoutuminen on onnistumisen edellytys
Johdon sitoutuminen ja ylipäätään vastuullisuuden kokonaisuuden ymmärtäminen vastuullisuusraportointiin on kaikkein tärkeintä työssä onnistumisessa. Tietoa on kerättävä vuositasolla kaikista organisaation toiminnoista.
”Meillä vastuullisuus on sisäänrakennettu läpi organisaation. Vastuullisuustiimi puhumattakaan yksittäisestä asiantuntijasta ei voisikaan kerätä dataa yksin. Raportoijan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että kaikelle informaation ja lukujen keräämiselle nähdään arvo talon sisällä ja työn tekemiseen sekä prosessien luomiseen saadaan riittävästi aikaa”, Anna Korhonen painottaa.
GRESB-tuloksista on helppo tehdä suunnitelma kehityskohteista ja niiden priorisoinnista. Skarta Energyllä nyt saavutetuista hyvistä tuloksista myös muistetaan kiittää henkilöstöä heidän panoksestaan ja samalla innostetaan koko organisaatio mukaan tekemään havaintoja esimerkiksi erilaisilla turvallisuuskampanjoilla. Korhosen mukaan motivointia toiminnan jatkuvaan parantamiseen sekä työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin tähtäävien havaintojen tekemiseen voi lisätä myös aiheen kytkeminen henkilö- tai tiimikohtaiseen bonukseen. Vastuullisuus kuuluu kaikille.
Hyvään tasoon ei kuitenkaan kannata tuudittautua, vaan on jatkettava hyviä toimia ja varauduttava maailman muuttumiseen. Esimerkiksi kyberturvallisuuteen, riskienhallintaan ja tietoturvaan sekä muihin yllättäviin muutoksiin, kuten koettu koronapandemia, on opittava vieläkin paremmin varautumaan.
GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) on maailmanlaajuinen ja riippumaton organisaatio, joka tarjoaa sijoittajille ja johtajille validoitua ESG-suorituskykydataa ja vertailuanalyysejä liiketoimintatiedon, toimialan sitoutumisen ja päätöksenteon parantamiseksi. GRESB on missiolähtöinen ja sijoittajavetoinen organisaatio, joka tarjoaa käytännöllistä ja läpinäkyvää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvää dataa rahoitusmarkkinoille.
Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet esittäytyvät: Esa Holttinen
Keitä ovat vuoden 2024 Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet ja mikä heidät on saanut innostumaan hallitustyöstä? Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan hallituksemme jäseniin.
Paras tuuli- tai aurinkomuistosi?
Yli 30 vuoden uraan tuulivoima-alalla mahtuu kaikenlaista, yhtä ”huippukohtaa” on vaikea nimetä. Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan merituulipuiston rakentaminen Tahkoluodossa vuonna 2017 oli varmasti yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista.
Miltä sinun tulevaisuuden energia-ala näyttää?
Energiamurroksessa on itse asiassa kyse uudesta teollisesta vallankumouksesta. Käynnissä oleva siirtymä tulee jälkipolvien silmissä näyttämään yhtä merkittävältä kuin siirtyminen hevosista ja rattaista autoliikenteeseen tai kirjepostista sähköiseen viestintään. Muutoksen perinpohjaisuus tulee olemaan niin totaalinen, että sitä on toistaiseksi mahdotonta täysin hahmottaa.
Mikä rooli Suomen uusiutuvilla on tulevaisuuden energia-alalla?
Yhdistyksestä tulee kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä merkittävin ja luotetuin vaikuttaja Suomen energiakentässä.
Miksi koet tärkeäksi olla mukana Suomen uusiutuvien hallituksessa?
Oma työnkuvani painottuu nykyisin merituulivoimaan. Koska merituulivoimalla on todella suuri potentiaali Suomessa, on tärkeää että sen edistäminen saa yhdistyksessä riittävän painoarvon ja priorisoimme oikeita asioita.
Metsäpeura on poron villi serkku
Suomenpeuraksikin kutsuttu metsäpeura tulee hankesuunnittelijoiden työpöydälle yhä useammassa tuulivoimahankkeessa. Tutustutaanpa siis hiukan metsäpeuraan, jotta oppisimme tuntemaan tämän Suomen luonnossa jo vuosituhansia käyskennelleen lajin paremmin sekä ymmärtämään, miksi lajia suojellaan ja miten se huomioidaan tuulivoimahankkeissa.
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peuran alalaji, eli se kuuluu samaan lajiin tunturipeuran, poron ja Pohjois-Amerikan karibujen kanssa. Pohjoisella pallonpuoliskolla elävä metsäpeura on kehittynyt omaksi alalajikseen edellisen jääkauden aikana yli 10 000 vuotta sitten. Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva laji on aikoinaan elänyt koko metsäisen Suomen alueella ja on jo vuosituhansien ajan ollut tärkeä paikallisille yhteisöille niin riistaeläimenä kuin kulttuurillisessakin merkityksessä.
Metsäpeura vaihtaa elinympäristöään vuodenkierron mukaan. Keväisin se vaeltaa kesälaitumilleen soisille metsämaille, kun taas syksyn tullen metsäpeura siirtyy talvilaitumilleen karujen jäkäläkankaiden äärelle. Metsäpeura saa vain yhden vasan vuodessa, mikä tekee lajista herkän kannan vaihteluille.
Kanta kasvussa suojelun ansiosta
Suomen metsäpeurakanta metsästettiin sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji palasi sotien jälkeen Kainuuseen itärajan takaa Venäjältä. Palautusistutusten myötä lajin levinneisyysaluetta on saatu laajennettua Kainuusta Suomenselälle.
Tänä päivänä metsäpeuraa tavataankin Suomenselällä jo poronhoitoalueelle asti. Tiheimmillään kanta on Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ja harvempana lajia esiintyy Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Paasivaara on tutkinut metsäpeuroja pitkään ja kertoo kannan kehityksessä tapahtuneen myönteistä kehitystä erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana: ”Suomenselän kanta on jopa kaksinkertaistanut kahteen tuhanteen yksilöön, koska vapaata elinympäristöä on ollut tarjolla. Myös Kainuun kanta on lähtenyt varovaiseen nousuun seitsemästäsadasta noin yhdeksäänsataan yksilöön vasatuoton parannuttua”.
Globaalisti katsottuna Suomella on erityinen asema metsäpeuran suojelussa, sillä Fennicus-alalajia tavataan Suomen lisäksi vain Venäjän luoteisosissa. Paasivaaran mukaan Venäjän populaation varaan metsäpeurakannan elinkykyä ei kuitenkaan voi laskea, sillä poliittisten jännitteiden vuoksi Venäjältä ei enää saada tietoa lajin kannan kehityksestä ja siellä metsäpeuraa on myös salametsästetty.
Uhanalainen laji metsäpeura ei kuitenkaan onneksi ole vaan se luokitellaan silmälläpidettäviin lajeihin. Metsäpeura kuuluu Euroopan Unionin (EU) säätämän luontodirektiivin liitteen II lajilistalle, mikä tarkoittaa, että sen suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimen alueita eli käytännössä Natura 2000 -alueita. Liitteeseen II kuuluu metsäpeuran lisäksi yli sata Suomessa esiintyvää lajia. Osa liitteen lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, mutta tähän joukkoon metsäpeura ei kuulu. Riistalajina se ei myöskään ole yhtä tiukasti suojeltu laji kuin esimerkiksi susi.
Suomalainen uhanalaisuuslistaus katsoo metsien käytön ja metsärakenteen muutoksen olevan metsäpeuraa uhkaavia tekijöitä. Silmälläpidettävyyden syinä mainitaan lisäksi risteytyminen poron kanssa, liikenne ja suurpetokantojen kasvu etenkin Kainuun seudulla.
Tuulivoimahankkeet törmäävät metsäpeuraan yhä useammin
Koska tuulivoimaloiden määrä Suomessa kasvaa vilkkaan rakentamisen myötä ja toisaalta metsäpeuran elinalue on laajentunut, myös yhä useammin tuulivoimahanke törmää jo suunnitteluvaiheessa metsäpeuraan.
”Vaikka metsäpeura ei ole tiukasti suojeltu laji, tuulivoimahankkeen vaikutukset metsäpeuraan arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteydessä nykyään käytännössä aina, jos hanke sijaitsee metsäpeuran elinalueilla”, kertoo OX2-yhtiön projektipäällikkö Heli Harjula. Hankkeen vaikutuksia selvitetään usein myös erillisessä Natura-arvioinnissa, jos metsäpeura on suojeluperusteena hankkeen vaikutusalueen Natura-alueilla.
Selvityksissä voidaan hyödyntää esimerkiksi olemassa olevaa tietoa, kuten Luonnonvarakeskuksen tuottamia aineistoja pannoitettujen metsäpeurojen liikkeistä sekä ennustekarttaa metsäpeuralle tärkeistä vasontaympäristöistä. Metsäpeurojen esiintymistä voidaan myös selvittää esimerkiksi riistakameroilla, dronelennoin sekä muutoin havainnoimalla.
Vaikka lajin suojelustatuksessa ei ole tapahtunut muutoksia, on metsäpeura viime vuosina noussut vahvasti esille tuulivoimahankkeissa. Vaatimukset metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten selvittämiselle ovat alan toimijoiden mukaan tiukentuneet, mikä hankaloittaa jo nyt tuulivoimahankkeiden kehittämistä. Erityisesti viiden kilometrin suojaetäisyysvaatimukset, ekologisten yhteyksien turvaaminen Natura-alueiden ulkopuolella sekä erilaiset tulkintaerot eri viranomaisten välillä nostattavat kritiikkiä. Myös metsäpeuraa koskevien selvitysmenetelmien määrittelyihin toivotaan tarkennuksia.
Vaikutuksia arvioidaan parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Lisätietoa Suomen olosuhteista tullaan kartuttamaan muun muassa Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 käynnistämässä WINDLIFE – Tuuliriista -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää tuulivoiman vaikutuksia metsäpeuraan. Tuloksia hankkeesta tullaan saamaan jo tulevina vuosina, mistä Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen iloitsee painottaen samalla, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kuitenkin kiire, sillä ilmastonmuutoksesta kärsivät niin luonto, eläimet kuin ihmisetkin. Siksi tuulivoimaa pitää voida rakentaa Suomeen. Hän toivoo, että kansallisesti löydettäisiin yhtenäinen linjaus, miten metsäpeurat tulee huomioida suunnittelussa ja arvioinneissa, jotta tuulivoimarakentamista voidaan edistää pitkäjänteisesti niin metsäpeurat kuin uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet huomioiden.
Lähteet: Korkeasaari, WWF, Metsähallitus, Ympäristönhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi)
Suomen uusiutuvien valiokuntien esittely: Viestintävaliokunta
Reetta Nurmo
Yritys: ABO Energy Oy
Työnimike: Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Valiokunta: Viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Viestintävaliokunnan tehtävänä on tukea Suomen uusiutuvat ry:n viestintää ja tuoda jäsenistön ääni mukaan. Yhtä lailla viestintävaliokunta on linkki jäsenyritysten viestintään, jolloin sitä voidaan hyödyntää alan viestien eteenpäin viemiseen jäsenyritysten kautta.
Kerro itsestäsi ja urastasi tuuli- ja aurinkovoiman parissa
Aloitin ABO Energyllä viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana helmikuussa 2023 ja jo kuukauden päästä istuin ensimmäisessä viestintävaliokunnan kokouksessa varajäsenen roolissa. Tuulivoimaviestintää olen ensimmäisen kerran urallani ollut tekemässä vuonna 2017, kun eräs alan toimija rantautui Suomeen. Konsulttina olen ollut myös muutama vuosi sitten järjestämässä ensimmäistä mediatilaisuutta teollisesta aurinkovoimasta Suomessa. Kuluneet vajaa pari vuotta ovatkin olleet sitten varsinainen syväsukellus suomalaiseen uusiutuvan energian alaan, sen sääntelyyn ja rooliin Suomen energiakentällä.
Mikä oli kimmokkeesi hakeutua Suomen uusiutuvien valiokuntatoimintaan mukaan?
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana minulle on kriittistä olla alati kartalla, missä ala menee ja mitkä asiat ovat pinnalle. Mukaan houkutteli myös helppo tapa törmäyttää omaa ajattelua mainioiden, muista yhtiöistä tulevien kollegojen kanssa sekä halu vaikuttaa alan kehitykseen ja maineeseen. Tällä alalla maine kun on yhteinen.
Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta?
Jos muut harrastivat lapsena joukkuelajeja ja soittamista, minä harrastin järjestötoimintaa. Paras koulu edunvalvontaan oli Suomen Lukiolaisten Liitto, jossa toimin aktiivisesti koko lukioajan ja vähän päälle. Olen pyörinyt puoluepolitiikan laitamilla koko aikuisikäni osittain omasta halusta ja osittain puolipakosta ystäväpiirin kautta. Konsulttina olen tehnyt vaikuttamista viestinnän keinoin kymmenille järjestöille ja yrityksille vuosien aikana. Nykyisessä tehtävässä on rauhoittavaa keskittyä yhteen toimialaan, josta kuitenkin riittää opittavaa vielä vuosiksi eteenpäin ja jonka merkitys yhteiskunnassa on kriittinen monella tavalla.
Miten valiokuntatyö on kehittynyt tai mihin suuntaan aiot kehittää toimintaa sinun puheenjohtajakaudellasi?
Viime vuosi oli meillä viestintävaliokunnassa etsikkoaikaa. Kiitos tämän prosessin ja valmistuvan Suomen uusiutuvien uuden strategian, tällä hetkellä työmme painopisteet tulevalle kaudelle näyttävät hyvin selkeiltä: tehtävämme on lähteä jalkauttamaan uutta strategiaa viestinnän keinoin. Käytännössä tuomme jäsenistön äänen ja näkemyksen järjestön viestintästrategiaan ja sen jälkeen viestintäsuunnitelmaan. Haluan tuoda mukaan myös parhaiden oppien ja innostavimpien esimerkkien jakamista, että voimme alana menestyä entistä paremmin.
Mitä asioita olette viimeksi käsitelleet?
Ensimmäisessä kokouksessa tärkein asia oli oppia tuntemaan toinen toistamme, koska valiokunnan jäsenistö vaihtui suurelta osin. Saimme lyhyen katsauksen Suomen uusiutuvien strategiaan ja sovimme, että ehdotamme hallitukselle edellä mainittuja tehtäviä tälle toimikaudelle. Keskustelimme jonkin verran myös työskentelytavoista. Pilotoimme viime kaudella yhteistyöskentelyä vastuullisuustyöryhmän kanssa työpajamenetelmällä. Haluaisimme jatkaa tällaista työtapaa ja ristiinpölyttämistä muiden valiokuntien ja työryhmien kanssa jatkossakin.
Millaisia yhteistyökuvioita valiokuntanne on rakentanut vuosien aikana?
Innostavimpia esimerkkejä menneeltä kahdelta kaudelta itselleni ovat olleet edellä mainittu yhteinen työpaja vastuullisuustyöryhmän kanssa ja ennen eduskuntavaaleja toteutettu alan yhteinen kannanotto Maaseudun Tulevaisuuden kannessa. Viime vuonna toteutettu Päivä tuulipuistossa -tempaus oli mielestäni myös yhteinen onnistuminen alan toimijoilta. Nyt haluaisin tiivistää yhteistyötä hallituksen ja muiden valiokuntien osalta ja tunnistaa entistä paremmin paikat, joissa viestintävaliokunta voisi edistää yhteisiä tavoitteita.
Mitkä ovat omat toiveesi valiokunnan toiminnassa?
Kohti strategisempaa ja virtaviivaisempaa tekemistä, konkreettisia tuloksia.
Mitkä ovat tärkeimmät lainsäädännölliset muutokset, joita toivot näkeväsi uusiutuvan energian alalla?
Omat toiveeni kohdistuvat ennen kaikkea yhtenäisiin ja jaettuihin toimintatapoihin sekä tulkintoihin. Pidän vaarallisena nyt valloillaan olevaa kehitystä, joissa yksittäiset virkahenkilöt soveltavat yhteisiä sääntöjä poiketen totutusta tai yksittäisten tutkijoiden näkemyksistä tulee totuus ilman varmennettua tutkimuspohjaa – tyypillisesti meille alan toimijoille epäedulliseen suuntaan. Valttimme maana kansainvälisessä investointiympäristössä on ollut hyvät ja selkeät pelisäännöt, joihin viranomaiset ja yrityssektori ovat sitoutuneet. Sitä ei ole varaa menettää.
Mitä haluaisit kertoa valiokuntatoiminnasta kiinnostuneille?
Ei ole toista yhtä oivallista tapaa lähteä luomaan uusia tuttavuussuhteita alan sisällä kuin valiokuntatyöskentely.