80 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä tuulivoiman määrää. Yli 82 prosenttia on huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja kymmenet tuhannet kansalaiset ovatkin vaatineet lisää kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin ilmastomarsseilla, erilaisissa ilmastokampanjoissa ja -vetoomuksissa. Samaan aikaan poliittisessa järjestelmässä asioiden edistäminen on hidasta ja reunaehtoja on paljon. Lisäksi poliitikot väistämättä elävät maailmassa, jossa seuraavat vaalit ovat aina viimeistään neljän vuoden päästä. Ilmastonmuutos on muun muassa IPCC-raportin mukaan käännepisteessä, jossa radikaaleja toimia on tehtävä nyt, tällä vaalikaudella. Kipeiden päätösten tekeminen ei ole helppoa – siksi meidän on äänestäjinä annettava tukemme ehdokkaille, jotka ovat valmiita tekemään isojakin päätöksiä. Tuulivoima-alalla on paljon rakennusvalmiita hankkeita, jotka voidaan rakentaa hyvin nopeasti valmiiksi tuottamaan puhdasta, päästötöntä sähköä, kunhan investointiympäristö on kunnossa. Tuulivoimayhdistyksen vaaliteesit kokoavat yhteen keskeiset elementit, joita nyt tarvitaan.
Kunnianhimo
Suomen tulee Ruotsin tavoin asettaa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle. Tuulivoiman osuus tulee olla 30 – 30 – 30 eli vuonna 2030 tulee sähkönkulutuksesta kattaa 30 prosenttia puhtaalla kotimaisella tuulivoimalla. Koska yhteiskunta sähköistyy ja sähkönkulutuksen voi olettaa ensi vuosikymmenellä nousevan, vastaa osuus noin 30 TWh:n vuosittaista tuotantoa eli nykyisen 6 TWh tuotannon viisinkertaistamista. Nykyisten 700 voimalan lisäksi tarvitaan noin 1200 – 1400 tuulivoimalaa lisää.
Tällä hallituskaudella tuulivoiman vuosituotannon tulee nousta 10 TWh:iin, minkä lisäksi hallituskauden lopussa tulee olla tehtynä 5 TWh:n edestä investointipäätöksiä tuulivoimahankkeista Mikäli markkinaehtoista tuulivoimarakentamista ei tule 2 TWh:a vuodessa, tulee hallituksen tehdä toimenpiteitä riittävän puhtaan sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Lukuisat yritykset, jotka tekevät tuulipuistojen suunnittelua, rakentamista, voimaloiden kuljetuksia, nostoja ja huoltoja tarvitsevat jatkuvuutta liiketoimintaansa. Tempoileva rakentamistahti ei ole hyväksi.
Vakaus
Suomea on perinteisesti pidetty vakaana ja ennakoitavana investointiympäristönä, mutta mainetta on helppo haavoittaa. Retroaktiiviset muutokset tai niillä uhkailu ovat myrkkyä sekä koti- että ulkomaisille investoijille. Edellisen hallituksen tekemä syöttötariffijärjestelmän peukalointi ja tuulivoimaloiden kiinteistöveron rajut muutokset ovat heikentäneet vakaata mainetta. Kunnianhimoiset tavoitteet ja päämäärätietoinen kulkeminen niitä kohti lisäävät vakautta. Tuulivoimaan tehtävät muutokset eivät vaikuta ainoastaan halukkuuteen investoida tuulivoimaan, vaan yleisesti Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Erikseen ei ole olemassa tuulivoimainvestoreita, vaan samat tahot investoivat muuhunkin rakentamiseen maassamme.
Päästöille hinta
Teoriassa päästökauppa ohjaa markkinoita niin, että saastuttavia ratkaisuita ja energialähteitä ei käytetä. Päästökauppa ei ole kuitenkaan käytännössä toistaiseksi toiminut siten, että sillä olisi ollut merkittävää vaikutusta yritysten toimintaan. Päästökauppaan on tehty korjauksia ja päästöoikeuden hinta näyttäisi olevan nyt nousussa. Hallituksen tuleekin seurata, korjautuuko päästökauppa niin, että se ohjaa uusiutuvan energian lisärakentamiseen päästöjen nousseen hinnan vuoksi. Mikäli näin ei tapahdu, tulee hallituksen varmistaa puhtaan sähköntuotantokapasiteetin kasvu muilla keinoilla.
Siirtoyhteydet
Suomen sähköverkko on varmatoimisimpien ja kehittyneimpien joukossa koko maailmassa. Hallituksen tulee varmistaa, että Suomella on edellytykset kehittää verkkoa niin, että kasvavan tuulivoimarakentamisen myötä verkkokapasiteetin puutteesta ei missään vaiheessa tule pullonkaulaa tuulivoimarakentamiselle. Kasvavaa ajallisesti vaihtelevan tuotannon osuutta voidaan tasata lisäämällä siirtoyhteyksiä. Maiden välisiä siirtoyhteyksiä kehittämällä Suomesta voisi myös tulla sähkön nettoviejä nykyisen 20 prosentin tuonnin sijasta.
Merituulivoima
Merituulivoiman kustannukset laskevat rajusti ja teknologia kehittyy nopeasti. Suomen on mahdollista merkittävästi lisätä merituulivoiman osuutta alkavalla vuosikymmenellä. Tällä hetkellä merituulivoiman luvittaminen on monimutkaisempaa kuin maatuulivoiman luvittaminen. Lisäksi merituulivoimaloiden maksama kiinteistövero on kohtuuton. Suomessa maatuulivoimalasta maksetaan sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa, Ruotsissa 85 000 euroa. Suomalainesta merituulivoimalasta maksetaan kiinteistöveroa sen elinkaaren aikana yli 1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron osuus tuotettua megawattituntia kohden on merituulivoimalla yli 6 euroa.
Sitran 2018 julkaisemassa, McKinsey & Companyn kanssa yhdessä tekemässä raportissa selvitettiin kustannustehokkaita tapoja vähentää Suomen päästöjä. Merituulivoiman osuudeksi raportissa määriteltiin 15 TWh:n tai 4000 MW:n tuotanto, joka tulee tuotantokäyttöön 2024 – 2030 välillä.