Käynnissä olevassa energiamurroksessa moni asia menee uuteen malliin. Ytimessä on tietysti se, miten irtaudumme ja pääsemme eroon fossiilisesta energiasta, joka on meillä paljolti tuonnin varassa. Toinen näkökulma on yhteiskunnan sähköistyminen. Itse sähköjärjestelmä meillä on lähes kokonaan hiilineutraalia tuotantoa, mutta valtava sähköistymisloikka on vielä edessä teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen kohdalla.
Kolmas näkökulma liittyy kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoon – se on paikallista. Energiantuotanto ympäri Suomen on viisasta, se on perimmäisesti turvallisuuskysymys. Se on myös elinkeino, joka mahdollistaa työllistävät hankintaketjut ja vihreän siirtymän investoinnit. Kotimainen tuotanto myös näkyy ja kuuluu. Siinä missä fossiilisen energian haitat ovat joko kaukana piilossa tai ilmassa näkymättömänä, paikallinen energiantuotanto tulee meitä lähelle.
Kulmakivinä kiinteistöveromalli ja laadukas kaavoitus
Paikallisen tason päätöksenteko ja virkavalmistelu nousee erittäin tärkeään rooliin, kun tuulivoimayhtiöiden kanssa yhteistyössä kehitetään hankkeita ja etsitään ratkaisuja tuulivoiman yhteensovittamisessa paikalliseen asukasyhteisöön ja luontoon.
On muodostunut kaksi tuulivoimarakentamisen päätöksenteon kulmakiveä, joilla on myös kansainvälistä arvoa toimia esimerkkeinä. Kyse on Suomen vahvuuksista ja toimintatavoista, joilla on voitu rakentaa kotimaista energiaa luottamusta herättävällä tavalla, kun paikallisen energiantuotannon sosiaaliset vaatimukset kuntayhteisössä on huomioitu tosissaan.
Ensinnäkin tuulivoiman kiinteistöveron Suomen malli on osoittanut olevansa erinomaisen toimiva verotuskäytäntö, jota maassamme ei kannata lähteä muuttamaan esim. valtionosuuksien tasausjärjestelmällä. Paikallisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden kannalta on todella perusteltua, että kiinteistövero kannetaan sinne, jossa tuulivoiman aiheuttamat haitat ovat. Ruotsissa vastaavaa mallia ei ole, ja siellä meidän malliamme kadehditaan ja aivan syystä.
Toiseksi suomalainen kunnallinen päätöksenteko ja luotettava virkavalmistelu tuulivoimaosayleiskaavan myötä luovat alustan avoimelle vuorovaikutukselle ja laadukkaalle suunnittelulle. Yhteistyössä tuulivoima-alan hankekehittäjien kanssa kunnat voivat koko tuulipuiston toteutuksen ajan käydä keskustelua, jossa ratkoa eri haasteita ja tehdä tutummaksi sekä turvallisemmaksi paikallista energiantuotantoa. Kunnan kaavoitus ja sen asettamat vaatimukset ohjaavat tarkempaa suunnittelua ja selvitystä, jotka parantavat tuulivoiman yhteensovittamista sillä alueella, jonne tuotantoa on katsottu hyväksi rakentaa.
Demokraattinen yhteistyö avainasemassa
Kiteyttäen kuntien demokraattiset elimet tuovat paikallista energiantuotantoa koskevan päätöksenteon lähelle tavallisia ihmisiä. Se on luottamusta herättävä toimintamalli, joka lisää myös kuntien päätöksenteon arvoa, kun kyseessä on yleensä kymmenien miljoonien eurojen yritystoiminnan investoinnit. Kunnilla on siis väliä ja niillä on ratkaisevan tärkeä roolinsa, kun kotimaista uusiutuva sähköntuotantoa rakennetaan kestävällä tavalla.
Kansallisesta näkökulmasta on valtion taholta viisautta mahdollistaa paikalliselle tasolle merkittävä määrä päätösvaltaa, kun kyseessä on paikallisen elinkeinon ja energiantuotannon muoto. Tuulivoima tuo mukanaan hyötyjä ja haittoja, joita tosin on kaikilla energiantuotantomuodoilla tavalla tai toisella. Paikalliset päättäjät ja virkahenkilöt tietävät parhaiten mikä heidän kunnassaan on järkevä tapa toimia. Tuulivoima-ala haluaa olla mukana yhteistyössä, jolla parannetaan kotimaisen energian rakentamisen paikallisia vahvuuksia.