Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutusten arviointi on Suomessa käytännössä perustunut ulkomaisista tutkimuksista ja kirjallisuusyhteenvedoista saatavilla olevaan tietoon ja laskennallisiin arvioihin. Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen seurantatutkimuksen yhteenveto, ja nyt on vihdoin saatavilla myös todellista maastoselvityksiin perustuvaa tietoa lintujen käyttäytymisestä toiminnassa olevien tuulipuistojen alueella Suomessa.
Kattava seurantatutkimus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on toteuttanut vuosien 2014–2018 aikana rakennettujen tuulipuistojen linnustovaikutusten seurantaa Perämeren rannikkoalueella Simossa ja Iissä sekä Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa. Seuranta-alueella on yhteensä 182 tuulivoimalaa 13 tuulipuistossa. Suurin osa tuulivoimaloista on rakennettu vuosina 2014–2015, joten kyse on ensimmäisistä Suomeen rakennetuista teollisen mittakaavan maatuulipuistoista. Perämeren rannikkoalueelle sijoittuu valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä sekä alueellisesti tärkeitä lepäily- ja ruokailualueita.
Linnustovaikutusten seuranta on toteutettu 2014-2018 yhteistyössä alueen tuulivoimatoimijoiden kanssa, hankkeiden YVA-menettelyissä ja kaavoituksessa hyväksyttyjen seurantaohjelmien mukaisesti. Muuttavien lintujen käyttäytymistä tuulipuistojen alueella ja niiden lähiympäristössä on selvitetty muutontarkkailun avulla. Selvitysten kokonaistyömäärä on ollut mittava: esimerkiksi Simon ja Iin alueella tarkkailua on ollut keväisin ja syksyisin yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muutontarkkailun lisäksi seurannoissa on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Tuulipuistojen alueella on toteutettu myös pesimälinnustoselvityksiä sekä tarkkailtu esimerkiksi merikotkien ja kaakkurin ruokailulentoja.
Muuttavat linnut kiertävät
Seurantojen tulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot myös valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä. Kalajoella ja Pyhäjoella tuulipuistoja sijoittuu muuton pullonkaula-alueelle, jota pitkin valtaosa muuttoreitin kautta muuttavista linnuista muutti ennen tuulipuistojen rakentamista. Vuosina 2016-2017 noin 40 prosenttia alueella havaituista linnuista muutti tuulipuistojen kautta. Muuttoreitin painopiste oli siirtynyt tuulipuistojen länsipuolelle lähemmäs Perämeren rannikkoa.
Kalajoella lintujen lepäily- ja ruokailualueena käyttämät pellot sijaitsevat lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Valtaosasta alueita etäisyys on yli 1,5-2 kilometriä. Lepäily- ja ruokailualueiden sijainnissa ei havaittu tuulivoimaloista johtuvia muutoksia. Linnuille käyttökelpoisten alueiden sijaintiin vaikuttavat enemmän alueella harjoitettava maataloustoiminta sekä sen eri työvaiheiden ajoittuminen. Mustilankankaan tuulipuiston osalta on tarkkailtu muiden muassa kurkia, jotka erityisesti syysmuuton aikaan lentävät kahdesti vuorokaudessa tuulipuiston läpi liikkuessaan ruokailu- ja yöpymisalueen välillä. Kurkien on havaittu lentävän yöpymislentonsa tuulipuiston läpi ilman havaittavissa olevia ongelmia, koska tuulivoimaloiden välissä on useita satoja metrejä vapaata tilaa ja linnut näyttävät havaitsevan tuulivoimalat hyvin. Huonommissa sääolosuhteissa kurkien yöpymislentojen on todettu tapahtuvat selvästi törmäyskorkeuden alapuolella, käytännössä heti metsän latvusten yläpuolella.
Linnustovaikutusten seurannan yhteydessä on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja, kiertelemällä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita etenkin kevään ja syksyn muuttokaudella. Seurantojen aikana vuosina 2014–2018 on löydetty ja ilmoitettu yhteensä 48 tuulivoimalaan törmännyttä lintua, jotka edustavat 19 lajia. Suoria törmäyksiä on havaittu vain yksi. Lajistossa korostuvat tuulivoimalan torniin törmänneet metsäkanalinnut sekä tuulivoimalan lapoihin törmänneet lokkilinnut ja petolinnut. Metsäkanalintujen jälkeen runsaimmin törmänneet lajit ovat sellaisia, joiden lentotyyliin kuuluu usein kaartelu nousevissa ilmavirtauksissa. Lajistossa merkittävää on, että siellä ei ole ainoatakaan yleisesti tuulivoimaloiden törmäysvaikutuksille herkiksi arvioitua joutsenta tai hanhea, joiden valtakunnallisesti tärkeille päämuuttoreiteille Kalajoen ja Pyhäjoen tutkimusalueen tuulipuistot sijoittuvat.
Vaikutukset muuttaviin lintuihin hyvin vähäisiä
Seurantatutkimuksen merkittävin tulos on, että seurattujen tuulipuistojen vaikutukset alueiden kautta muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat jääneet vähäisiksi. Voimaloilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin, ja vaikutukset ilmenevät lintujen muuttoreittien sisällä tapahtuneena paikallisena ja pienipiirteisempänä muutoksena lintujen pyrkiessä kiertämään tuulipuistoja. Nykyaikaiset tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että ne eivät estä lintujen liikkumista myöskään tuulipuistojen alueilla, eikä tuulipuistojen rakentaminen näin ollen ole katkaissut valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä edes lintumuuton pullonkaula-alueilla. Toteutettujen selvitysten perusteella lintujen törmäykset tuulivoimaloihin ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheissa on arvioitu. Todetut törmäykset ovat kohdistuneet etupäässä paikalliseen lajistoon.
Tutkimukset ovat erinomainen esimerkki lintujen liikkumisesta ja käyttäytymisestä suhteessa suomalaiseen metsäympäristöön rakennettuihin tuulipuistoihin, jotka sijaitsevat lintujen valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä sekä alueellisesti tärkeiden lepäily- ja ruokailualueiden ympäristössä. Kiitokset tuulivoimayhtiöille, jotka ovat omalla ympäristötietoisuudellaan mahdollistaneet linnustovaikutusten seurantojen toteuttamisen.
Artikkeli on tiivistelmä laajemmasta Linnut-vuosikirjassa 2018 julkaistusta artikkelista (kirjoittaja Ville Suorsa).