Vuonna 1998 maailma ja Suomi näyttivät monin tavoin erilaisilta: Kestävä kehitys alkoi tulla tutuksi termiksi suurellekin yleisölle, mutta ilmastonmuutos ei vielä ollut kaikkien, jos kenenkään, huulilla. Tuulivoimaa Suomessa oli alle 20 MW ja monet vielä naureskelivat uudelle sähköntuotantomuodolle. Vain sinnikkäimmät näkivät siinä todellista potentiaalia tulla merkittäväksi osaksi sähköntuotantojärjestelmää. Aiemmin kuluttajat olivat olleet sidottuja ostamaan sähkönsä lähimmältä sähköyhtiöltä, mutta sähkömarkkinalain muututtua tämä rajoite oli poistunut ja sähkön saattoi ostaa mistä päin Suomea tahansa. Joukkorahoitus, 20 vuotta myöhemmin ajan hermolle noussut ilmiö, puuttui vielä aktiivisesta sanavarastosta. Näistä lähtökohdista onkin melko hämmästyttävää, että Suomen ensimmäinen ja edelleen ainut joukkorahoituksella tuulivoimaloita rakentanut yhtiö täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta.

Piskuisessa Lumijoen kunnassa Oulun kupeessa virisi ajatus oman sähkön tuottamista sähkömarkkinalain muututtua ennen vuosituhannen vaihdetta. Tuulivoima näytti tarjolla olevista uusiutuvan energian sähköntuotantomuodoista toteutettavimmalta, mutta alle 2000 asukkaan kunnassa aktiivien omat rahkeet eivät riittäneet. Ympäristöjärjestö Dodo päätyi mukaan hankkeeseen ja otti toimijoineen alusta asti kopin hyvästä ideasta. Lumituuli Oy perustettiin 1998.

Pieni aktiivinen toimijoiden joukko keräsi osakeannilla – tänä päivänä puhuttaisiin luultavasti joukkorahoituksesta – huimat 3,5 miljoonaa markkaa, luokkaa 600 000 euroa. Jo keväällä 1999 ensimmäinen voimala tuotti omistajilleen sähköä. Muitakin hankkeita ja ideoita oli, mutta ilman tuotantotukea vain sähköveron palautuksen ja investointituen turvin niiden toteuttaminen ei ollut mahdollista. Tilanne oli tämä, vaikka omistajien suunnalta ei asetettu sijoitetulle pääomalle sen enempää tuotto-odotuksia kuin korkovaatimuksiakaan.

Ensimmäinen voimala oli 660 kW Vestas V47. Se rakennettiin keinosaarelle noin 800 metriä rantaviivasta. Voimala ehti olla käytössä 15 vuotta. ”Se oli vielä täysin toimiva, mutta teknologia oli mennyt hurjasti eteenpäin. Myös syöttötariffi oli otettu käyttöön ja sijaintipaikka oli osoittautunut tuulisuudeltaan hyväksi. Lumituulen tehtävänä on tuottaa puhdasta sähköä ja pystyimme lisäämään tuotantoa korvaamalla Lumijoen voimalan tehokkaammalla. Projektissa älyttömimmältä tuntui vaihtaa täysin toimiva merikaapeli uuteen, mutta jos halusi tariffin, kaikkien osien oli oltava uusia”, kertoo Lumituulen toimitusjohtaja Sampsa Hario.

Lumituulen ensimmäisen voimalan tarina jatkui, mutta myöhemmät vaiheet eivät ole tarkkaan tiedossa: ”Voimala jatkoi matkaa purkufirman kautta, huhun mukaan Irlantiin joko ihan sähköntuottajaksi tai varaosiksi”, Hario kertoo.

Eino

Kun ensimmäistä voimalaa rakennettiin, oli kova talvi ja keinosaarelle saatiin rakennettua kantava jäätie. Sen jälkeen talvet ovatkin olleet huonompia, eikä vastaavaa jäätietä ole saatu tehtyä. Niinpä toisen voimalan pystytys tehtiin puolikkaan jalkapallokentän kokoiselta lautalta, jolla kulkivat niin nosturit, työmaakopit kuin Vestaksen V90 voimalan osat. Toisen voimalan strategiset mitat olivat 2 MW, napakorkeus 80 metriä ja roottorin halkaisijana 90 metriä. ”Paikka on loistava, sillä se aukeaa hyvin lounaasta tuleville tuulille. Perämeren jäällä nimittäin tuulee. Paljon”, Hario sanoo.

Tärkeä vaihe keinosaaren jo puretun ja sen korvanneen voimalan historiaa on ollut paikallinen Eino Korkala, joka 15 vuoden ajan teki huoltotöitä voimalan luona kelkalla ja veneellä kulkien. Eino myös kuljetti varsinaiset voimalan huoltajat, Vestaksen työntekijät, tuulivoimalan luo. Keväällä 2017 Eino soitti kertoakseen, että on ajatellut lopettaa mieluisat tuulivoimalatyöt täytettyään 80 vuotta. Mutta hän ei jättänyt Lumituulta tyhjän päälle, vaan Einon kymmenen vuotta nuorempi tuttava Kalevi jatkaa nyt voimalasta huolehtimista valmistajan huoltomiesten rinnalla.

Lumituulen toinen voimala oli rakennettu vuonna 2013, Iin Laitakariin: ”Laitakarin päässä oli aktiivisen maanomistajan ansiosta luvat WinWindin voimalalle. WinWindin tarina alkoi kuitenkin olla jo ohi, mutta lupamuutos samankokoiseen, toisen merkkiseen voimalaan onnistui ja rakensimme paikalle napakorkeudeltaan 73 metrisen Enerconin. Oli mukava tehdä maanomistajalähtöistä hanketta, ja toki pystyimme huomioimaan maanomistajan aktiivisen panostuksen myös vuokratasossa. Olihan hän tehnyt osan työstä luvittamalla alueen”, kertaa Sampsa Hario yhtiön vilkkaiden vuosien vaiheita.

Ensimmäinen Lumituulen voimala rakennettiin omalla, joukkorahoituksella kerätyllä pääomalla sekä pankkilainalla. Vuosina 2013-2015 yhtiö laski liikkeelle debentuurilainoja (pankkilainalle alisteinen joukkovelkakirjalaina), joilla maksettiin aiempia lainoja pois. Sen jälkeen, kun yhtiöllä on ollut ensimmäinen voimala pystyssä, on varoja ollut helppoa kerätä, vaikka yhtiön tiedotuksessa on selväsanaisesti ja johdonmukaisesti aina sanottu, ettei yhtiö maksa lainkaan osinkoa. Debentuurilainoille on maksettu 4 – 6,2 prosentin kiinteää vuosikorkoa. Ajoittain lainoja on tarjottu erityisesti voimaloiden lähialueen asukkaille, mutta uusia innostuneita ei ole tullut paljoa lisää niiden lisäksi, jotka ovat olleet alusta asti mukana.

Eniten omistajia

Community wind on tyypillistä etenkin Keski-Euroopassa. Hario ei laske Lumituulta community wind –yritysten joukkoon, sillä Lumituulen omistapohja on sekä määrällisesti että maantieteellisesti liian laaja termin raameihin. Hario pitää erikoisena sitä, että paikallisesti omistettu tuulivoima ei yleistynyt syöttötariffin aikana Suomessa. Aivan kuin liiketoimintamahdollisuus olisi mennyt yksityisten ihmisten ja maatalousyritysten korvien ohi tyystin. Saksassa on hyvin tyypillistä, että maanviljelijät saavat osan tuloistaan energiaa tuottamalla. Suomessa hajanaiset maanomistusolot, etenkin Länsi-Suomessa, tuovat toki oman haasteensa asiaan.

Lumituulen voimaloilla on Suomen tuulivoimaloista eniten omistajia, noin 1200. ”Osakkaat keskittyvät isoihin kaupunkeihin. Aivan paikallista omistusta on melko vähän. Meidän omistajista noin kahdeksalla prosentilla postinumero alkaa numerolla yhdeksän, yli puolella se alkaa nollalla. Kaiken kaikkiaan omistuspohja on hyvin hajautunut. Suurimmat, muutaman prosentin osuudet osakkeista ovat St1:llä, Ekosähköllä ja Lumijoen kunnalla.” Lumituuli myy osakkailleen tuulivoimaloissaan tuotettua sähköä. Moniin muihin vihreisiin sähkötuotteisiin verrattuna yhteys sähköön ja sen vaikuttavuuteen on hyvin konkreettinen.

Kuinka moni omistajista on käynyt katsomassa voimaloitaan? ”Sitä on vaikea sanoa”, Hario miettii. ”Yhteinen piirre omistajille on, että he ovat aina ottaneet ilmastonmuutoksen tosissaan. Mutta voi heitä vähän ryhmitelläkin. Yksi osa on sellaiset henkilöt, jotka arvostavat jonkinlaista yhteyttä kuluttamaansa sähköön, vähän insinöörimäisestikin. Toinen on selkeästi ideologinen porukka, jotka haluavat vähentää sähköjärjestelmän päästöjä. Debentuurilainan osakkaiden joukosta löytyy kolmas porukka, jotka ovat mukana taloudellisten motiivien kautta.”

Kuinka paljon puhetta piisaa yhteiskunnallisen yrityksen kokouksissa, kun suoria omistajia ja osakkaita on suuri joukko? Hario kertoo omistajapohjan olevan yllättävän hiljainen. Kokouksissa on yleensä noin 40 henkilöä eikä suuria erimielisyyksiä ole. Omistajajoukosta nousee aina muutama voimakkaasti tsemppaava henkilö toimitusjohtajan avuksi ja tueksi, mutta muutoin Hario kuvaa Lumituulen pyörineen viime vuodet melko lailla kokonaan yhden miehen voimin.

Harion osalta omien haaveiden toteuttaminen Lumituulen kautta alkoi aktiivisesti vuonna 2007 hallituspestin myötä. Sitä ennen Hario oli ollut yksi hiljaisista osakkaista. Hallituspesti vaihtui pian palkkatyöksi toimitusjohtajana.

Yhteiskunnallinen tehtävä

Lumituuli ei ole yhtiöjärjestyksensä mukaan ainoastaan tuulivoiman rakentaja ja tuottaja, vaan tehtävissä on eritelty myös tuulivoiman edistäminen Suomessa. Myös yrityksen osingonjakoa on rajoitettu erityisen mission lisäksi. Nämä asiat tekevätkin Lumituulesta yhteiskunnallisen yrityksen. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä osoitus yrityksille, jotka on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja joiden tekemästä voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään.

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia haasteita ja ympäristöongelmia. ”Lumituuli on nyt strategisen pohdinnan äärellä sen suhteen, mihin jatkossa pitäisi keskittyä. Tuo yhteiskunnallinen missio on hyvä ohjaamaan toimintaa tällaisina hetkinä”, Hario sanoo. Yksi osa yhteiskunnallista vaikuttamista on ollut koko yrityksen toiminnan ajan vaikuttaminen lainvalmisteluun ja tuulivoima-alan edistäminen yleensä, niin STY:n kautta siitä irrallaankin. Lumituulen aiempi hallituksen puheenjohtaja Jari Ihonen on toiminut myös STY:n hallituksen puheenjohtajana, ja Hario hallituksen jäsenenä yhteensä jo kuusi vuotta. Lumituulesta on osallistuttu niin tuotantotuen valmisteluun kuin tutkatyöryhmäänkin.

Niin, mihin nyt? Lumituuli on matkansa varrella ollut monessa mukana. Propel Voiman ja Metsähallituksen kanssa yhtiö kehitti pitkälle suurta merituulivoimahanketta. Oulun Hailuodon edustalle suunnitellusta hankkeesta kuitenkin luovuttiin pitkän ja kalliin kehitysvaiheen jälkeen ympäristösyistä. Tehdyissä luontoselvityksissä ilmeni, että voimaloiden sijoituspaikaksi aiottu salmialue on erittäin merkittävä linnuston muutto- ja ruokailualue. Lisäksi alueella on 10 vuoden välein jääeroosioilmiö, johon tuulivoimalat olisivat voineet vaikuttaa. Suunnitelmassa oli alunperin 75 voimalaa, mutta hankekehitystyön myötä määrä karsiutui 24 voimalaan – kunnes hanke päätettiin laittaa pysyvämmin pöytälaatikon perukoille.

Lumituulella on käytössä kaksi voimalaa, joilla on vielä pitkä käyttöikä edessään. Pöytälaatikossa on hyviä ja toteuttamiskelpoisia hankkeita, mutta valtionohjaus suosii suurempia kokonaisuuksia. Hariota harmittaa, että pienten hankkeiden ominaispiirteitä, kuten huonompaa informaation saantia, tukijärjestelmän kulujen suurta osuutta hankkeessa ja heikompaa riskinkantokykyä, ei ole helpotettu ehdotetuissa tukijärjestelmissä. Pienillä, yksityisten omistamilla hankkeilla voi nähdä paljon vaikutuksia yleiseen hyväksyttävyyteen ja tiedon leviämiseen.

Yksi Lumituulen tulevaisuusvaihtoehto voisi olla koota pieniä toimijoita yhteen ja osallistua huutokauppajärjestelmään yhteisillä tarjouksilla, mikä näyttäisi mahdolliselta ainakin lain valmisteluvaiheessa. Toisaalta, Lumituulen toiminta perustuu vahvasti itsenäisyyteen.

Lumituulessa on pitkään haaveiltu tuulivoiman rakentamisesta Helsinkiin, merelle. Haaveet ovat edelleen vahvasti elossa. Asiaa tukee voimakas demonstroimisen henki, joka yrityksen piirissä on vallalla. Nyt on osoitettu, että joukkorahoitusta keräämällä voi rakentaa uusiutuvaa energiaa. Noin kymmenen hengen porukka pystyi 1990-luvulla toteuttamaan pioneeriprojektin, vaikka Lumituulen ensimmäisen voimalan rakentamisaikaan tuulivoimaosaamista ei vielä ollut koko Suomen maassa nimeksikään nykyisestä osaamisen määrästä ja lisäksi voimala rakennettiin keinosaarelle, merellisiin olosuhteisiin.

”Merituulivoima, kysyntäjousto, leijatuulivoimalat ja muut uudet teknologiat. Haluamme katsoa tulevaisuutta hyvin avoimin mielin. Syöttötariffi auttoi paljon siinä, että päästiin tähän asti. Nykyisellä sähkön hinnalla tarvitaan vielä pieni lisätuuppaus valtion taholta. Vaikka pahat kielet välillä muuta väittävät, niin ei tuulivoiman rakentaminen mitään kullan vuolemista ole, etenkään kun pyöritetään yksittäisiä voimaloita, kiinteistövero nousi ja tiettyä sähkön hintaan liittyvää kannibalismiakin alkaa esiintyä tuulivoiman määrän kasvaessa”, Hario pohtii.

”Suomessa on energia-alalla vanhastaan ollut ja haetaan edelleenkin paljon keskittämistä. Ehkä osa meidän yhteiskunnallista tehtäväämme on osoittaa, että myös pienuudella on paikkansa ja merkityksensä energiantuotannossa.” Lumituulen voimalat jauhavat nyt sähköä Lumijoella ja Iissä, ja seuraavaksi on suunnattava taas kohti uutta. Keväällä 2018 kaksikymmentä vuotta täyttävä yhtiö rahoittaa uudelleen lainojaan debentuurilaina-annilla ja hakee liikkumavaraa. “Tervetuloa mukaan sijoittamaan Lumituuleen!”

*****

Sijoita tuuleen! Lumituulen debentuurilaina-anti 16.4.-15.5.

Voitollinen, täysin kotimainen energiayhtiö Lumituuli Oy avaa merkittäväksi uuden debentuurilaina-annin, jonka korko on kiinteä 5 % ja laina-aika viisi vuotta. Minimisijoitus on 1000 euroa. Annin kokonaismäärä on 600 000 – 1 000 000 euroa.

Debentuurilaina tarkoittaa lainaa, joka mahdollisissa maksuvaikeuksissa maksetaan takaisin vasta, kun pankkilainat on maksettu. Lumituulen luottoluokitus on ollut Asiakastiedolla toiseksi paras mahdollinen. Yhteensä Lumituuli on laskenut debentuurilainoja liikkeelle n. 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Lumituuli on rahoittanut investointeja pankkilainoilla. Lumituulen ensimmäinen vuoden 2013 debentuurilaina maksetaan kesällä 2018 takaisin ja sille on jo viiden vuoden juoksuajan maksettu 5 % kiinteää vuosittaista korkoa.

Lisätietoja www.sijoitatuuleen.fi