Suomen tuulivoima on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin, mutta investointihalukkuuden ja tuulivoiman tarpeen lisääntyessä yhtiöt tähyävät myös kohti Keski- ja Itä-Suomen alueita. Viime aikoina onkin tullut jo useita tapauksia, joissa malminetsintä- tai kaivosyhtiöt tavoittelevat samoja maa-alueita kuin tuulivoimayhtiöt. Keskustelua ja arvailua on kehkeytynyt puolin ja toisin ja ehkä vähäistä kilpailuakin samoista maa-alueista. Tarvitaanko kilpailua vai voisimmeko yhdessä pohtia kuinka toimiminen samoilla alueilla olisi mahdollista?
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vuoden 2022 tilastokatsauksen mukaan Suomessa malminetsinnästä raportoi 54 eri yhtiötä. Yhtiöt investoivat malminetsintään noin 80,4 miljoonaa euroa. Kiivainta malminetsintä on ollut jo muutaman vuoden ajan Lapissa, jonne keskittyy 80 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä.
Kaivoslain mukaisia malminetsintälupia Suomessa on pinta-alaltaan 2500 km2:n verran ja vireillä olevia lupahakemuksia 6500 km2. Kaikista malminetsinnän kustannuksista noin 80 prosentista vastaa 15 eri yhtiötä.
Ilman malminetsintää ei voi syntyä uutta kaivostoimintaa. Ja ilman kaivostoimintaa ei saada yhteiskunnalle välttämättömiä raaka-aineita. Vaikka Suomessa on käynnissä kerralla satoja malminetsinnän hankkeita, vain yksi tuhannesta hankkeesta saattaa johtaa kaivostoimintaan. Kaivostoimintaa edeltää jopa usean vuosikymmenen mittainen malminetsintä, yleensä vähintään 20 vuotta.
Malminetsintä ja sen vaikutukset rinnastetaan hyvin usein kaivostoimintaan. Malminetsinnän menetelmät ovat kuitenkin enimmilläänkin vain vähän ympäristöä kuormittavia. Työ on usein kausi- ja projektiluontoista. Etsintä aloitetaan laajoilta alueilta ja tiedon karttuessa tutkimuksia kohdistetaan aina vain pienemmälle alalle. Valitettavan usein tutkimukset yhdellä projektialueella saattavat päättyä jo muutaman vuoden jälkeen, kun työt eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaikka tutkimuksilla löydettäisiin mielenkiintoisia metalleja sisältävää kiveä, sitä ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa louhia. Raaka-aineiden mielenkiinnon ja tarpeiden vaihdellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että nyt kannattamaton esiintymä voi olla hyödynnettävissä tulevaisuudessa.
Tuulivoima & malminetsintä: hankkeilla on paljon yhteistä
Sekä tuulivoima että malminetsintä herättävä paljon kysymyksiä, huolia ja keskustelua alueilla, joilla toimimme. Olemme tekemisissä monien samojen sidosryhmien kanssa: kunnat, maanomistajat, paliskunnat ja niin edelleen. Hankkeiden kirjo on hyvin monenlainen ja hankeajat ovat pitkiä. Yksittäinen maanomistaja saattaa tuntea, ettei hänelle jaeta tarpeeksi tietoa tai ettei hän pysty vaikuttamaan tarpeeksi. Hankkeista voi toisinaan myös levitä paljon väärää tietoa ja siksi viestinnän merkitys korostuu. Malminetsintäyhtiöissä haasteeseen on tartuttu esimerkiksi keskustelutilaisuuksien ja paikallislehdissä tiedottamisen kautta.
Jos kiinteistöön kohdistuu sekä tuulivoima että malminetsinnän hanke samanaikaisesti, olisiko mahdollista järjestää yhteistä viestintää, jotta maankäytön kokonaiskuva ei vääristy ja paisu maanomistajan silmissä? Vaikkei malminetsintä juurikaan muokkaa ympäristöä, mahdollinen kaivostoiminta jättää aina oman jälkensä kuten kaikki muukin ihmisen rakentama ympäristö. Onneksemme malminetsintä ja kaivostoiminta ovat hyvin säänneltyjä kuten tuulivoimarakentaminenkin, ja useita yhtymäkohtia voi löytää muun muassa luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädännöstä.
Sekä malminetsintä, kaivostoiminta että tuulivoima voisivat hyötyä toistensa ympäristöistä – varsinkin, jos hankkeiden välillä käydään puntarointia kunnissa. Malminetsinnällisesti voisi olla kiinnostavaa päästä tarkastelemaan tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa mahdollisesti pintaan nousevia uusia lohkareita ja maapeitteiden alta esiin tulevia uusia kalliopaljastumia.
Olisiko tuulivoiman mahdollista hyödyntää aukeita kaivosympäristöjä uusia tuulivoimaloita suunniteltaessa?
Alkuvaiheen malminetsintää on mahdollista ajoittaa ja sijoittaa suunnitelluille tuulivoima-alueille, kunhan yritykset ovat valmiita ennakkoluulottomaan ja aktiiviseen vuoropuheluun. Varhaisella viestinnällä puolin ja toisin voidaan välttää turhat yhteentörmäykset. Mahdollisuuksia yhteistyöhön on, kun niitä vain halutaan pohtia. Yhteistyöllä voidaan myös vaikuttaa toimialojen sosiaalisen toimilupaan eli siihen, miten eri hankkeet hyväksytään ympäröivässä yhteiskunnassa.
Molemmilla toimialoilla on tärkeä rooli vihreän siirtymän mahdollistamisessa; ilman kaivoksista saatavia raaka-aineita ei ole tuulivoimaa. Ilman kaivoksia ei myöskään turvata raaka-aineita esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen. Sähköistyminen taas vaatii riittävästi puhtaan energian lähteitä. On sekä tuulivoimayhtiöiden että kaivosalan yritysten etu, että molemmat alat menestyvät.
Kaivosteollisuus ry:n Malminetsintäopas
kaivosteollisuus.fi/fi/kaivosala-suomessa/malminetsinta
Tukesin karttapalvelu
gtkdata.gtk.fi/Kaivosrekisteri