Suomen tuulivoimavuosi 2022 oli huikea. Tuulivoimalla katettiin jo yli 14 prosenttia koko vuoden sähkönkulutuksesta, kun 10 vuotta aiemmin tuulivoiman osuus oli alta prosentin. Uutta kapasiteettia valmistui myös ennätysmäärä: 2,4 gigawattia (GW). Samalla Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 75 prosenttia nousten 5,7 gigawattiin. Ennakkotietojemme mukaan Suomi on Euroopan top 3:ssa katsottaessa vuonna 2022 valmistunutta maatuulivoiman määrää. Paljon kapasiteettia on meillä myös rakenteilla: tänä vuonna valmistuu noin 1 GW ja ensi vuonna yli 1,3 GW uutta tuulivoimaa Suomeen.

Vuosi 2022 oli merkityksellinen myös siksi, että viime vuonna markkinaehtoisen tuulivoiman määrä ohitti tuetun tuulivoiman määrän Suomessa. Vuoden loppuun mennessä sähköntuotannossa olevasta kapasiteetista 3,1 GW oli rakennettu ilman taloudellista tukea. 2,6 GW on rakennettu joko investointituella, syöttötariffilla tai tuotantotuen kilpailutuksen avulla. Tuulivoimaa on rakennettu Suomeen hyvin monella eri rahoitusmallilla: 15 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista on niin kutsuttujen mankalayhtiöiden omistuksessa, seitsemässä prosentissa omistajana on suuri sähkönkäyttäjä, 53 prosenttia on tuulipuistoissa, joista on solmittu pitkäaikainen sähkönmyyntisopimus (PPA) ja lopuista 26 prosentista ainakin osasta sähkö myydään suoraan markkinalle.

Meille alalla työskenteleville on ollut jo pitkään selvää, että tuulivoima on edullisinta uutta sähköntuotantoa, jota Suomeen voidaan rakentaa. Uskomus tuulivoiman kalleudesta istuu kuitenkin vielä sitkeästi alan ulkopuolella. Ei auta muu kuin sitkeästi toistaa eri foorumeissa viestiä tuulivoiman edullisuudesta ja markkinaehtoisen kapasiteetin yhä kasvavasta osuudesta.

Samalla kun tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut, on myös kasvanut sen merkitys Venäjän hyökkäyssodasta seuranneen energiakriisin ratkaisijana.  Suomessa varauduttiin syksyllä sähköpulaan ja kiertäviin sähkökatkoihin. Suomalaisten kuluttajien uskomattoman joustokyvyn, sähkön säästövalmiuden sekä tuulisen ja tavallista leudomman sään seurauksena Suomi on kuitenkin selvinnyt kunnialla vaikeaksi ennakoidusta energiatalvesta.  

Tätä kirjoittaessa (14.2.) on helmikuun puolivälissä ollut jo yli viikon kovatuulinen ajanjakso, jolloin WindEuropen tilastojen mukaan tuulivoimalla on katettu 21 – 44 prosenttia Suomen päivittäisestä sähkön tarpeesta. Edellinen pidempi erittäin hyvätuulinen pätkä oli vain muutama päivä aiemmin, 23.-29.1., jolloin tuulivoimalla katettiin päivittäin 17 – 41 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Samoin tammikuun puolivälissä on ollut useampi peräkkäinen päivä, jolloin tuulivoiman osuus on ollut 29 – 37 prosenttia. Sen lisäksi, että tuulisena päivänä sähkön hinta on ollut kohtuullisella tasolla, on vesivoimaa ja muuta helposti säädettävissä olevaa kapasiteettia säästynyt vähätuulisen päivän varalle.

Syksyllä sähkön hinnan hipoessa pilviä sekä EU:ssa että Suomessa päätettiin tehdä nopeita toimia kuluttajien energiaköyhyyden hillitsemiseksi. Samalla monelle saattoi jäädä kuva, että vika olisi sähkömarkkinassa, vaikka markkina toimi täsmälleen niin kuin sen pitikin toimia: sähkön hinta reagoi tarjonnan niukkuuteen. EU:ssa on juuri ollut auki konsultaatio sähkön markkinamallin muuttamiseksi.  Markkina ei kuitenkaan ole rikki, vaan puutetta on sähköntuotannosta. Investointeja ei kuitenkaan saada lisää sähkömarkkinamallia heikentämällä, vaan varmistamalla että kaikkialla Euroopassa kaavoitus, luvitus ja verkkoon liittäminen on sujuvaa, ja mahdollistaa uusimman käytettävissä olevan (tuulivoima)teknologian rakentamisen.

Toinen investointiympäristöä mahdollisesti heikentävä muutos on EU-asetukseen perustuvien ns. windfall-verojen säätäminen halki koko Euroopan. Tätä kirjoittaessa Suomen hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä. Suomen Tuulivoimayhdistys on ollut asian tiimoilta kuultavana sekä talousvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnan verojaoksessa. Korostimme kuulemisessa muun muassa, että sähkömarkkina on jo rauhoittumassa, eikä verolle ole tarvetta. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että tällaiset väliaikaiseksi tarkoitetut toimet todellakin pidetään lyhytkestoisina ja ne kohtelevat kaikkia toimijoita tasapuolisesti.

Alan ulkopuolella on saattanut jäädä huomaamatta, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ja koko vuonna 2022 sähkön hinta oli niin korkealla tasolla, ettei syöttötariffia tai kilpailutuksesta voitettua preemiota ole maksettu senttiäkään. Valtio siis säästi rahaa, jota voi käyttää esimerkiksi kuluttajien taloudelliseksi tukemiseksi energiakriisissä. 

Kulunut vuosi on osoittanut tuulivoiman merkittävyyden kasvun. Vuosi vuodelta tuulivoiman rooli tulee kasvamaan entisestään – Fingridin viimeisimpien arvioiden mukaan tuulivoimasta tulee vuositasolla Suomen suurin sähköntuotantomuoto jo 2026, jolloin tuulisähkö tulee ohittamaan ydinvoiman.