Peikko. Siinä vasta poikkeuksellinen nimi rakennusalan yritykselle. Nimi ei kerro paljoa yrityksen toiminnasta, eikä suuri yleisö tätä lahtelaista laajalti tunnekaan. Rakennusalan piireissä Peikko kuitenkin tunnetaan hyvin ja se on arvostettu toimija.
Peikko on perheyritys. Vuonna 1965 nykyisen omistajan isä Jalo Paananen oli töissä Ruukin työmaalla ja sattui kuulemaan, että tarvittiin teräsosa kiinnittämään eristetyn betonisen seinäelementin sisä- ja ulkokuori toisiinsa. Teräsosia tehtiin elementtitehtailla polven päällä taivuttamalla eikä oikein ollut tiedossa, mistä sellaisen olisi voinut hankkia teollisesti valmistettuna. Nuori mies tarttui toimeen, valmisti kokeiluluontoisesti kaivatun osan ja vei sen näytille työmaalle. Näistä tapahtumista alkoi Peikon tarina.
Uusi yritys tarvitsi tietenkin nimen. Peikko-nimen synnystä liikkuu erilaisia tarinoita, mutta lienee parasta pitäytyä yrittäjän itsensä versiossa: Jo tuolloin Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoi yritysten nimiä, mutta ei tietenkään ollut verkkosivustoa mistä tarkistaa, mitkä nimet olivat jo käytössä. Tuore yrittäjä lähetti PRH:een useita erilaisia teräs-sanan sisältäviä versioita, mutta ne tulevat bumerangin tavoin takaisin, koska olivat jo käytössä. Lopulta pienen hermostuksen vallassa ja ideoiden jo ehdyttyä lähti matkaan ehdotus “Teräspeikko”, eikä toista sen nimistä yritystä vielä ollut.
Nimi typistyi pelkäksi Peikoksi kansainvälistymisen myötä vuonna 2005. Mutta ei mennä siihen ihan vielä.
Teräksiset tukijalat
Peikolla on 1500 työntekijää, joista Lahden pääkonttorilla 300. Tehtaita on 9 maassa ja tytäryhtiö on perustettu 30 maahan. Moni tämän kokoinen perheyritys tunnetaan Suomessa hyvin, mutta Peikko on monille vieras tai ainakaan sen tuotteita ei tunneta.
Perinteisesti Peikolla on ollut kaksi tukijalkaa: teräksestä on valmistettu betonirakentamisen liitososia, joita käytetään niin elementti- kuin paikallavalurakentamisessa. Tunnetuimmat sovellukset ovat ankkurointipultit ja pilarikengät, joita käytetään rakennusten runkorakenteissa pilarien kiinnittämiseen.
Toinen tukijalka on betonin ja teräksen parhaat ominaisuudet yhdistävä DELTABEAM®-liittopalkki, jota käytetään rakennusten välipohjarakenteissa. “Arkkitehtikuvien perusteella rakennesuunnittelija suunnittelee rakennuksen teknisen toteutuksen. Tarjoamme suunnittelijoille erilaisia ohjelmistoja ja suunnittelua helpottamaan ja nopeuttamaan. Näiden avulla suunnittelija voi piirtää meidän tuotteemme suunnitelmiinsa. Meidän ratkaisuillamme voidaan toteuttaa täysbetonirunko, teräsrunko tai ne yhdistävä liittorakenne. Olemme merkittävä teräksen käyttäjä Suomessa”, kertoo Kari Tuominen, Peikon tuulivoimaperustusteknologiasta vastaava johtaja.
“Kaksi tukijalkaa on liian vähän suhdanneherkällä rakennusalalla. Me ollaan aktiivisesti katsottu vuosien varrella eri vaihtoehtoja, minne laajentaa. Tuulivoimasta on nyt tullut kolmas, koko ajan vahvistuva tukijalka”, Tuominen sanoo.
“Huomattiin viime vuonna vuosikymmenen lopulla, että tuulivoima alkaa kasvaa maailmalla vauhdilla. Ei me silloin edes tiedetty, että Suomeen suunniteltiin syöttötariffijärjestelmää. Heti alusta asti oli siis globaali tähtäin, mutta kyllä syöttötariffin voimalla liikkeelle lähtenyt kotimarkkina oli meille tärkeä buusteeri. Se auttoi paljon”, Tuominen muistelee. “Ihan ensimmäiseksi piti saada idea myytyä talon sisällä. Jos ei tarkemmin tiennyt, niin mielikuvat tuulivoimasta liittyivät tuolloin vielä helposti puiden halailuun. Vaikka olihan se oikeaa bisnestä jo silloin.”
Peikolla oli paljon tuulivoimaloiden perustuksissa hyödynnettävää osaamista olemassa muilta toimialoilta. Vankka kokemus ydinvoimalatyömailta ja niiden laatuvaatimuksista ovat olleet tärkeässä roolissa myös tuulivoimatuotteistoa kehittäessä. ”Aluksi Peikko näki tuulivoimassa lähinnä perustusten pulttikehikot, sillä meiltä löytyy vuosikymmenten kokemus pulttiliitosten kehittämisestä ja eri sovelluksista. Laajensimme mittavan raudoitusteknologioiden tuntemuksen turvin koko perustuksen raudoitusratkaisuihin. Olemme kehittäneet rakennesuunnittelijoille erilaisia suunnittelutyökaluja ja olikin selvää, että tuulivoimaperustuksissa suunnittelulla tuotava lisäarvo on merkittävä. Noin puolessa hankkeista toimitamme perustussuunnitelmat ja erikoisosia, ja noin puolessa perustussuunnitelmat ja kaiken perustuksessa käytettävän raudan. Meillä on myös valmius toimittaa perustus turnkey-toimituksena eli teemme perustuksen valmiiksi asti.”
Tuulivoimataipaleensa alussa yritys valmistautui huolellisesti ja teki suuria panostuksia ohjelmistoihin ja laitteisiin sekä tuotanto- ja hankintaprosessiin kokonaisuutena. “Me oltiin pari vuotta liiankin ajoissa, kun kuvittelimme että tuulivoimarakentaminen olisi alkanut täydellä voimalla jo 2013.”
“Varsinainen kotimainen läpimurto oli Haminan Mäkelänkankaan neljän Hyundain voimalan perustuksien tilaus vuonna 2012. Vaikka ei missään vaiheessa laskettu pelkästään Suomen markkinan varaan, saatiin ensimmäisten kohteiden vipuvoimalla kerättyä nopeasti kotimaista referenssimassaa alle, mikä sitten alkoi kiihdyttää myyntiä myös muualla. Kyllä se syöttötariffi oli Peikon kannalta tosi hyvä juttu”, Tuominen kertaa vuosikymmenen alun tapahtumia.
“Tuulivoimaprojektit lähtivät kertarysäyksellä etenemään, ja kun tekemistä oli koko ajan, oli mahdollista rekrytoida ja kasvaa. Mutta jos suomalaista toimijaa ei olisi ollut valmiina lähtöasemissa, olisi joku ulkomaalainen tullut ja tehnyt nämä hommat. Niin se vaan on. Nyt fokuksemme on siirtynyt tuulivoimasektorilla muihin Pohjoismaihin ja myös muualle Eurooppaan.
Suomalaiset hyötyvät paljon siitä, että kotimarkkinan vipuvoiman avulla voidaan kehittää uutta, testata ja hyödyntää globaalisti sovellettavaa teknologiaa täälläkin. ”
Pakko olla iso
“Tällaista liiketoimintaa ei voi kehittää vain yhtä markkinaa varten. Jos ulkomaiset kaupat eivät olisi lähteneet vetämään, olisivat meidän Suomen toiminnotkin tuulivoiman osalta varmasti kuolleet”, Tuominen sanoo. “Volyymia pitää olla. Tarvitaan iso osuus kultakin markkinalta, jolla ollaan mukana. Peikon osuus suomalaisista tuulivoimaperustuksista on luokkaa yli puolet, ja se on kokoluokka millä pärjää. Tämä on tavoitteemme myös muilla markkinoilla.”
Peikon etu on, että yritys on jo asemoitunut moneen maahan ja kulttuuriin muiden tukijalkojensa kautta ja sillä on kattava tuotanto- ja myyntiverkosto.
Paikallista osaamista, rakentamisen ja viranomaiskäytäntöjen tuntemusta löytyy lukuisasta maasta.
“Niin sanotuilla Keski-Euroopan ydinmarkkinoilla Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa voimalatoimittajat huolehtivat perinteisesti koko rakentamisen ketjusta avaimet käteen -periaatteella, myös teistä, perustuksista ja sähköistyksistä. Niillä on kotimarkkinoillaan siihen osaaminen, suunnittelijat omassa talossa ja koko ketju hanskassa. Eri maissa ja eri kielialueilla kaikkien viranomaiskäytäntöjen ja toimintatapojen haltuunotto on haastavaa, joten voimalavalmistajat ovat keskittyneet niiden markkinoiden osalta bisneksensä ytimeen eli voimaloiden toimittamiseen. Näiden ydinmarkkinoiden ulkopuolella niin sanotuilla kehämarkkinoilla me olemme hyvässä asemassa.” Peikon pitkän ajan tavoitteena on olla merkittävä toimija kaikilla Euroopan markkinoilla, mutta tie on pitkä.
Suunnitelmat tuotantolinjalle napinpainalluksella
Perinteisesti suunnittelutoimisto on piirtänyt rakennekuvat, teräspaja tehnyt niiden perusteella laskelmat ja tarvittavat osat, ja rakennusurakoitsija on rakentanut itse perustuksen. Peikko on muuttanut bisneslogiikkaa: suunnittelutyö samoin kuin teräsosien valmistus tapahtuvat osana samaa prosessia. Peikolla ei ole Suomessa eikä maailmalla täysin vastaavalla logiikalla toimivaa kilpailijaa. Toimintatapojen ja -logiikan muuttaminen ei ole helppoa, vaikka konsepti onkin hyvä. Perinteet elävät sitkeästi. Muusta puhumattakaan jo pelkästään viranomaisilla riittää mielipiteitä ihan vain siksi, että tehdään totutusta poikkeavalla tavalla.
Yksi Peikon valttikorteista on suunnittelu. Yritys on panostanut suuresti suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen sekä prosessiin kokonaisuutena. Kun omat suunnittelijat piirtävät rakennekuvat, syntyvät automaattisesti samalla laskelmat tarvittavista materiaaleista hankintoja varten ja tarvittaessa tehtaalle käsky valmistaa tarvittavat komponentit. “Meidän tarjouksemme ovat todella tarkkoja, mikä ei välttämättä ole itsestäänselvyys tällä alalla. Pysymme budjetissa loppuun asti, koska koko prosessi on omissa käsissä”, Tuominen kertoo.
“Mutta ennen kaikkea meidän tapa toimia on nopea. Meille ehdoton kilpailuetu on se, että kykenemme tekemään maaperän mukaan paikkakohtaiset perustussuunnitelmat, vaikka jokaiselle voimalalle omansa. Yhden perustuksen alustava suunnitelma valmistuu jopa päivässä, vaikka perinteisesti siihen on voinut mennä viikkoja. Kun kerromme tämän tuulivoimalan perustusten määrällä, on ajansäästö merkittävä.” Peikko tekee aina suunnitelmat itse ja valmistaa tuotteet niiden perusteella: “Se on linjattu, että muiden piirtämien rakennekuvien pohjalta emme valmista komponentteja.”
Asiakkaan kannalta integroitu suunnittelu- ja valmistusketju on ratkaisuna tehokas. Toisaalta perinteiset suunnittelutoimistot ovat asiakkaiden kanssa kontaktissa jo hankekehityksen alkuvaiheista asti luvitukseen, selvityksiin ja muihin vaiheisiin liittyen. Perustuksen osuus koko hankekehitys- ja rakennuskustannuksesta on kuitenkin melko pieni osana koko suunnittelukokonaisuutta, joten se saattaa olla helppoa ostaa osana kokonaissuunnitteluratkaisua.
Peikolla kymmenen hengen suunnittelutiimi tekee täysipäiväisesti tuulivoimaloiden perustussuunnitelmia Latviasta käsin. “Latviasta löytyy erittäin laadukasta koulutusta ja hyviä suunnitteluresursseja. Ylipäänsä tuulivoimaloiden suunnittelu on kirkkaasti vaikein rakennesuunnittelun osa-alue dynaamisten kuormien vuoksi. Tuulivoimalan perustus kohtaa dynaamisen kuorman rasituksen sekunnin välein. Vaikka esimerkiksi siltoihin liittyy vaativaa suunnittelutyötä, ovat kuormat kuitenkin lempeämpiä rakenteita kohtaan”, Tuominen kertoo suunnittelutyön vaativuudesta.
Maaperän mukaan räätälöidyt ratkaisut
Peikon näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, millainen maaperä perustuksen alla on tai millainen turbiini perustuksen päälle tulee. “Ei ole olemassa perustuotetta, vaan suunnitelmat tehdään aina tapauskohtaisesti. Erilaisten tornien, voimalamallien ja muiden muuttujien eri kombinaatioita on lukemattoman paljon ja koko ajan tulee lisää”, Tuominen sanoo. Peikon nopea suunnittelujärjestelmä mahdollistaa nopean toteutuksen asiakkaan ja projektin vaatimusten mukaisesti. Meillä on kattava kokemus projekteista alan eri toimijoiden kanssa.”
Teknisesti oma haastava lukunsa ovat käytettyjen voimaloiden perustukset ja repowering-hankkeet: “Voimaloiden dokumentaatio on saattanut esimerkiksi katketa jossakin kohtaa elinkaarta ja se vaatii erityisen paljon suunnittelulta. Toistaiseksi nämä ovat olleet yksittäisiä tapauksia, mutta vanhoissa tuulivoimamaissa on lähivuosina tulossa paljon voimaloita repowering-ikään. Toisaalta uudemmilla markkinoilla alkaa olla vakiintuneet huolto-organisaatiot, joten käytettyjen voimaloiden asentaminen on sikäli helpompaa ja mahdollisesti yleistyvää.”
Peikon tavoitteena on olla johtava toimija onshore-perustuksissa. Vahva osaaminen maanvaraisissa perustuksissa on laajentunut viime vuosien aikana kallioperustuksiin, joita maailmalla kutsutaan termillä “direct anchoring”. Kallioperustuksessa turbiinin dynaaminen kuorma ohjataan suoraan kallioon. Betonia käytetään vain alle 20 kuution verran välikerroksessa, kun normaalissa maanvaraisessa perustuksessa betonia on 400-800 kuutiota. Perustus kiinnitetään kallioon 40-60 tarkoitusta varten kehitetyllä 12-metrisellä FATBAR-kalliopultilla.
Vaikka kallioperustus on teknisesti hyvin vaativa, on se erittäin kilpailukykyinen alueilla, missä on kallioinen maaperä, kallis betoni ja hankalat kuljetusyhteydet, kuten Norjassa. “Usein kallioperustus on merkittävästi halvempi kuin maanvarainen.”
“Emme olleet ensimmäinen, joka kallioperustuksia teki mutta sen sijaan ensimmäinen joka sen tuotteisti ja teollisti. Tällä hetkellä olemme kallioperustuksissa erittäin vahva toimija Pohjoismaissa”, Tuominen kertoo. “Kallioperustus on asemoinut meidät maailmalla liiketoiminta-alan parhaisiin osaajiin. Konsepti kiinnostaa alan toimijoita kovasti. Asiakkaan näkökulmasta Peikon selkein kilpailuetu on se, että kykenemme toteuttamaan samaan tuulivoimapuistoon perustukset eri maaperäolosuhteisiin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Asiakkaalle on iso etu hyödyntää osassa voimaloita kallioperustusta, sillä maanvaraisen perustuksen käyttö voi johtaa suuriin maa- ja kalliotöihin.”
Miksi teidän logona on peikko?
Mihin Peikko on menossa? “Jos Haminan voimalat olivat ensimmäinen läpimurto, niin kyllä kansainvälisesti muutamat isot projektit ovat siivittäneet kasvua vuosien varrella. Nyt Norjan suuret hankkeet ovat olleet osaltaan uusin todellinen läpimurto. Ne ovat triggeri lyödä pökköä pesään ja kansainvälistyä vieläkin kovemmalla vauhdilla. Pohjoismaissa ollaan hyvissä asemissa, samoin UK, Irlanti ja Baltia ovat hyvissä lähtöasetelmissa. Isoja tarjouksia, kymmenien ja satojen perustusten hankkeista, on vetämässä moneen maahan”, Tuominen sanoo tyytyväisenä.
Mutta takaisin siihen nimeen. Millaisia kommentteja siitä kuulee? “Ulkomailla se on nimi muiden joukossa, kuulostaa kai hiukan eksoottiselta. Suomessa rakennusalalla Peikko on aina ollut tunnettu, arvostettu ja hyvämaineinen. Ulkomailla logomme herättää enemmän kysymyksiä ja se on usein hyvä aasinsilta kertomukselle siitä mikä Peikko ja sen historia on. Ja kiistatta meidän sympaattinen peikko-logo jää ainakin helposti mieleen!”