Tuulivoimaloiden määrän kasvu näkyy myös pelastustoimen varautumistarpeissa. Tähän mennessä ei ole tietoa, että ihmisen pelastamistehtäviin tuulivoimalan konehuoneesta olisi vielä jouduttu Suomessa. Pelastuslaitos on kuitenkin valmius- ja varautumisorganisaatio, jonka tulee ennakoida mahdollisia riskitilanteita ja olla käytännössä valmiudessa pelastamiseen korkealta voimalasta, joka voi sijaita myös merellä.
Lapin Pelastuslaitoksen palomestari Risto Tolosen mukaan tuulivoimaloihin on ollut vaikea päästä harjoittelemaan, vaikka tarvetta olisi. Köysiharjoituksia tehdään yleensä sisätiloissa ja muualla kuin autenttisessa ympäristössä. Voimalasta pelastautuminen voi tulla myös tilanteessa, jossa sääolosuhteet ovat erittäin huonot ja näkyvyys heikko.
”Yleisesti ottaen köysipelastustekniikoita vaativat ihmisen pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat onneksi harvinaisia. Tutustumiskäyntejä tuulivoimaloihin sisältä ja ulkoa on järjestynyt ympäri Suomen, mutta varsinaisia käytännön harjoituksia ei juurikaan ole tietääkseni päästy vielä järjestämään tähän mennessä”, Tolonen toteaa.
Voimalan valmistajalta ja omistajalta vihreää valoa tärkeälle asialle
Siemens Gamesalla suhtaudutaan positiivisesti yhteistyöhön ja päivän kestävä harjoitus järjestettiin syyskuussa yhteistyössä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa Kemin Ajoksessa merellä sijaitsevaan Ikean omistamaan voimalaan. Harjoituspäivän kulkua suunniteltiin perusteellisesti ennakkoon useammassakin tapaamisessa.
”Jos asentajapari joutuu hätätilanteeseen, ohje on tietysti soittaa 112-numeroon. Pelastajille harjoitteleminen aidossa ympäristössä olisi tärkeää. Me olemme valmiita vaikka heti huomenna treenaamaan uudestaan”, vakuuttaa Siemens Gamesa Renewable Energyn huolto- ja kunnossapitopäällikkö Sami Rytilahti.
”Kannatan ehdottomasti avointa vuoropuhelua voimaloiden omistajan, valmistajan sekä alueellisten Pelastuslaitoksien välille. Asiakkaalta tietenkin kysymme suhtautumista ja lupaa harjoitukseen ja tässä tapauksessa saimme heti hyväksynnän”.
Vaativa harjoitus herätti kiinnostusta myös Rajavartiostolaitoksella
Pelastusharjoitukseen oli otettu mukaan lisämaustetta, sillä voimalan sijainti valittiin mereltä. Pelastajat pääsivät testaamaan käytännössä myös logistiikkaa ja aikataulutusta, miten kohteeseen päästään koordinaattien avulla.
Siemens Gamesalla on Ajoksen satamassa voimaloiden huoltoa ja kunnossapitoa varten oma vene, joka saadaan vesille kymmenessä minuutissa. Kuljetuspalvelun yhtiö ostaa ulkoa, vaikkakin Rytilahden mukaan osaavaa henkilöstöä ja päteviä kapteeneja on nykyisin hankala saada.
Harjoitus voimalassa suoritettiin rauhallisesti eri vaiheissa 85 kilon nuken avulla, joka ”pelastettiin” voimalan konehuoneesta koripaareilla. Pelastaja laskeutui alas kiinnitettynä potilaan kanssa samaan köysijärjestelmään. Harjoitus herätti yleistä kiinnostusta ja myös Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohdan helikopteri saapui yhteisharjoitukseen.
”Voimalan roottori oli pysäytettynä Y-asentoon ja pintapelastaja vinssattiin kopterista voimalan katolle. Kopterin saapuminen Rovaniemeltä kesti lähtövalmisteluineen noin 45 minuuttia. Lapin Pelastuslaitokselta saareen saapuminen veneellä kesti Kemistä noin puoli tuntia”, Rytilahti kertoo.
Rytilahti kiittelee lämpimästi myös voimalan omistajaa Ikeaa ja OX2-yhtiötä sekä Arctia Karhu Oy:n kuljetuspalvelua sujuvasta yhteystyöstä. Kokemukset harjoituksesta olivat kaikilla osapuolilla erinomaiset ja keskusteluyhteyttä halutaan pitää jatkossakin yllä tiiviisti.
”Palomestari Tolosen kanssa on käyty palautekeskustelu jo seuraavasta harjoituksesta ja ensi kerralla otetaan haasteeksi isompi voimala. Tästä voisi tehdä vaikka vuosittaisen varautumisharjoituksen ja mielellämme opastamme ja kerromme kokemuksistamme myös muiden alueiden toimijoille”, Rytilahti toteaa.
Turvallisuus toiminnan selkärankana
Suomessa viranomainen ei tarkasti määrittele, mitkä turvallisuuskoulutukset korkean paikan työntekijöillä täytyy olla. Suomessa tuulivoimaloissa työskentelevien työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti. Käytännöt ja esimerkiksi koulutuksia koskevat vaatimukset voivat kuitenkin vaihdella. Tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön täytyy pääsääntöisesti suorittaa Global Wind Organisationin (GWO) turvallisuuskoulutuskokonaisuus Basic Safety Training (BST). Lisäksi voimalavalmistajat järjestävät tyyppikohtaisia, omiin voimaloihinsa ja tiettyihin työtehtäviin liittyviä koulutuksia. Merituulivoimaloissa työskentelevältä vaaditaan vielä GWO:n Sea Survival -kurssin suorittamista.
Harjoitukseen osallistui Siemens Gamesa Renewable Energyltä Sami Rytilahti (Järjestäjä, Huolto ja kunnossapito päällikkö), Mika Rasila (EHS manager Suomen vastaava), Peter Hermansson (Service HSE Manager Ruotsi), Mikko Pitkänen (Service Operations manager Suomi), Jaakko Paakki (Technician); Ville-Petteri Alaviuhkola (Technician) sekä Arctia Karhu Oy:ltä Eemil Hokka (Master, SGRE ATLAS) ja Hermanni Lukkarila (Master, SGRE ATLAS) sekä pelastustuslaitokselta Risto Tolonen, Lapin pelastuslaitos, Jani Ruonala, Lapin pelastuslaitos, Mika Heikkinen, Lapin pelastuslaitos, Tomas Baumann, Lapin pelastuslaitos, Sami Takku, Lapin pelastuslaitos Aleksi Mäkikyrö, Lapin pelastuslaitos, Sami Huovila, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Aleksi Pulkkinen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos