Noin kolmannes (36%) Suomen pinta-alasta kuuluu poronhoitoalueeseen. Jokainen metsässä juokseva poro on jonkun omaisuutta ja poron omistaja, poromies, kuuluu yhteen poronhoitoalueen 54 paliskunnasta. Jokaisella paliskunnalla on omat laidunkäytännöt ja poronhoitotavat, jotka ovat kehittyneet kyseiselle alueelle sopiviksi. Poronhoitolaki takaa poronhoitajille vapaan laidunnusoikeuden, ja toisaalta kieltää huomattavan haitan aiheuttamisen poronhoidolle toimittaessa valtion mailla maan pohjoisosissa, erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella. Mikäli suunniteltava tuulipuisto sijaitsee poronhoitoalueella, tulee poronhoito ottaa huomioon jo varhain hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Tuulipuiston suunnittelu poronhoitoalueelle

Jo hankkeen varhaisessa suunnittelussa kannattaa selvittää minkä paliskunnan alueella hankealue sijaitsee. Neuvottelut paliskunnan kanssa on suositeltavaa käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen vuoropuhelu mahdollistaa sujuvan yhteistyön hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

Neuvottelut on suunniteltava tapauskohtaisesti. Neuvotteluiden tarkoituksena on huomioida poronhoitoelinkeino suunnittelussa sekä kerätä tietoa vaikutusten arvioinnin pohjaksi. Poronhoidon nykytilaa koskevan aineiston tulisi olla mahdollisimman kattavaa, jotta hankkeen rakentamis- ja toimintavaiheen vaikutukset porotalouteen voitaisiin arvioida luotettavasti YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä.

Neuvotteluissa voidaan hyödyntää digitaalisia aineistoja keskustelujen sujuvoittamiseksi. Paliskuntain yhdistys hallinnoi porojen alueidenkäyttöä kuvaavaa paikkatietoaineistoa (ns. PoroGIS). PoroGIS-aineisto sisältää paikkatietoa muun muassa laidunkiertosuunnista ja tärkeistä laidunalueista eri vuodenaikoina, sekä tietoa konkreettisista kohteista, kuten erotusaidoista ja porokämpistä. PoroGIS-aineisto on staattinen ja luotu kuvaamaan koko paliskunnan alueidenkäyttöä kokonaisuutena. Aineisto ei sisällä tietoja esimerkiksi vuosittaisista vaihteluista tai yksittäisten porotokkien liikkeistä.

Poronhoitoa koskevat selvitykset

Hankkeen suunnittelussa tulee selvittää, millainen merkitys hankealueella on poronhoidon kannalta:

  • Sijoittuuko hanke arvokkaille laidunalueille tai laidunkierron kannalta tärkeille kulkureiteille?
  • Mihin vuodenaikaan porot laiduntavat alueella?
  • Onko alue useiden vai yksittäisten porojen käytössä?
  • Miten tuulipuiston rakentaminen vaikuttaisi poronhoitoon?
  • Mikäli porot alkavat väistää tuulivoimaloita, mille alueille ne siirtyvät?
  • Kasvaako laidunkuormitus tasaisesti hankealueen ympärillä, vai keskittyykö se tiettyyn paikkaan?
  • Kannattaisiko rakentaminen ajoittaa tiettyyn vuodenaikaan?
  • Jos paliskunnan raja on lähellä, pitäisikö arvioinnissa huomioida myös vaikutukset naapurialueelle?
  • Jos alueella sijaitsee jokin poroelinkeinolle kriittinen toiminta, kuten erotusaita, voidaanko voimaloiden sijoittelua muokata siten, että vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet tai voidaanko aitaa siirtää?

Kaikkiin kysymyksiin ei ole mahdollista saada tarkkoja vastauksia etukäteen, mutta paikallisten asiantuntijoiden kanssa käytävien keskustelujen ja käytössä olevien aineistojen pohjalta voidaan nykytila ja mahdolliset vaikutukset kartoittaa kattavasti.

Tiedonkeruu hankealueen käytöstä

Jos paliskunta antaa luvan, voidaan nykytilatietoja tarkentaa alueella liikkuvien porojen GPS-kaulapannoilla kerätyillä tiedoilla.  Poron GPS-panta toimii kuten metsästyksessä käytettävät koirapannat: pannan tallentama tieto sisältää sijaintitiedot ja kellonajan. Porojen pantojen pistevälit ovat huomattavasti pidemmät kuin koirapantojen; pisteitä kertyy yksi tai muutama vuorokaudessa vuoden ympäri. Jos pantaporo teurastetaan tai se jää auton alle, siirretään panta seuraavassa erotuksessa uudelle porolle. Ajan mittaan panta kerää laajan aineiston poron liikkeistä. Mikäli käytössä on useita pantoja, voidaan alueella liikkuvien porojen vuosirytmistä ja alueiden käytöstä kerätä kattavat tiedot jo ennen hankkeen toteuttamista.

Laadukkaasti toteutettu pantaselvitys kertoo parhaimmillaan jotain uutta myös paikallisille poromiehille. Poromiesten kanssa voi myös neuvotella lisäpantojen hankkimisesta. Hankevastaavan hankkimien pantojen avulla voidaan kerätä täsmällisempää tietoa hankealueella liikkuvien eläinten käyttäytymisestä ja kohdistaa seurantaa nimenomaan hankealueen läheisyydessä liikkuviin poroihin.

Pantatietojen edut hankevastaavalle

Pantatietojen kerääminen on merkityksellistä etenkin hankkeen vaikutusten arvioinnin ja vaikutusten seurannan näkökulmasta. Panta-aineisto on puolueetonta, ja aineiston avulla voidaan verrata eläinten alueidenkäyttöä ennen ja jälkeen tuulipuiston rakentamista. Ilman kattavaa nykytilatieto ei tällaista vertailu voitaisi toteuttaa.

Hanke vaikuttaa eläimiin suoraan juuri hankealueella mutta välillisesti myös ympäröivällä alueella. Kukaan ei tiedä varmasti kuinka eläinten alueidenkäyttö muuttuu hankkeen myötä, tai muuttuuko ollenkaan, mutta pantatiedon avulla edellytykset asian arvioimiseen ovat hyvät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poronhoitoalue kattaa 36 % Suomen pinta-alasta. (Paliskuntain yhdistys 2020)