Sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan perustekijöitä on kolme. Kaksi näistä, verkon käyttäjän eli verkkoasiakkaan aktiivinen toiminta sekä tehokkaat, kehittyvät sähkömarkkinat kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Lisäksi tarvitaan luotettava, riittävä sähköverkko, jolla markkinat voivat toimia. Yhdessä asiakkaiden ja markkinoiden kanssa ne muodostavat sähköjärjestelmän. Vastuu sähköjärjestelmän toiminnasta Suomessa on kantaverkkoyhtiö Fingridillä. Tosin ilman sähkön tuotantoa, käyttöä, varastoja ja jakeluverkkoja jäljelle ei jäisi juuri muuta kuin suuria teräsrakenteita.
Kantaverkkoyhtiön keskeinen keino tämän vastuun hoitamisessa on luotettavalle toiminnalle pohjan luovien ehtojen ja vaatimusten määrittäminen. Sähköjärjestelmän toiminnan keskeinen edellytys onkin käytännössä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen niin teknisten vaatimusten osalta kuin päivittäisen operatiivisen toiminnan järjestämisessäkin.
Sähkön tuotannon, varastoinnin ja käytön merkitys sähköjärjestelmän toiminnalle korostuu entisestään siirryttäessä kohti puhdasta energiajärjestelmää. Siirtymän tahti on ollut Suomessa kiivas. Tällä hetkellä päivittäin voi nähdä suuria vaihteluja tuotannossa ja kulutuksessa, mihin sääriippuvan tuotannon lisäksi vaikutta enenevissä määrin myös energian käytössä, nyt ensivaiheessa lämmityksen sähköistymisessä tapahtuva muutos.
Näiden vaihteluiden hallinta on keskeinen osa sähköjärjestelmän varmaa toimintaa. Kantaverkkoyhtiöt Pohjoismaissa hankkivat tehotasapainon hallinnan keinot pääosin palveluina niin sanottujen reservimarkkinapaikkojen kautta. Murros on kasvattanut Suomessa merkittävästi reservien hankintamääriä; palveluiden hankinnan kokonaisarvo on lähes kolmikertaistunut vuodesta 2020 vuoteen 2023, jolloin Fingrid hankki reservejä noin 180 miljoonalla eurolla. Reservit ovat verkkoon liittyjille mahdollisuus merkittävään taloudelliseen lisähyötyyn. Samalla ne varmistavat osaltaan luotettavan sähkön edellytyksiä.
Uudet teknologiat, toimijat ja toimintamallit muuttavat järjestelmän toimintaa ja mahdollisuuksien lisäksi tuovat mukanaan haasteita. Uusissa, yllättävissä tilanteissa ratkaisevaa on kaikkien keskeisten toimijoiden kyky reagoida muutokseen pikemmin minuuteissa kuin tunneissa. Esimerkkejä tästä tarpeesta saadaan jo lähes viikoittain etenkin sään mutta ajoittain myös sähkön hinnan vaihtelun aiheuttaessa hetkellisesti haastavasti ennakoitavia muutoksia niin sähköjärjestelmän tehotasapainossa kuin siirtotilanteessakin. Niinpä aktiivinen toiminta ja nopea reagointikyky muutoksiin niin tukkusähkö- kuin reservimarkkinoilla onkin perusedellytys sähköjärjestelmän luotettavuudelle ja siten myös sähköenergiamarkkinan vakaalle alustalle.
Sähköjärjestelmässä käynnissä oleva perustavanlaatuinen ja monitahoinen muutos tuo mukanaan paljon uutta, jota sähköjärjestelmässä toimivien eri osapuolten tulee pystyä sovittamaan yhteen tuttujen toimintamallien kanssa. Se vaatii tiivistä yhteistyötä ja ymmärryksen luomista haasteista, esteistä ja mahdollisuuksista.
Sääriippuvaisen uusiutuvan tuotannon liittämisessä olemme tähän asti onnistuneet erinomaisella tavalla. Liittämisen rinnalla seuraavan onnistumisen tulee olla laaja-alainen ja aktiivinen osallistuminen reservimarkkinapaikoille sekä entistä paremman valmiuden luominen järjestelmässä tapahtuvien vaihteluiden huomioimiselle osana päivittäistä liiketoimintaa. Tässä maailmanajassa on myös avattava entistä konkreettisempaa keskustelua siitä, miten uusiutuva, sääriippuva tuotanto ottaa entistä suuremman roolin myös haastavien häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinnassa, joissa sähköjärjestelmän käyttö myös aina nojaa vahvasti markkinoiden toimivuuteen. Laaja-alainen, tehokas toiminta eri markkinapaikoilla tulisikin nähdä jatkossa toiminnan kulmakivenä, joka tukee vahvasti myös vastuullisuuden, riskien- sekä jatkuvuuden hallinnan näkökulmia.