Lupaukset on pidettävä

Viime lehdessä lupasin seuraavassa kolumnissani avata maatuulivoiman hallitusohjelman kirjauksia tarkemmin. Silloin olin myös ajatuksessa, että jo tässä vaiheessa kevätkautta 2025 tietäisimme hyvin, missä tarkemmin mennään hallitusohjelman kirjauksessa ”kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto”. Silloin olisi voinut myös kirjoittaa tyhjentävämmin niin aiheesta kuin sen prosessista. Nyt aiheesta kirjoittaminen menee enemmän aihekuvauksen puolelle.

Hallitusohjelman kirjaus

On silti hyvä käydä läpi hallitusohjelmassa olevaa kirjausta uudesta etäisyyssäännöstä, sillä Suomen uusiutuvien edunvalvontatiimi on tehnyt töitä kirjauksen vuoksi sekä uusiutuvan energian ja tuulivoima-alan puolesta tiukasti yli puoli vuotta.

Miteitähän muutosta aloitettaessa, pitää tietää erittäin hyvin tilannekuva muutoksen aiheen osalta. Jo tuossa kohtaa törmäämme ensimmäiseen ristiriitaan, mitä uuteen ja tiukempaan etäisyyssääntöön tulisi. Voimassa olevan tuulivoiman etäisyyssääntelyn muodostaa tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ääniohjearvoista ja ympäristöministeriön ohjeistus melumallinnuksesta.

Nykytilanne

Tämä yhdistelmä muodostaa yhden Euroopan tiukimmista etäisyyssääntelyistä, koska Suomessa mallinnuksella pitää osoittaa, että 40 desibelin meluraja ei ylity öiseen aikaan lähellä olevan asuinkiinteistön pihamaalla. Etäisyydeksi asuintalosta tuulivoimalaan muodostuu tuolla tapaa yleensä noin 800–1000 metriä.

Sääntelyn ollessa jo vaativa ja käytössä, mitä siinä tapauksessa etäisyyssäännöstä pitäisi oikein määritellä?

Hallituksen linjaus

Hallitusohjelmassa asia siitä huolimatta seisoo ja linjausta on viety hallituksen sisällä eteenpäin. Elokuussa 2024 varmistui, että kirjaus tuulivoiman etäisyyssäännöstä tulisi alueidenkäyttölakiin, joka entuudestaan pitää sisällään muun muassa pykälät tuulivoiman yleiskaavasta. Alkusyksystä selvisi myös, että Suomen hallituksen sisällä on ajatuksia jopa 2500 metrin, ja sitäkin pidemmästä etäisyysvaatimuksesta.

Sen jälkeen oli päivänselvää, mikä oli Suomen uusiutuvien tärkein edunvalvonnan aihe siitä eteenpäin. Niin suuret vaikutukset tuulivoiman rakentamiseen olisi etäisyyssäännöllä, joka ei perustu vaikutuksiin, kuten nykyinen toimiva sääntely.

Vaikutukset ja ristiriidat

Ja siinä onkin merkittävä perustelu sille, miksi vastustaa ylimitoitettua etäisyyssääntöä. Kiinteä etäisyysvaatimus, kuten edellä mainittu 2500 metriä, romuttaisi vaikutuksiin perustuvan luvitusjärjestelmän, ja demokratiatasolla se vähentäisi kaavoituksessa paikallista kunnan päätösvaltaa. Suomen tuulivoimarakentamisen mallin merkittäviä vahvuuksia on juuri kunnan lähidemokratian vahva määräysvalta lähienergian tuottamisessa. Tuo, jos mikä, vahvistaa tai ylläpitää tuulivoiman oikeudenmukaisuutta. Tästä päästäänkin toiseen ristiriitaan, sillä hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen.

Mitä muuta aiheuttaisi sellainen etäisyyskäytäntö, joka ei perustu vaikutuksiin ja tapauskohtaiseen arviointiin, vaan olisi jopa mielivaltainen määräys? Minne jatkossa sitten rakennettaisiin uusiutuvaa energiaa tuulivoiman muodossa, koska tarvetta joka tapauksessa on?

Tuulivoimarakentamisen haasteet Itä- ja Etelä-Suomessa

Itä-Suomessa tuulivoimarakentaminen on haastavaa muista syistä. Etäisyyssääntelyn vuoksi tuulivoimaa ei rakennettaisi nimeksikään eteläiseen Suomeen – siis Pohjois-Pohjanmaata etelämmäs. Kolmantena ristiriitana tuulivoimaa pitäisi rakentaa pohjoisessakin entistä etäämmäs luontoarvoiltaan herkkiin erämaihin. Uskallan todeta, ettei alamme halua sitä, se on arvojemme vastaista.

Ristiriita hallitusohjelmassa

Neljäs ristiriita löytyy hallitusohjelman sisältä. Ohjelmassa todetaan, että tuulivoimaa koskevat toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty.

Kirjaus on erittäin tolkullinen ja ymmärrettävä. Petteri Orpon hallitus tavoittelee uutta kasvua Suomeen. Suurimmat tiedossa olevat kasvuinvestoinnit perustuvat luotettavaan näkymään puhtaan sähkön saatavuudesta. Puhdas sähkö on Suomen valttikortti ja vahvuus investointien houkuttelussa. Saman viestin Suomen uusiutuvat on kertonut myös Risto Murron johtamaan Kasvuriiheen: uusiutuva energia mahdollistaa teollisuuden investoinnit.

Miten tämä päättyy?

Miten tämä episodi sitten tulee päättymään? Kyllähän sitä hieman pitää rohjeta ennustaa. Hallituksen esitys alueiden käyttölaista ja siinä olevasta etäisyyssäännöstä annetaan eduskuntaan vasta kuntavaalien jälkeen. Sellaisesta aikataulusta voi olla joillekin hyötyä. Entä varsinainen ratkaisu? En osaa sanoa tarkasti muuta kuin sen, mitä hallitusohjelmassa on.

Sähköntuotannon lisäys ei esty. Lupaukset on pidettävä.