Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.