Toimintansa lopettavasta Pyhäsalmen kaivoksesta suunnitellaan maanalaista energiavarastoa. Suomen Energiavarasto Oy:n pumppuvesivoimaan perustuva energiavarasto hyödyntäisi Pyhäsalmen entisen kaivoksen olemassa olevaa infrastruktuuria. Sijaintinsa lisäksi ainutlaatuista hankkeessa on poikkeuksellisen suuri, yli 1400 metrin, putouskorkeus vesivoiman tuottamisessa. Kaivokseen toteutettu energiavarasto olisi laatuaan ensimmäinen Suomessa sekä maailmalla. Hanke on saamassa Työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea 26,3 miljoonaa euroa.
Sähkövaraston teknologia eli pumppuvoimalaitos on hyväksi havaittu ja kansainvälisesti laajasti käytössä, sillä sen avulla voidaan varastoida suuria energiamääriä. Toimintaansa kevään 2022 aikana lopetteleva, Euroopan syvin kaivos soveltuu ihanteellisesti pumppuvoimalaitoksen tuotantoon sen korkeuserojen ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta. Pumppuvoimala-hankkeelle on TEM myöntänyt uusiutuvan energian investointitukea 26,3 miljoonaa euroa, joka vastaa 21 prosenttia hankkeen investointikustannuksista. Hankkeen kokonaisinvestointikustannusarvio on 125,3 miljoonaa euroa. Investointituki on ehdollinen Euroopan komission hyväksynnälle. Hankkeen pääsijoittajana toimii EPV Energia Oy.
Pyhäsalmen pumppuvesivoimalaitos ei ole perinteinen vesivoimalaitos vaan, itseasiassa se kuluttaisi enemmän energiaa kuin tuottaisi. Liiketoiminta perustuukin sähkön hinnan vaihteluun eli se ei itsessään tuota energiaa, vaan toimii uusiutuvan sähkön varastona
”Energiavarasto toimii kuin suuri akku. Pumppuvoimala koostuu yksinkertaistettuna ylä- ja ala-vesialtaasta ja ala-altaan yhteydessä olevasta vesivoimayksiköstä. Energiavarasto pystyy reagoimaan nopeasti ja suurella volyymilla tuotannon ja kulutuksen välisen eron vaihteluihin. Vettä pumpataan matalan sähkön kysynnän aikana alavarastosta ylävarastoon. Kysynnän ollessa suurta, mutta tuotannon vähäistä, sähköä tuotetaan kuten vesivoimalaitoksessa. Sähköä syntyy, kun vesimassat pudotetaan kaivoksen pohjalla sijaitsevaan turbiiniin ja generaattoriin. Poikkeuksellisen korkean putouskorkeuden ansiosta vesimäärät prosessissa pysyvät kohtuullisina ja kuitenkin saavutetaan merkittävä tuotantoteho”, EPV Energian projektipäällikkö Aki Hakulinen kertoo.
”Suunnitelmat perustuvat tuttuun vesivoimaan ja ympäristölle ystävälliseen, suljettuun vedenkiertoon, muttei kuitenkaan vaadi patoja tai säännöstelyaltaita, kuten tavallinen vesivoima tai perinteiset pumppuvoimalaitokset. Mahdolliset pinnansäädöt voidaan tehdä valvotusti ja tarvittaessa hoitaa puhdistusjärjestelmien kautta. Maisemaa ei muokata eikä käytettävä vesi joudu osaksi vesistöjä missään prosessin vaiheessa”, Hakulinen jatkaa.
Yläallas sijoitetaan entiseen kaivoslouhokseen ja ala-allas sekä voimayksikkö louhitaan noin 1 400 metriä maanpinnan alapuolelle aiemman kaivosinfrastruktuurin läheisyyteen. Maanpäältä kaivoksen pohjalle vie noin 11 kilometriä pitkä ajotunneli, jota hyödynnetään rakennusaikana muun muassa voimalaitoksen osien kuljetukseen. Nykyisin käytössä oleva kuilu sisältää henkilöhissin sekä malmin nostolaitteiston, jolla pumppuvesivoimalaitoksen louhittava aines nostetaan maanpinnalle ja siirretään avolouhokseen tai murskataan hyötykäyttöön esimerkiksi lähistöllä olevien tuulivoimatyömaiden infran rakentamiseen.
Energiavarasto vähentää kasvihuonekaasuja sähkön tuotannossa, kun säätö- ja huippuvoimaa voidaan tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon vaihtelevuus lisäävät joustavan tuotantokapasiteetin merkitystä. Energiavarastoinnin mahdollisuudet ovatkin jo pitkään olleet kasvavan kiinnostuksen kohde, kun on käynyt selväksi, että tuulivoiman osuus kasvaa nopeasti. Tulevaisuudessa myös aurinkovoiman osuus tulee lisäämään vaihtelevan uusiutuvan energian määrää sähköjärjestelmässämme. Energiavarastot tehostavat myös sähkön toimitusvarmuutta.
Rakentamisaika on arvioitu olevan kolme-neljä vuotta ja laitoksen tekninen käyttöikä yli 50 vuotta. Pitkän käyttöiän lisäksi ainutlaatuisen hankkeen toteutumista puoltaa energiavaraston koko, vesialtaan volyymi (162 000 m3), hyvä hyötysuhde (77 %), pienet käyttökustannukset sekä huolto- ja korvausinvestointien vähäinen tarve.
”Rakennemuutospaikkakunnalle myös hankkeen työllistävä vaikutus tulee olemaan merkittävä erityisesti rakentamisen aikaan noin 600 henkilötyövuotta. Toiminnan käynnistämisen jälkeen laitos voisi työllistää arviolta 5–20 henkilöä”, Pyhäjärven kaupunginjohtaja ja Pyhäjärven Callion toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi toteaa.
”Energiavarasto on Pyhäjärvellä kaivoksen uusiokäytön kärkihanke. Kaivosalueelle kehittyvä Pyhäjärven Callio on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen toimintaympäristö, jonka kautta voimme uusiokäyttää kaivoksen olemassa olevan infrastruktuurin. Samalla voimme tarjota monenlaisille yrityksille koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan uusia mahdollisuuksia”, hän jatkaa.