Tuulivoima työllistää Suomessa jo tuhansia. Alalla työpaikkoja tarjoavat enenevässä määrin muun muassa tuulivoimalavalmistajat, joiden Suomen organisaatiot kasvavat jatkuvasti. Tässä yksi tarina siitä, miten urapolku on vienyt tuulivoima-alalle.

Matkani tuulivoima-alalla alkoi 2011 etsiessäni haalariharjoittelun, teekkarien opintoihin kuuluvan kesäharjoittelun, jälkeen osa-aikaista työpaikkaa. Olin viime kesän ollut pakkaajana venttiilitehtaalla ja janosin energia-alan työkokemusta, koska pääaineeni oli energiatekniikka.

Olin opintojen aikana kiinnostunut uusista energiateknologioista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja energiantuotantoon. En muista olleeni kovinkaan tietoinen käsitteestä ”energiamurros” mutta ainakin minulle tuli melko nopeasti opintojen alussa selväksi, että asiat energia-alalla ovat muuttumassa ja mahdollisesti nopeastikin. Päätin myös omissa opinnoissani määrätietoisesti opiskella ja oppia aiheita, jotka olivat uusia, eivät välttämättä suoraan liittyneet energiaan ja olivat ennen kaikkea kiinnostavia. Perinteinen polttoon perustuva voimalaitostekniikka, niin hyödyllistä kuin se onkin, ei minua erityisemmin kiinnostanut. Aiheita, joita sitten opiskelin olivat muun muassa pilviteknologiat, investointiteoria, filosofia ja systeemiajattelu, energiajärjestelmien optimointi ja kiinan kieli.

Etsiessäni niitä työpaikkoja huomasin yliopiston aulassa ilmoitustaululla ilmoituksen, että Nordex Energy GmbH haki myyntiharjoittelijaa Helsingin toimistoon ja päätin laittaa hakemuksen sisään. Yllätyksekseni minut kutsuttiin haastatteluun, ensimmäiseen haastatteluuni energia-alalla ikinä. Parhaiten haastattelusta mieleen jäi maajohtajan suuret ongelmat teeveden keitossa (vedenkeitin oli häviksissä ilmeisesti). Yllätyksekseni huomasin myös, että olin selkeästi liittymässä melko pieneen tiimiin, Suomen toimisto koostui siinä vaiheessa noin viidestä henkilöstä ja maajohtajakin asui vielä Saksassa. Ei aivan sitä mitä ajattelin, mutta vaikutti ennen kaikkea hauskalta seikkailulta. Ja kyseessä oli vieläpä tuulivoimavalmistaja. Loistavaa! Energiamuoto, josta en tiennyt oikeastaan mitään. Eniten vieroksuin ajatusta myyntitiimissä toimimisesta, en pidä itseäni kovinkaan myyjämäisenä.

Haastattelun jälkeen minulle soitettiin muutaman päivän päästä ja suureksi yllätyksekseni minulle annettiin mahdollisuus! Hyväksyin luonnollisesti tarjouksen, kolmannen vuoden opiskelijalle mikä tahansa toimistotyöpaikka, josta sai palkkaa oli plussaa. Aloitin marraskuussa ja ensimmäiset työtehtävät olivat pitkälti erilaisten analyysien ja laskelmien tekemistä. Viihdyin töissä todella hyvin ja työskentely toi vähän vastapainoa opintoihin sekä paljon kaivattuja pelimerkkejä henkilökohtaiseen talouteen. Pääsyy viihtymiselle oli myös joustavuus työajoissa ja mahdollisuus tehdä välillä enemmän tai vähemmän tunteja opintojen ohella.

Ensimmäinen kesätyöni Nordexilla oli erittäin värikäs kokemus. Sain paikan työmaapäällikön apulaisena Pohjanmaalta. Projekti- ja työmaamaailmaan siirtyminen myynnistä oli iso muutos. Hallittu toimisto vaihtui ympäristöön, jossa sattui ja tapahtui jatkuvasti. Jokainen päivä oli uudenlainen oppimiskokemus ja syliin kaatui nopeasti paljon vastuuta, johon liittyi työmaaturvallisuus ja tuulivoiman rakentamisen osaaminen, joista minulla ei ollut hajuakaan. Tekemällä sitä kuitenkin oppi ja selvisin kesästä. Tunteja kertyi runsaanlaisesti projektitöissä ja lähes jokainen työpäivä oli reissupäivä, mikä toi tietysti oman lisänsä.

Työmaakesän jälkeen jatkoin opintoja vielä kokonaisen vuoden ja lähdin vaihtoon, tein diplomityön ja valmistuin kunnes minulle jälleen tarjottiin töitä Nordexilta. Tilanne oli sopiva, joten palasin, tällä kertaa täysipäiväisenä työntekijänä komealta kalskahtavalla tittelillä nuorempi myyntipäällikkö (Junior Sales Manager). Eli vaikka hieman karsastinkin myyntiä päädyin sitten itse lopulta myyntiammattiin, ja olen luonnollisesti alkanut arvostamaan myyntitaitoja enemmän ja enemmän. Työpäivät ovat nykyisin melko intensiivisiä ja matkustamista tulee lähes joka viikko. Näin nuorena vaihtelu pitää kuitenkin virkeänä ja olen nauttinut liikkuvasta ilmapiiristä.

Selkeä ero täysipäiväisenä ja osa- opiskelijana työskentelyn välillä on tapa, jolla työtä tekee. Osa-aikaisena myyntiprojektit olivat melko etäisiä ja lähinnä näyttäytyivät yksittäisinä tehtävinä. Nykyisin projekteista vastuullisena on kokonaisuudesta paremmin perillä. Olen aina pitänyt uusiin asioihin paneutumisesta, joten tällainen projektiluonteinen työ, jossa pitää hallita laajojakin kokonaisuuksia sopii minulle todella hyvin. Luonnollisesti työ tosin vaatii veronsa suuremman stressin muodossa.

Olen vasta urani alussa, mutta näin jälkikäteen katsottuna olen varmaankin juuri sellainen esimerkki opiskelijasta, jota yritykset hakevat. Kehitin osaamistani opiskelijana eri tehtävissä yrityksessä, yliopistossa ja muualla, minkä jälkeen palasin pysyvään työpaikkaan tuttuun yritykseen ja organisaatioon ja pystyin tarttumaan töihin hyvin nopeasti.

Tulevasta en tiedä, mutta uusiutuvan energian parissa työskentely on toistaiseksi ollut erittäin mielenkiintoista ja työ, josta voi olla ylpeä. Voin olla mukana luomassa edellytyksiä päästöttömälle energiantuotannolle ja uuden teknologian kehityksessä.