Tuulivoima-alalla visioitiin 2010-luvun lopulla isosti ja tuulivoiman vuosituotannon ennustettiin kasvavan 30 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta liikkui vielä reilusti vajaassa kymmenessä prosentissa ja tuulivoimaa rakennettiin joidenkin satojen megawattien verran vuodessa. Alan kehityskulku Suomessa on kuitenkin edennyt vauhdikkaammin kuin ala itsekään uskalsi toivoa ja 2030 tuulivoimatavoitteet tullaan saavuttamaan peräti viisi vuotta etuajassa. Vaikka tuulivoima tuleekin pian olemaan yksi maamme sähköntuotannon peruspilareista, vaatii vahvan kasvun jatkuminen uutta visiointia. Tuulivoima tulee olemaan energiamurroksen mahdollistaja mutta alan kasvu vaatii myös yhteiskunnan vahvaa sähköistymisestä.
Kun Suomen Tuulivoimayhdistyksen tulevaisuusvaliokunta alkoi visioida tuulivoima-alan tulevaisuuden askelmerkkejä syksyllä 2021, oli selvää, että tuulivoima tulee kasvamaan 2020-luvulla yhdeksi Suomen merkittävimmistä sähköntuotantomuodoista. Tuulivoiman kasvu tulee tarjoamaan yhteiskunnallemme koko ajan vahvistuvaa energiaomavaraisuutta, edullista ja puhdasta sähköntuotantoa sekä mahdollisuuden siirtyä energiantuojasta energianviejäksi. Tuulivoima edullisena ja päästöttömänä energiantuotantomuotona mahdollistaa energiamurroksen etenemistä ja yhteiskunnan sähköistymistä, mutta toisaalta yhteiskunnan vahva sähköistyminen on myös tuulivoima-alan kasvun mahdollistaja. Tuulivoima-alan tavoitteiden saavuttaminen ja kasvun jatkuminen eivät kuitenkaan tapahdu itsekseen, vaan ne vaativat koko energiajärjestelmän kehittymistä, sekä vakaan toimintaympäristön, joka tukee alan kehittymistä ja kasvua.
Missä ollaan nyt – kirkkaat näkymät vuoteen 2025
Tällä hetkellä julkaistut tuulivoimahankkeiden investointipäätökset kertovat, että vuonna 2025 tuolloisella tuulivoimatuotannolla (24 TWh) tullaan kattamaan Suomen sähkönkulutuksesta vähintään 28 prosenttia. Jo tehtyjen investointipäätösten perusteella maamme tuulivoiman kokonaiskapasiteetti tulee olemaan tuolloin vähintään 8 500 megawattia. Vuonna 2022 Suomen tuulivoimakapasiteetti ylitti 5 000 megawatin rajan – vuoden aikana tuulivoimakapasiteettia rakennettiin reilu 2 400 megawattia. Puhutaan siis ennätyksellisestä määrästä uutta tuulivoimaa, sillä aiempi rakentamisen ennätys rikottiin vuonna 2021, kun Suomeen valmistui 671 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.
Tuulivoima-ala odottaa kasvun jatkuvan vahvana myös vuoden 2025 jälkeen, ja niin odottaa myös Fingrid. Fingrid julkaisi elokuussa 2022 luonnokset sähköverkkovisiostaan, joka sisältää neljä erilaista tulevaisuusskenaariota sähkön tuotannon ja kulutuksen kehittymisestä vuosille 2035 ja 2045. Tuulivoiman kannalta kirkkaimmassa Tuulella vetyä -skenaariossa tuulivoiman tuotanto tulee kasvamaan peräti 131 terawattituntiin ja tuulivoimakapasiteetti 39 000 megawattiin vuoteen 2035 mennessä.
Lue lisää Fingridin tulevaisuusskenaarioista.
Mitä kasvun jatkuminen edellyttää
Suomen Tuulivoimayhdistyksen tulevaisuusvaliokunta näkee alan kasvun tulevaisuudessa vahvana mutta tämä edellyttää myös vakaata investointiympäristöä ja selkeää lainsäädäntöä. Suomen hallituksen määrittelemät ilmastotavoitteet ovat isossa kuvassa suurin puhtaan energiantuotannon lisärakentamista ohjaava tekijä. Tuulivoima-ala pystyy kasvattamaan Suomen energiaomavaraisuutta hyvinkin nopeasti, jos se pystyy luottamaan kunnianhimoisiin kansallisiin tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämiseksi – ja saa rakentaa uutta uusiutuvan energian kapasiteettia selkeän ja ajantasaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistusten varassa.
Vaikka tuulivoiman luvitus isossa kuvassa toimii Suomessa tällä hetkellä hyvin, on tuulivoimarakentamisen pullonkaulana kuitenkin luvitussääntelyn osittainen monimutkaisuus sekä ruuhkautuneet viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyt. Selkiyttämällä tuulivoimaloiden kaavoitusta on mahdollista nopeuttaa hankkeiden läpivientiä tinkimättä sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksista: esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, YVA:a, koskevat valitukset tulisi sitoa ajallisesti samaan aikaan tehtävään kaavaan rakennusluvan sijasta. Tuomioistuinten pitkiä käsittelyaikoja tulee lyhentää varmistamalla, että hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on riittävät resurssit asioiden nopeaan käsittelyyn laadusta tinkimättä. Lähitulevaisuudessa myös energiamurroksen etenemistä edistävä vihreiden investointien ohituskaista lupakäsittelyissä varmistaisi, että puhtaat investoinnit pääsevät etenemään ilman viivästyksiä.
Suomalaisen tuulivoima-alan kasvun edellytyksenä tulee tulevaisuudessa olemaan, että myös Itä- ja Kaakkois-Suomen hyvätuuliset alueet olisi hyödynnettävissä tuulivoimarakentamiseen. Tasaisempi tuulivoimaloiden sijoittaminen tasaisi tuulisähkön tuotantoa, ja tuotannon sijoittaminen lähemmäs Etelä-Suomen kulutusta vähentäisi sähkönsiirron tarvetta. Lisäksi entistä useammat maakunnat ja kunnat pääsisivät hyötymään tuulivoiman positiivista talous- ja työllistämisvaikutuksista. Edullisimpana sähköntuotannon muotona tuulivoima voisi mahdollistaa myös merkittävän mittaluokan vetytalouden ja P2X-ratkaisujen syntymisen Suomeen – ilman edullista sähköntuotantoa ei ole vetytaloutta – mutta se vaatisi, että Suomen maapinta-ala olisi jatkossa laajemmin käytettävissä tuulivoimatuotannolle. Mahdollisuus rakentaa tuulivoimaa tasaisemmin Suomeen vaatii tuulivoiman ja Puolustusvoimien toimintojen yhteensovittamista kaikkialla Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa ja Suomenlahdella.
STY:n tulevaisuusvaliokunta näkee myös, että merituulivoima tulee tulevina vuosikymmeninä nousemaan merkittäväksi tuulivoimatuotannon tavaksi maatuulivoiman rinnalle. Teknologinen kehitys tullee mahdollistamaan 2030-luvulle mennessä merituulivoiman markkinaehtoisuuden ja rakentaminen tulee keskittymään hyvätuulisten maa-alueiden lisäksi vahvasti myös merialueille.