Tuulivoimasta on tullut nopeasti merkittävä osa Suomen energiajärjestelmää. Tuulivoimarakentaminen alkoi meillä monia maita myöhemmin, mutta siirryimme kärkijoukoissa markkinaehtoiseen, valtion tuista vapaaseen tuulivoiman rakentamiseen. Tuulivoiman nopeasta siirtymästä maamme edullisimmaksi sähköntuotantomuodoksi voi kiittää teknologian kehittymistä: Nykyiset voimalat tuottavat huomattavasti enemmän sähköä kuin kymmenen vuotta sitten rakennetut voimalat, vaikka ne sinänsä näyttävätkin ulospäin samalta. Korkeammilla torneilla ja pidemmillä lavoilla päästään kiinni kovempiin tuuliin – jopa metsäisillä sisämaa-alueilla. Tässä mielessä onkin onni, että tuulivoimarakentaminen käynnistyi meillä verrattain myöhään: voimalakantamme on erittäin tehokasta ja modernia, ja pienemmällä voimalamäärällä saadaan merkittävästi enemmän sähköä. Niin paljon, että tuulivoimasta tulee pian Suomen suurin sähköntuotantomuoto.

Kunnalle tuulivoima on suuri mahdollisuus. Lukuisat suomalaiset kunnat saavat vuosittain pitkästi yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista, mikä mahdollistaa mm. investoinnit, laadukkaammat peruspalvelut ja matalamman veroprosentin. Lisäksi tuulivoimalat tuovat liiketoimintaa alueen yrityksille monilla eri aloilla rautakaupoista ravintoloihin ja maanrakennuksesta vapaa-ajan palveluihin. Suuri investointi alueelle valaa uskoa alueen tulevaisuuteen, ja voi helpottaa tuulivoimasta riippumattomienkin yritysten tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi vakuusarvojen paranemisen myötä. Tuulivoimaloiden suurin työllistävä vaikutus tulee käyttövaiheessa vuosikymmenien aikana huolto- ja kunnossapitotoiminnasta. Etenkin etäällä kasvukeskuksista sijaitsevissa kunnissa vastaavia talouden piristysruiskeita on vähän tarjolla.

Samaan aikaan on selvää, että tuulivoimalla on myös negatiivisia vaikutuksia ja sen suunnittelu kuntaan herättää tunteita ja mielipiteitä puolesta ja vastaan – ja monesti kiivastakin keskustelua. Voimalat näkyvät maisemassa ja muuttavat lähiympäristöään. Voimaloista kuuluu myös ääntä, jonka kuuluvuusalue on erityisen tiukasti säädeltyä asutuksen läheisyydessä. Yksityiskohtaisesta suunnittelusta huolimatta tuulivoimalla on paikallisia vaikutuksia ja siksi on tärkeää, että kunta hyötyy tuulivoimasta parantuneena elinvoimana. Voimalaitoksista kertyvät kiinteistöverot tulee pitää jatkossakin täysimääräisesti kunnan hyötynä.

Tuulivoiman määrän kasvaessa on kiihtynyt keskustelu sen vaikutuksesta hiilinieluun, metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomen pinta-alasta yli 75 % on metsää, joten on hyvin luonnollista, että myös tuulivoimaa rakennetaan metsiin. Tuulivoimaa ei kuitenkaan rakenneta luonnontilaisiin metsiin, vaan talousmetsäkäytössä oleville alueille, joihin kohdistuu muitakin ihmistoimia.

Suomessa tuulivoimarakentaminen on hyvin säänneltyä ja myös talousmetsissä hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan erittäin tarkkaan kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). YVA-menettelyn aikana tuulipuistolle laaditaan tarvittaessa myös seurantaohjelma, jonka mukaisesti tuulivoimaloiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen seurataan niiden tuotantoaikana.

Modernit voimalat sijoitetaan 600–1000 metrin päähän toisistaan, joten talousmetsässä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet on helppo jättää koskemattomiksi. Siten tuulivoiman vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät vähäiseksi. Tuulivoimarakentamisessa ei ole myöskään kyse kaupunkirakentamisen kaltaisesta ympäristöä voimakkaasti muokkaavasta rakentamisesta, vaan tuulivoima-alue pystytään ennallistamaan voimaloiden käytön jälkeen niin, että paikalle kasvaa taas metsää.

Tuulivoimasta käydään paljon keskustelua, joka on myös erittäin tarpeellista: erilaisten näkemysten kuuleminen, kysymyksiin vastaaminen sekä tutkimustiedon jakaminen on hankkeessa keskeistä ja siinä myös kunnalla on tärkeä rooli tuulivoimatoimijan lisäksi. Kokosimme tähän lehteen tuulivoimatietoa monista aiheista tukemaan kunnassa käytävää keskustelua. Verkkosivuiltamme löydät paljon lisää tietoa ja
materiaalia.