Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Linnustoselvitykset vaativat luontokartoittajalta valvottuja öitä ja ani varhaisia aamuja.
Muuttolinnustoselvitykset tehdään päiväsaikaan. Näissäkin töissä oikea ajoitus on onnistumisen A ja O. Kevätmuutto ajoittuu pääosin huhti-toukokuulle ja on siten lyhyempi ja keskittyneempi kuin syysmuutto, joka käynnistyy joillakin lajeilla jo keskikesällä. Keväällä lämpimät sääjaksot edesauttavat muuton käynnistymistä, kun taas syysmuutolla kylmät pohjoistuulet saavat kurjet, hanhet ja joutsenet muuttamaan. Sopivissa olosuhteissa voidaan havaita satoja tai jopa tuhansia muuttavia kurkia, hanhia ja joutsenia sekä usein kymmeniä petolintujakin. Kovin tuulisessa ja kylmässä säässä suurin osa muuttolinnuista taas odottaa levähdyspaikoillaan parempia lentosäitä. Koska eri lintulajeilla on hieman erilaisia muuttoajankohtia ja sattumalla on iso merkitys parvien havaitsemisessa, selvitysten tuloksista saadaan sitä luotettavampia mitä enemmän päiviä käytetään maastossa lentoliikenteen havainnoimisessa.
Pesimälinnusto kartoitetaan lintujen soidinaikana
Hankealueen linnuston reviirikartoitukset tehdään lintujen soidinaikoina, jotka vaihtelevat lajista riippuen. Pöllöt ovat äänessä jo helmi-maaliskuussa. Yöaktiivisten lintujen havainnointi vaatii lintukartoittajaltakin yöaktiivisuutta. Hankealuetta kierretään silloin olosuhteista riippuen autolla, suksilla tai lumikengillä havainnoiden pöllöjen huhuilua ja puputtelua. Reviirit merkataan karttaan, jotta ne voidaan myöhemmin ottaa huomioon tuulipuiston rakenteiden suunnittelussa. Pöllöillä ei ole suurta vaaraa törmätä tuulivoimaloihin, mutta elinympäristömuutokset tai rakentamisaikainen häiriö voivat vaikuttaa niiden menestymiseen hankealueella.
Pöllöselvitys tehdään yöaikaan kuuntelemalla niiden soidinääntelyä.
Myös maakotkan soidinlentoa havainnoidaan usein hiihtäen liikkumalla tarkkailupaikalta toiselle, mutta päiväsaikaan. Sitä varten on oltava hyvä näköalapaikka, josta voi tähystää mahdollisimman laajasti aluetta. Suurin osa ajasta menee yleensä odottamiseen, mutta kun alkaa tapahtua, tarvitaan hyvää optiikkaa ja tarkkaa silmää. Kotkat kuuluvat lajeihin, joille tuulivoimalat voivat aiheuttaa törmäysriskiä. Sen takia lintuasiantuntijan on kerättävä monipuolisesti tietoja, joilla selvitetään mm. kotkan sukupuoli, ikä, lentosuunnat ja käyttäytyminen reviirillä. Voiko olla, että sillä on reviiri alueella ja aikooko kotka pesiä hankealueella tai sen läheisyydessä? Mikäli kotkan arvioidaan olevan reviirillä ja mahdollisesti pesivän hankealueella, selvityksiä jatketaan vielä myöhemmin kesällä pesäpoikasaikaan. On tärkeää selvittää mistä suunnasta kotka hakee ruokaa poikasilleen ja arvioida sen lentokorkeutta. Näitä tietoja tarvitaan tuulipuiston mahdollisten vaikutusten arvioimiseen.
Kun lintujen pääjoukon pesimäkausi alkaa toukokuun lopussa, kartoittajan on totuttava taas aikaisiin herätyksiin. Pesimäaikaisten selvitysten aikataulu on tarkka, koska linnut merkkaavat reviiriään laulamalla aktiivisimmin ennen pesinnän käynnistymistä. Linnut hiljenevät ja niiden reviirien löytäminen muuttuu vaikeammaksi, kun pariutuminen on tapahtunut ja pesintä alkanut. Lintujen aktiivisin lauluaika alkaa heti auringonnousun aikaan, mikä voi olla leveysasteesta riippuen jo kolmen aikaan aamuyöllä. Myös yöllä aktiiviset lajit ovat silloin äänessä. Pesimälinnuston vilkkain konsertti on yleensä jo loppunut hyvissä ajoin ennen toimistotyöläisen lounasaikaa.