Suomen kansallisen vetyklusterin puheenvuoro
Kesä 2021 jää historiaan maapallon tähän asti kuumimpana kesänä. Valtaisat metsäpalot raivosivat, toisaalta taas rankkasateet tulvineen piinasivat useita alueita, muun muassa Saksaa. Elokuun alussa Ilmastopaneeli IPCC raportoi ilmaston lämpenemisen kiihtyneen huolestuttavasti. Järeät toimet ovat tarpeen hallitsemattoman muutoksen estämiseksi.
EU ottaa ilmastohaasteen tosissaan. Menneenä kesänä julkaistiin Fit for 55 -paketti, joka sisältää kunnianhimoisen nipun esityksiä, tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa nostetaan keskiöön puhdas vety tulevaisuuden energiavarastona, teollisuuden kemikaalina ja liikennepolttoaineena. Vuoden 2030 tavoitteena on tuottaa 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä, joka vastaa 40 GW:n elektrolysaattorikapasiteettia. Puolet teollisuudessa käytettävästä vedystä pitäisi olla vihreää vuonna 2030, toisin sanottuna valmistettu uusiutuvasta sähköstä. Puhtaan vedyn ja siitä valmistettujen tuotteiden markkinoiden kehittymistä aiotaan edistää sääntelyn, investointitukien ja verotuksen avulla.
EU:n tavoitteet ovat erittäin korkealla. Niiden saavuttamista voi hidastaa uusiutuvan sähkön tarjonnan kehityksen hitaus massiivisiin suunnitelmiin verrattuna sekä elekrolyysiteknologioiden keskeneräisyys ja laitteiden kalleus. Elektrolyysilaitteiden valmistus ei ole vielä täysin standardoitua massatuotantoa. Tehokkaiden teollisuuslaitosten ja materiaalien hankintaketjujen rakentaminen vie aikansa ja vaatii pääomia. Myös konventionaalista “harmaata” vetyä kuluttavalle teollisuudelle tulee tehdä vihreästä vedystä liiketoimintamielessä houkutteleva vaihtoehto, tällä hetkellä hintaero on vielä merkittävän suuri. Vetytalouden toimijoilla on kuitenkin selkeä visio: kustannusten alentaminen puhtaan vedyn arvoketjussa.
Vaikka EU:n Fit for 55 -paketti on vasta esitys, muokkaa se jo vahvasti poliitikkojen ja kuluttajien mieliä, ja ohjaa teollisuuden tuotekehitystä ja investointeja. Myös Suomessa on havahduttu siihen, että on parempi olla mukana kehittämässä eurooppalaista ja globaalia vetytaloutta, sekä hyödyntää sen valtavia mahdollisuuksia, kuin jäädä junasta. Niinpä joukko yrityksiä ja teollisuusliitot (Metallinjalostajat, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Energiateollisuus) perustivat tänä vuonna Kansallisen vetyklusterin, joka toimii 45 yrityksen ja teollisuusliittojen informaatioalustana. Vetyklusterin teettämän selvityksen mukaan Suomessa on kehitteillä 17 puhtaaseen vetyyn liittyvää hanketta, jotka kattavat koko vetyarvoketjun ja joiden yhteenlaskettu investointisumma ylittää miljardin.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää puhtaasta vedystä ja siitä jalostetuista tuotteista merkittävä toimiala, joka suuressa määrin perustuu kilpailukykyiseen tuulivoimasähköön. Suomen sähkönsiirtoverkon kapasiteetti on myös kriittinen osa tulevaisuuden menestystarinaa, ja sen toimivuutta pitää vaalia ja kehittää. Lisäksi EU:n regulaation tulee mahdollistaa uusiutuvan sähkön tehokas hyödyntäminen vedyn tuotannossa, ja tähän me voimme vielä vaikuttaa. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen, eri sektorit kattavan vision ja strategian puhtaan vedyn tuotantokapasiteetin kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö sekä innovatiivisten vetyekosysteemien luominen ovat avaimet onnistumiseen. Ryhdytäänpä töihin!