Suomen valtioneuvoston helmikuun alussa tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Suomi tavoittelee vähintään 10 prosentin osuutta EU:n vihreän vedyn tuotannosta vuonna 2030. Tämä on tervetullut päätös ja hyvin linjassa jo uutisoitujen vetyhankkeiden kanssa, joiden vuosittainen sähkön yhteiskulutus on useita kymmeniä terawattitunteja (TWh), todennäköisesti yli 100 TWh. Kulutus, joka kaikki tulisi kattaa uusiutuvalla energialla.
Tuulivoimahankkeita tiedetään olevan suunnitteilla, mutta koska näemme niiden toteutuvan? Voidaanko hankkeiden valmistumista nopeuttaa? Tuulivoimahankkeen luvitusprosessi itsessään kestää tietyn ajan, eikä sitä merkittävästi voida jouduttaa. Prosessissa on kuitenkin useita yksittäisiä kohtia, joissa hanke saattaa hidastua, pysähtyä tai jopa jäädä odottelemaan lakimuutoksia, jotta hankkeelle saadaan investointipäätös ja se saadaan rakenteille. Keväällä äänestettävän uuden hallituksen päätökset tulevat olemaan merkityksellisiä, jotta niin tuulivoimaan kuin sitä tarvitsevaan vihreään vetyyn perustuvat investoinnit saadaan varmistettua Suomeen.
Suomen Tuulivoimayhdistys on valmistellut vaaliteesinsä, joita viestittiin ennen vaaleja aktiivisesti kansanedustajaehdokkaille. Vaikuttamista jatketaan nyt äänestyksen päätyttyä toivoen kirjauksia tulevaan hallitusohjelmaan tuulivoiman edistämiseksi. Alla muutamia otantoja kirjauksista.
Nopeimmin näkyvää tuulivoimarakentamisen edistämistä saadaan vaikuttamalla tuulivoimaan liittyviin valitusprosesseihin sekä niiden käsittelyaikoihin. Muuttuneen lain johdosta tuulivoimahankkeen ympäristövaikutuksista voi valittaa kahdessa vaiheessa, tuulivoiman yleiskaava- sekä nyt myös tuulivoimalan rakennuslupavaiheessa. Rakennuslupa itsessään ei tuo mitään merkittävää uutta pöydälle, jota ei olisi käsitelty jo kaavavaiheessa. Nyt kuitenkin ympäristövaikutustenarviointimenettelyn läpikäyneiden hankkeiden rakennuslupien yhteydessä voi useampi taho tehdä valituksia teemoista, jotka on jo aiemmin käsitelty ja joista samat toimijat ovat mahdollisesti myös jo valittaneet kaavoitusvaiheessa.
Kenen etu tämä on? Ei hankekehittäjän (hanke pysähtyy), ei maanomistajan (vuokratulot viivästyvät), ei paikallisten rakennusyhtiöiden (ei liikevaihtoa), ei kunnan (kiinteistöverotulot viivästyvät), ei vetyhankeinvestorin (ei hankkeita joista uusiutuvaa sähkö), ei valtion (investoinnit sekä tuulivoimaan että vetyhankkeeseen ovat jäissä) eikä oikeasti myöskään valittajan, sillä lopullinen päätös hankkeesta viivästyy ja epävarmuus tilanteesta jatkuu.
Samanaikaisesti valituksia käsittelevät tahot (HaO/KHO) ovat ylikuormitettuja ja käsittelyajat ovat todella pitkiä. Lisäresurssit hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen nopeuttaisivat valitusten käsittelyä ja olisivat tärkeitä, jotta satojen miljoonien eurojen hankkeet saataisiin mahdollisimman nopeasti vietyä investointipäätösvaiheeseen.
Merituulivoima, jossa yksittäisen hankkeen suora investointiarvo on useita miljardeja euroja, seisoo osittain telineissä. Metsähallitus luo ja toimittaa hankkeita kilpailutukseen oman strategiansa mukaisesti. Katsoen Suomen talousvyöhykkeellä (EEZ) ja Ahvenanmaan alueella aloitettujen hankkeiden lukumäärää ei voi välttyä ajatukselta, että tarve saatavilla oleville hankkeille on paljon suurempi kuin mitä Metsähallitus tällä hetkellä mahdollistaa.
Lisäksi merituulipuolella odotettu ja luvattu sekä EU:n hyväksymä ja vahvistama (kyse ei ole valtion taloudellisesta tuesta) kiinteistöveromuutos ei lopulta ehtinytkään käsittelyyn ja saanut lainvoimaa Marinin hallituksen hallituskaudella. Kiinteistöveropäätöksen jääminen pöydälle hidastaa nykyisellään merituulivoiman toteutumista.
Puolustusvoimilla on ymmärrettävä syy olla aukaisematta Itä-Suomen kohtaloa tuulivoiman osalta nopeasti tai ilman perusteellista selvitystä. Valvontasensoreiden ja tuulivoiman yhteensovittamista ei kuitenkaan tule unohtaa vaan asian selvittämistä tulee jatkaa ja viedä eteenpäin uskoen, että tulevaisuudessa tuulivoimaa saadaan myös Itä-Suomeen.
Tuulivoimaa voidaan rakentaa nykyistä enemmän ja tehokkaammin niin maalle kuin merellekin. Pian kautensa aloittavalta hallitukselta toivon selkeitä näkemyksiä sekä tavoitteellisten numeroiden että aktiivisten tekojen muodossa. Myös kysyntäjouston, P2X-ratkaisuiden ja erilaisten varastojen edistäminen on tärkeää tuulivoimasektorille
Tuulivoimateollisuus on näyttänyt vasta pienen osan potentiaalistaan. Pystymme toimittamaan paljon enemmän.
Kirjoittaja on Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja.