Syksyinen maisema tervehtii Luontokeskus Haltian pihassa, johon Wind Finland-bussit ovat juuri tuoneet seminaarivieraat. Nuuksion rauha ja luonto ovat läsnä heti bussin ovista ulos astuttaessa, mutta myös sisällä Luontokeskuksen monissa näyttelysaleissa. Tänä lokakuun aamuna keskuksessa kuitenkin kuhisee, kun yli 140 tuulivoima-alan edustajaa on saapunut viettämään päivää Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämään Wind Finland -seminaariin. Tänään kaiken keskiössä on energiamurros, ja tietenkin tuulivoima yhtenä sen ajureista.
Wind Finland on Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) vuosittain järjestämä tuulivoimaseminaari, jossa käsitellään alan ajankohtaisia aiheita eri näkökulmista. Tänä vuonna kaiken keskiössä on energiamurros. Aihe on paljon esillä mediassa, sillä ilmaston lämpeneminen ja siitä aiheutuva uhka koskettaa globaalisti meitä kaikkia. Wind Finland -seminaarissa pyritään vastaamaan mahdollisimman laajasti siihen, mitä energiamurros esimerkiksi kuluttajan tai sähköverkon kannalta tarkoittaa, ja millainen rooli tuulivoimalla on murroksessa.
Seminaaripäivä alkaa kuitenkin bechmarkingilla. Muiden teknologia-alojen jo eletyt esimerkit ovat hurjan teknologiakehityksen vauhdittaman tuulivoima-alan näkökulmasta mielenkiintoista kuunneltavaa. Telekommunikaatio-alan villeistä vuosista ja huimasta teknologisesta kehityksestä kertoo seminaariohjelman avauspuheenvuorossa Gearshift Groupin Jukka Kotovirta.
Päivän muita avainsanoja ovat muun muassa energiajärjestelmä, sähköverkko ja kysyntäjousto. Seminaaripäivän aikana näkökulmia näistä meille avaavat muun muassa the Renewables Grid Initiativen Antonella Battaglini, Aaltoyliopiston Karoliina Auvinen sekä Ville Väre Energiavirastosta.
Tuulivoiman mahdollistajat
Tuulivoimaa tarvitaan, jotta uusiutuvan sähköntuotannon riittäviin tavoitteisiin todella päästään. Tuoreen IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi rajoittua 1,5 asteeseen vain, jos päästöt nollataan nopeasti. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön, kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi globaalisti yli 80 % sähköntuotannosta. Iltapäivällä seminaariohjelmassa puhutaan siis tuulivoimasta ja siitä, mikä mahdollistaa sen rakentamisen Suomeen.
Yksi sekä sähkön tuottajan että sen ostajan kannalta hyödyllinen tapa investoida tuulivoimaan on sopia pitkäaikainen sähkönostosopimus (PPA), jossa sähkön tuotantomäärä ja hinta sovitaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Suomessa ensimmäiset PPA-sopimukset julkaistiin kuluneena kesänä, ja ne ovat yleistyneet maailmalla nopeasti. PPA-sopimuksista seminaarivieraille on puhumassa Sten Lillienau Neas Energyltä, sekä iltapäivän rinnakkaissessiossa Vattenfallin Raija Seppälä ja Justin FitzHugh Augusta & Co.:sta. Yksi tapa taata investoinnit uusiutuvaan energiaan on valtion tarjoama tuki. Suomessa marraskuussa avautuvasta uusiutuvan energian kilpailutuksesta on saapunut kertomaan Energiaviraston kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson.
Ilman toimivaa sähkömarkkinaa ei vaihtelevan uusiutuvan sähkön lisääminen kuitenkaan ole mahdollista. Tätä aihetta meille toisessa iltapäivän rinnakkaissessiossa valaisevat Hannele Holttinen ja Matti Tähtinen VTT:stä.
Energiamurrosta ei voi sivuuttaa
Energiamurros ja sitä toteuttavat mekanismit valikoituivat seminaarin aiheiksi päivän päämoderaattorin ja STY:n hallituksen puheenjohtajan Marja Kaitaniemen mukaan siitä syystä, että tämän hetken energiakeskustelussa aiheita ei yksinkertaisesti voi sivuuttaa.
”Olemme tänä vuonna nähneet Suomen ensimmäiset markkinaehtoiset tuulivoimainvestoinnit ja tämä kuvastaa hyvin sitä, että elämme ja hengitämme energiamurrosta juuri nyt. Tuulivoiman rooli energiamurrosta toteuttavana keinona tulee olemaan Suomessa suuri. Se on jo halvinta uutta tuotantoa ja tuulivoimapotentiaalimme on merkittävä. STY:n vision mukaan voimme halutessamme tuottaa jo 30 prosenttia sähköntarpeestamme tuulivoimalla vuonna 2030”, summaa Kaitaniemi.
Energiamurros näkyy vahvasti myös STY:n 2030-visiossa, joka esitellään päivän aikana Nuuksiossa. 30 prosentin ja 30 TWh:n tuulivoimatuotannon visio vuodelle 2030 tarkoittaisi Suomelle noin 20 miljardin investointeja, kertoo vision esittelevä STY:n hallituksen varajäsen Pentti Itkonen. Tavoite on kunnianhimoinen mutta saavutettavissa, mikäli Suomi pitää uusiutuvan energian tavoitteensa korkeana.
”Meillä on jo olemassa olevat työkalut, nyt pitää vain päättää, että energiamurroksen ja uusiutuvan energian edistäminen on jotain, mitä todella haluamme tehdä”, Kaitaniemi tiivistää.
Faktoja Wind Finland 2018 -seminaarista
145 seminaarivierasta
11 eri kansallisuutta
11 puhujaa & 3 moderaattoria
9 näytteilleasettajaa
150 lasillista kuohuvaa
Paljon hyväntuulisia kohtaamisia ja uusia oivalluksia